Jonka aikana sankariemme yhteiskunnallinen status nousee kohisten ja kuvernöörin palatsi räjähtää.

Paikalla kaikki!

Pelikerran henkilöitä

Valtaapitäviä

• Kuvernööri Sor-Eel lyhyt Pavisin charmikas lunar-valtias
• Kreivi Solanthos Rautapeitsi Kaupungista etelään sijaitsevan Auringon kreivikunnan ikääntynyt ja lunar-kriittinen yelmaliolainen hallitsija. Hänen miestensä kilpiin on kuvattu rautainen keihäs.
• Silenus Kaupungin yelmaliolaisten hallitsija, uskonfanaatikko ja lunarmyönteinen. Hänen miestensä kilvissä on kuva loistavasta pyhimyksestä.
• Ginkizzle Piikynnen kääpiökultin ylipappi

Orlantheja

• Alaric Yksisilmä Orlanthien vastarintaliikkeen johtaja
• Rotta Mystinen, ruutitynnyrit orlantheille hankkinut henkilö'''
• Derek Iisaksson Iskuun osallistunut ja nyt lunareja pakoileva orlanthi ja Häilyvän jumalan kultin uusin jäsen.

Peikkoja

• Yönsyöjä Pavisin puolustajuudesta kilpaileva massiivinen yöpeikko.
• Umbar Peikkojen kaupanjumala Argan Argarin edustaja neuvostossa.

Juhlat alkavat

On tullut aika saapua kuvernöörin juhliin. Pavisin kultilta on paria päivää aikaisemmin saapunut koristellut kutsukirjeet kaikille, joten koko Häilyvän jumalan kultin ylipapisto pukeutuu parhaimpiinsa ja suuntaa palatsille. Kuvernöörin palatsi sijaitsee suoraan Pavisin hallintorakennuksen takana, ja tie sen edessä on täynnä saapuvia vaunuja. Hahmot siirtyvät sisemmälle ja näyttävät kutsunsa ovella, jossa kuulevat vartiossa olevien Yelmaliolaisten (kilvissä loistavaa pyhimystä esittävät tunnukset) kiistelevän lunarilaisten kollegojensa kanssa siitä, oliko oikein päästää peikko sisään. Aslantir äkkää tungoksesta erään toisenkin ankan, joka on paikalla orjana.

Kuvernöörin puhe, sankareiden kutsunnat ja neuvoston muodostus.

Täysi sali hiljenee, kun Pavisin kuvernööri Sor-Eel saapuu lavalle. Hän on lyhyt mutta erittäin komea mies loisteliaassa purppuraviitassa (näyttää vähän GoT:n Tyrionilta). Charmikas hymy välähtää yleisöön.

Hyvät juhlavieraat. En voi sanoin kuvailla mikä ilo on nähdä teidät kaikki täällä tänä iltana, Praxin aselevon solmimisen yhdentenätoista muistopäivänä. Nämä yksitoista vuotta ovat olleet rauhan aika ja nyt, imperiumin suurten sotien ollessa melkein päätöksessä läntisiä rajaseutuja lukuunottamatta, on tullut aika astua seuraava askel rauhan ja harmonian tiellä. Monet teistä varmaan ihmettelevät miksi tämän vuoden juhlallisuudet ovat näin suureelliset, ja monet teistä ovat kuulleet huhuja tilaisuuteen liittyen. Tahdon siis kertoa kaikille Teille, että ylistetty punainen jumalattaremme on päättynyt astua avioon kaupungin ikiaikaisen perustajan Pavisin kanssa, ja ottaa hänet avosylin vastaan kuolemattomien joukkoon. Pavis viisaudessaan on vastannut jumalattaremme kutsuun myöntävästi. Ylistäkää nousevaa kuuta! Sor Eel kutsuu lavalle Pavisin ylipappi Benderrin. Kyllä rakkaat kaupunkilaiset, minulle on lordi Pavisin edustajana ollut ilo ja kunnia vastata myöntävästi tähän rauhan ja harmonian eleeseen. Enpä usko että herrallamme on ennen ollut näin korkea-arvoista morsianta, vaikka hänellä on toki ollut niitä niin monta ettei asiasta voi olla aivan varma.

(Sankarien kutsunnat)

Minulle tuottaa myös suurta iloa, että imperiumi on suostunut toimittamaan häämenot kaupunkimme perinteiden mukaan. Kuten tiedämme, Pavis on kaupunki ja kaupunki on Pavis, ja siksi on tapana, että pystyvin kaupunkilainen, Pavisin puolustaja, luovuttaa herransa käden punaiselle morsiolleen. Puolustajan virka on ollut tyhjillään Praxin aselevosta lähtien, sillä kuka nyt rauhan aikana puolustajaa tarvitsisi. Sulhanen ei kuitenkaan voi astella avioon vailla kaupungin siunausta, ja kysynkin nyt teiltä, onko joukossamme ketään urheaa kaupunkilaista, joka tuon siunauksen suorittaisi.

Yleisöstä astuu esiin Celerita Messena, joka nousee korokkeelle: Olen Celerita Messena, Yanafal Tarnishin ja Pavisin kulttien jäsen. Isäni oli jalokivikauppias Dagost Messena, ja olen itse syntynyt Valokadulla.

Benderri nyökkää ja viittaa naisen luokseen. Sor-Eel näyttää tyytyväiseltä ja on juuri lyömässä käsiään yhteen, jatkaakseen, kun Karastang nousee esiin: Olen Karastang Jousenkantaja, Estangtangin ja Pavisin palvoja, kotoisin X. Otan haasteen vastaan. Benderri nyökkää myös tälle.

Sor-Eelin hymy muuttuu astetta teennäisemmäksi. Hän ei kuitenkaan ole tottunut jäämään toiseksi, ja astuu ripeästi eteenpäin. Kaksi puolustajaa? Mielenkiintoista. Käsitin että häätapanne vaativat yhden puolustajan, eivät laumaa morsiusneitoja. Onko suunnitelmanne kenties tarjoilla meille gladiaattoriviihdettä?

Benderri: Ei toki. Pavis on kaupunki ja kaupunki on Pavis. Jokaisella kaupunkilaisella on oikeus pyrkiä puolustajaksi, ja kaupunki päättää kuka historiallisissa uroteoissa voimallinen sankari sitä puolustaa. Onko joukossa muita, joilla on rohkeutta elää kaupungin legendoja? Väkijoukosta nousee tusinan verran sankareita lisää. Suuri osa on vanhan Pavisin väkeä, muutama on yelmaliolainen, pari tulee jokikansastakin.

Benderri on juuri päättämässä kuulutukset, kuh kun ulkoa käytävästä alkaa kuulua hälinää. Ovet potkaistaan auki ja takana seisoo peikko. Sen massiivinen ruumis on puettu haarniskaan joka näyttää kuin se olisi tehty pienistä lomittaisista metallilevyistä, mutta haarniska kiiltelee valoa vasten vaimean vihreänä ja sinisenä, mistä voi päätellä, että haarniska on tehty hyönteisten panssarista. Kuoret on aseteltu tavalla, joka saattaisi ehkä näyttää siltä, että osa kuorista on aseteltu riimujen muotoon. Peikko sanoo muutaman sanan jotka tulevat syvältä kurkusta ja niissä on outo kaiku. Kuulostaa myös kuin kiviä murskattaisiin. Jaloista pyörii esiin peikkolainen joka tulkkaa. Olen Yönsyöjä, pavisin kultin jäsen. Synnyin kaupungissa. Oikeassa kaupungissa. Koko sali on hiirenhiljaa. Sitten Benderri nyökkää. Kaikki alkavat puhua ja huutaa samaan aikaan.

(Neuvoston kokoaminen)

Benderri paukuttaa sauvallaan lattiaa kunnes saliin saadaan järjestys. Kilvoittelijat on nyt päätetty, ja on kaupungin tehtävä päättää heistä parhain. Tätä tehtävää ei voi tehdä ulkopuolinen mahti tai lordi Pavisin tahto, vaan kaupunkilaiset itse neuvoston voimin.

Ilman ja maan kansan edustajaksi ja neuvoston viisauden ravitsijaksi kutsun Maaäidin. Hyväksyttekö tämän tehtävän? Vihreään ja ruskeaan puettu nainen nousee ja hyväksyy.

Kaupungin tietäväisten edustajaksi ja neuvoston viisaaksi neuvojaksi kutsun Tietävän jumalan. Hyväksyttekö tämän tehtävän? Hastur Harmaaparta nousee ja hyväksyy.

Auringon kansan edustajaksi ja neuvoston sydämen valoksi kutsun Valon pojan. Hyväksyttekö tämän tehtävän? Silenus hyvinajellussa lyhyessä parrassaan nousee ja hyväksyy.

Joen kansan edustajaksi ja neuvoston sanansaattajaksi kutsun Suuren joen. Hyväksyttekö tämän tehtävän? Sinisiin silkkeihin pukeutunut kaunis nainen nousee ja hyväksyy.

Pimeyden kansan edustajaksi ja neuvoston salaisuuksien säilyttäjäksi kutsun Pimeyden sanansaattajan. Hyväksyttekö tämän tehtävän? Väkijoukon laidalla pysytellyt, ihmisten tapaan pukeutunut yöpeikko ilmaisee hyväksyntänäsä uudeksi pavisiksi.

Ja lopuksi, kaupungin heikkojen ja hyljättyjen edustajaksi ja neuvoston johtajaksi kutsun Nimettömän jumalan. Hyväksyttekö tämän tehtävän? Hetken epäröinnin jälkeen Sonam hyväksyy.

Sor Eelin ei auta kuin hyväksyä farssi. Hän kehottaa vieraista nauttimaan pöydän antimista ja julistaa samalla Kapteeni Suvituulen huutokaupan alkaneeksi. Suvituuli nyökkää, lausuu loitsun sanat, ja hänen sekä läheisten apulaisten silmänsä lasittuvat.

Tapahtumia juhlissa

Castamir ja Celerita tekevät aikuisten juttuja

Castamir törmää lavalta laskeutuvaan Celeritaan, ja kaksikko uudistaa tuttavuutensa. He dissaavat kaupungin oloja, ja Celerita päivittelee mikä fiasko juhlista tuli. Hänen on kaupungissa työkomennuksella, sillä sattumalta kaupungissa syntyneenä (isälläkin oli kansalaisuus) hän täyttää kaupungin puolustajan kriteerit. Benderri veti kuitenkin kaupunkikortin ja kutsui lavalle jotain paikallisia bravadoja, kuten sen Mikänimisenytoli Jousenkantajan, jolla on melko pelottavat silmät. Ja peikon, huh huh. Vapautuneella tuulella oleva Castamir tunnustaa olevansa mukana tässä Häilyvän jumalan kultissa (mitä ihmettä sä tollasiin, ihmettelee Celerita) ja tuntevansa Karastangin, mikä saa Celeritan mielenkiinnon heräämään.

Kaksikko juttelee ja alkaa lämmetä toisilleen, ja Celerita miettii kauanko siitäkin on kun on viimeksi juonut lasillisen kenraalin kanssa. Asia korjataan, ja Celerita kysyy, haluaisiko Castamir pois täältä, jonnekin oikeiden ihmisten pariin. Castamir on erittäin kiinnostunut ideasta ja pienestä keskinäisestä avusta. He painavat viime tapaamisensa ikävän tunnelman villasella (”sellaistahan se politiikka joskus on”), ja päättävät lähteä juttelemaan jonnekin mukavampaan paikkaan.

Karastang juttelee Benderrin kanssa

Karastang lähtee juttelemaan ylipapille, joka ylistää tätä rohjeudestaan ja kysyy, että osaatkos poika muurata. Jotain muutakin juteltiin, mutten muista mitä.

Aslantir ja viinakellarin salaisuus

Politikointiin kyllästynyt Aslantir äkkää tutun ankkaorjan, joka vihjaisee, että yhdestä vähän syrjäisemmästä kellarikomerosta löytyy pari tynnyrillistä ehtaa suoviinaa, ja suostuu viemään Aslantirin maistamaan. Kaksikko ohittaa juhlatilan, joka on ilmeisesti suljettu purppuranhohtoisen party spheren sisään. Sisäpuolella ilmassa leijuu musiikki ja vienot tuoksut, ulkona ilmassa leijuvat kaupungin hajut ja päivän tukahduttavan kuumuuden jäänteet.

Kaksikko menee ensin keittiöön ja sieltä syrjäiseen varastoon, jonka ovella kummankin nokan alle vilahtaa miekanterä. Orja jää vangiksi mutta Aslantir väistää käytävään. Huoneen keskelle astuu voimakkaan näköinen orlanthimies, joka vetää keuhkonsa täyteen henkeä ja puhaltaa mahtavalla tuulenpuuskalla ankan kumoon. Aslantir onnistuu täpätästi kompuroimaan keittiön puolelle, jossa palvelijat ihmettelevät tuulenpuuskaa mutta ovat liian kiireisiä kiinnittääkseen siihen huomiota.

Kohta keittiöön hiipii jokseenkin huonosti palvelijaksi naamioitunut orlanthimies, joka hiippailee varastoon jossa Aslantir on. Hän tarjoaa rahaa siitä, että ankka pitää nokkansa kiinni tästä kaikesta. Aslantir kysyy, mitä joukkio on tekemässä, ja toinen vastaa että he ovat suorittamassa iskua kuvernööriä vastaan. Aslantir vaatii reilut rahat, ja toinen suostuu, vannoen että hän, Derek Iisaksson toimittaa rahat Aslantirille myöhemmin. Aslantir suostuu ja palaa yläkertaan.

Jokat ja Sonam käyvät kauppaa ja kuulevat yelmaliolaisten skismasta

Jokat ja Sonam päättävät kokeilla kaupankäyntiä. Sonam selittää, miten huutokauppa toimii, ja molemmat onnistuvat tekemään joitakin hyviä diilejä vähäisemmillä myytävinä olevilla arvoesineillä. Kultin velat saadaan katettua, kuten myös Sonamin sakot.

Kyselleessään vähän ympäriinsä kaksikko kuulee, että kaikista hanakimmin karttaa tavoittelevat yelmaliolaiset Solanthos Rautapeitsi ja Silenus. Solanthos on ilmeisesti lunarvastainen voimakas kreivi Pavisin naapurivaltakunta Auringon kreivikunnassa, kun taas Silenus on Pavisin yelmaliolaisten esikuva ja kuulemma melko fanaattinen kaveri. Jokat ja Sonam, joiden seuraan ovat tässä vaiheessa liittyneet myös Karastang ja Aslantir, päättävät että on parempi iskeä diiliä Solanthoksen kanssa. He tukevat kreiviä rahallisesti ja saavat vastineeksi lukea karttaa. Näin tehdään, ja Solanthos suostuu.

Bileiden räjähtävä loppu

Solanthoksen mennessä neuvottelemaan kauppiaan kanssa Jokatin luo saapuu Herkan, paikallinen kauppias jonka tapasimme ekan pelikerran cold startissa. Hän juttelee mukavia ja ehdottaa painokkaasti pikaista siirtymistä muualle. Ei tämä huutokauppa ole minkään arvoinen, minulla on kotona parempaa kauppatavaraa. Jokat on vähän epäileväinen, mutta lähtee miehen mukaan. Uikona hän kysyy, mikä kiikastaa, ja toinen vastaa, että palatsi räjähtää näillä hetkillä. Hän on itse kuulemma mukana juonessa vastarintaliikkeen kanssa, ja vannottaa Jokatia olemaan kertomasta asiasta kenellekään ennen huomista.

Jokat juoksee sisään ja kertoo vaarasta. Castamir on jo kauan sitten lähtenyt, Aslantir ja Sonam juoksevat ulos, mutta Jokat yrittää hakea Suvituulen ja Karastang Solanthoksen. Solanthos uskoo näkee heti naamasta milloin toinen on vakavissaan, Suvituuli panee huutokaupan kiinni ja seuraa nuristen. Kaikki ehtivät ulos juuri ennen kuin rakennus räjähtää. Koko palatsi menee perustuksista täysin tohjoksi ja räjähtää kuin legolinna. Ilmeisesti lunarien party sphere on kuitenkin lujaa tekoa, ja suojaa sisälläolijoita räjähdykseltä, lennähtäen laiskasti ilmaan räjähdysten keskeltä ja hajoten sitten purppuranpunaisiksi savuhaituviksi. Solanthos käskee miehensä auttamana pelastutöissä ja kutsuu asianomaiset kartanoonsa seuraavana päivänä.

Dagen efter

Porukka (myös aamutunneilla temppelille vaellellut Castamir, jonka hyvin alkanut ilta on päätynyt keskiyöllä siihen että daamia tullaan hakemaan töihin) herää lunarilaisten koputukseen. Nämä etsivät orlantheja ja lähtevät pois kun eivät löydä. Kultin orlanthijäsenet kyselevät jälkeenpäin, voiko kultti suojella heitä lunareilta, ja Karastang rauhoittaa heitä jollain puheilla...toistaiseksi.

Neuvonpito Solanthoksen luona Sankarit pääsevät tutkimaan karttaa, josta näkyy Pavisin kaupunki loistonsa aikana, ja jossa on myös sijainnit viidelle kaupunginmaagien tornille. Niistä eteläisessä sijaitsee huhujen mukaan Sydänkivi, Pavisin suuren patsaan sydän, joka tuo paitsi rohkeutta ja yhtenäisyyttä, myös tuottaa verikiviä. Sankarimme päättävät koota retkikunnan ja lähteä hakemaan tuota kiveä. Solanthos antaa myös hahmoille pääsyn kirjastoihinsa, ja pyytää Castamiria ottamaan selvää terrori-iskusta.

Aslantir ja Derek Temppelin ovelle saapuu odottamaton vieras: Derek Iisaksson, joka on selvinnyt aamun aikana kahdesta lunarien kotitarkastuksesta ja pelkää kolmatta. Hän tahtoo liittyä kulttiin, minkä Aslantir hyväksyy, ja hakee turvapaikkaa. Aslantir asettaa ehdoksi, ettei mies rettelöitse enempiä, minkä hän kyllä hyväksyy. Karastang muuraa kaverille oman alkovin temppeliin (suuri onnistuminen). Derek kertoo että vapautusrintamaa johtaa mies nimeltä Alaric, ja että tynnyrit liikkeelle hankki joku hämärä tyyppi nimeltä Rotta.

Castamir ja Banaryos Castamir menee tapaamaan Banaryosta, joka on pannut komentopaikan pystyyn naapuritaloon. Hän on erittäin kiireinen mutta kertoo että räjähdyksen aiheutti 10 tynnyriä kääpiöruutia. Hän lainaa Castamirille 3. kohorttinsa ja pyytää tätä etsimään kapinallisia.

Karastang ja Jokat kääpiöiden puheilla Karastang käy Jokatin kanssa Piikynnen temppelissä. He tapaavat kultin ylipapin Ginkizzlen, joka on saanut koko aamun ajan hoitaa vieraita joilla on epämiellyttäviä kysymyksiä kymmenestä ruutitynnyristä. Hän lupaa opettaa Karastangin muuraamaan oikean kaupungin puolella.

Muuta speksattua

Kultin diplomatiaresurssin korkeus johtuu nyt siitä, että he ovat neuvoston johtajia.