Toiminnot
Sivusto
Jonka aikana Castamir ja Sonam selvittelevät menneisyyttään ja Häilyvän jumalan kultti saa ensimmäisen noviisinsa.
Paikalla Katri, Sami ja Janne.
Pelikerran henkilöitä
Sankariemme mieltä painaa heidän paimentolaisille suorittamansa rituaali, ja tarve suorittaa se uudelleen lähiaikoina. Castamir päättää käydä kyselemässä vanhoilta pavislaisilta, mitä nämä tietävät jakkiheimosta, kun taas Aslantir ja Sonam lähtevät tsekkaamaan Miekkakadun alkemistin puotia vihjeiden toivossa.
Seurueen matkatessa läpi kaupungin hienompien alueiden Sonamin mieleen muistuu hänen kohtalokas peli-iltansa vuosia sitten, hänen ollessaan vielä kunniallisesti suurlähettiläs. Sonam oli suurissa veloissa, ja asemassaan vain papitar Lucretia Kuunkajon ansiosta. Hän oli kaupunkiresidenssissään (joka ei ollut teknisesti hänen) pelaamassa kenraali Barderoa vastaan uhkapeliä, jossa molemmat asettivat panokseksi suuret summat rahaa, kiinteää omaisuutta (muun muassa kaupunkiresidenssin) ja housunsa. Onni ei tuolloin ollut puolella ja kenraali poistui naureskellen mukanaan Sonamin housut ja lupaus lopun pelivelan maksusta.
Aslantir ja Sonam saapuvat alkemistin kaupalle vaan huomatakseen, että sitä vartioivat lunarin sotilaat. Sotilaat ilmoittavat, että kaupassa on tapahtunut rikos, alkemisti on Seitsemän äidin temppelissä ja että kyselijöiden on hyvä häipyä paikalta. Sonam yrittää sisään takaovesta, mutta laukaisee lunarien hälyttimen ja saa sakot palkakseen.
Castamir löytää ihmeekseen maanviljelijöiden kaupunginosasta lunarilaisen baarin, jonka ilmapiiri tuo mieleen erään illan kenraali Barderon kanssa. Bardero oli Castamirin esimies, ja molemmat olivat sekä poliittisesti että rahallisesti heikoilla pieleen menneen sotilaskampanjan tähden. Barderolla oli reilusti saatavia joltain tärkeältä henkilöltä, mutta rahaa ei kuulunut, joten hän kysyi neuvoa Castamirilta. Bardero olisi halunnut vääntää rahat irti tuosta retkusta, mutta Castamir suostutteli Barderon sille kannalle, että olisi hedelmällisempää painostaa kelmin tukijoita, kuin yrittää vääntää rahaa irti tämän typötyhjistä taskusta.
Aslantir ja Sonam menevät Seitsemän äidin temppeliin, jonka purppuranväliseen silkkiin verhottu suitsukkeiden kyllästämä ilmapiiri tuo Sonamille elävästi mieleen Lucretian, hänen tukijansa. Lucretia on viime aikoina saanut osakseen painostusta Sonamin pelivelkojen takia, ja ilmoittaa, että asian on järjestyttävä nyt, tai hän potkii Sonamin pellolle pikku hovistaan. Jo jonkin aikaa imperiumissa aikaa viettänyt Sonam tietää, että salamurha on erinomainen tapa hoitaa tällaiset ongelmat, ja sanoo järjestävänsä Barderolle pikku vahingon. Lucretia on tyytyväinen tähän.
Aslantir ja Sonam tapaavat ei vain yhtä vaan kaksi eristyshuoneeseen suljettua alkemistia, jotka valitavat molemmat tehneensä kokeita kirotuilla kolikoilla ja myyneensä kaikki liikkeensä verikivet; toinen vieraalle nuorukaiselle, toinen keski-ikäiselle käsityöläisen näköiselle tyypille. A ja S sanovat nappaavansa pahantekijät. Kaksikolle kerrotaan myös, että heidän aiemmin tuomansa paimentolaispotilas Nuori Kotka on lähtenyt.
Castamir kuulee baarissa jotain yhdentekevää infoa jakkiheimosta, ja saa vinkin, että lunarit ovat tuomassa kaupunkiin suuren karavaanin, jossa saapuu ilmeisesti tärkeitä henkilöitä kuvernöörin järjestämiin juhliin. Juhlat tuovat taas Castamirille mieleen lunarin tapahtumat, ja erityisesti erään näisen, Celerita Messenan, joka on hänen kaukaisia ”liittolaisiaan” ja yhtä kova ryyppyveikko kuin hän itsekin. Erään kerran iltaa istuessaan, molemmat jo melko humalassa, Celerita ja Castamir ajautuvat puimaan viime aikojen tapahtumia. Bardero on murhattu ja Castamirin niskaan on kaatunut oikea kasa taloudellisia ja poliittisia ongelmia. Castamir tietää Celeritan hoitavan myös salamurhia, joten hän kysyy, murhaisiko tämä Lucretia Kuunkajon, Castamirin pääepäillyn Barderon murhaajaksi. Celerita suostuu sillä ehdolla, että Castamir viettää yön hänen kanssaan. Castamir suostuu.
Aslantir ja Sonam palaavat takaisin pimeään temppeliin. Vartiovuorossa olleet noviisit ovat nukahtaneet ja lamput palaneet loppuun. Paikan synkeys ja pimeys saa menneisiin vaipuneen Sonamin muistamaan sen yön, jolloin kaikki romahti. Sonam on virallisissa asioissa tapaamassa Lucretiaa hänen asunnollaan. Astuessaan ovesta sisään hän kuitenkin näkee nuoren naisen verinen veitsi kädessään kumartuneena jo nyt hengettömän Lucretian ylle. Oven avatessaan nainen huomaa hänet ja heittää vikkelästi nyt jo kuolleen papittaren häntä päin. Nainen viskaa vielä murhaveitsen Sonamin jalkoihin ja pakenee paikalta. Vartijat löytävät Sonamin näin, mutta kuin ihmeen kaupalla hän saa keploteltua itsensä pois tilanteesta ja pakenee pääkaupungista samana yönä.
Myös Castamir on matkalla takaisin temppelille, ja katujen saasta ja seepranpaska nostavat taas mieleen vanhan vitutuksen tätä koko Paviskomennusta kohtaan. Vaikka Lucretia kuoli, ei juttua koskaan haudattu, ja epäilys siitä, että Castamir murhautti hänet jäi elämään seurapiireissä. Parin vuoden kuluttua häntä kiitetäänkin hyvästä palveluksesta, annetaan eläketilukset Pavisin kaupungin läheisiltä stipendimailta ja sijoitetaan kaupunkiin sotilaallisena tarkkailijana ilman omaa joukko-osastoa. Castamir kysyy vielä viimeisen kerran Celeritalta, voiko tämä auttaa vaikuttamaan polemarkkiin ja muuhun päällystöön, muttanyt jo melkoisesti urallaan edennyt Celerita torjuu hänet sanoen, että kaivoit itse kuoppasi.Kuuvene pääkaupungista etelään lähtee seuraavana päivänä.
Aslantir jää lukemaan Häilyvän totuuden kirjaa tuloksetta, kun taas Sonam ja Castamir suuntaavat saamiensa vihjeiden perusteella Tiedon temppeliin. Tiedon temppelissä pinna on kireällä, sillä Irippi Ontorin lunaripapit yrittävät virallisen luvan alaisina ”tutkia” temppelin salisuuksia ja ryöstää ne imperiumille. Lhankor Mhyn papit taas pyrkivät piilottamaan kaiken salaisen, eivätkä juuri pidä lunareista.
Sonam menee jututtamaan Lhankor Mhyn pappeja, mutta hänelle käy pian selväksi, ettei Häilyvän jumalan kulttilaisista pidetä täällä. Hastur Harmaaparta, vastaava kirjastonhoitaja kieltäytyy tekemästä Sonamille tietohakuja johtuen kultin illuusioyhteyksistä ja potentiaalisesta kaoottisuudesta. Sonam onnistuu bulshittaamaan niin hyvin, että harmaat veljet suostuvat hakemaan hänelle tietoja kaoottisista kolikoista, ja hän saa selville, että kaupungin kolmesta alkemistista vain yksi, Kultakadun Kultaparta, on vielä bisneksessä.
Castamir menee juttelemaan Irippi Ontorin lisärakennuksen puolelle, jossa hän tapaa Carfax Ilesialaisen, käsiään yhteen hierovan ja erittäin miellyttämishaluisen papin, joka tietää kuka Castamir on, ja jota kiinnostaa suuresti mitä tämä haluaa tietää, ja miksi. Kaksikko taivastelee hetken tiedon hankkimisen vaikeutta Tiedon temppelistä, ja Carfax vihjaa, että Castamir voisi hankkia asiasta virallisen etsintäluvan.
Joukkio menee tapaamaan Kultakadun Kultapartaa, jolta ei ole ilmeisesti vielä ostettu verikiviä kaoottisella kullalla. Kultaparta esittelee tavaroitaan ja kertoo, että verikivet ovat vaatimattomia maagisia katalyyttejä, joilla magiaa voi voimistaa hieromalla niitä tomuksi rituaalin yhteydessä.
Sankarimme päättävät nukkua yön yli ja katsoa asioita aamulla. Muut lähtevät koteihinsa, mutta Aslantir lukee myöhään ja kuulee ääniä katolta. Hän väijyttää kattoluukusta alas laskeutuvan paimentolaisnuoren ja rätkii vartionoviisien kanssa pois kolme etuovesta yrittävää tulevaisuudentoivoa. Aamulla jututettu nuorukainen kertoo kiihkeästi aikovansa estää sankariemme suunnitelman tuhota hänen heimonsa, ja että Nuori Kotka tulee vielä kostamaan. Hahmot kehoittavat nappulaa kipittämään takaisin leiriinsä ja käskemään päällikköä pitämään nuorison kurissa.
Idean saaneina porukka kiiruhtaa Kultaparran luo ostamaan tämän verikivet ja kehottaa häntä ohjaamaan kyselijät Häilyvän jumalan temppeliin. Rahat tulevat tottakai temppelin varallisuudesta.
Hahmojen palatessa temppelin eteen saapuvat vaunut, joista astuu alas vapiseva vanhus. Vanhus kertoo olevansa Pavisin ylipappi Benderri, ja tulevansa tiedustelemaan ovatko kulttien välit vielä yhtä hyvät kuin menneisyydessä. Hän kertoo, että lunarit aikovat julistaa juhlissa naittavansa jumalansa Pavisille, ja vaikka hän on itse ehdottomasti suunnitelman takana, hän pyytää hahmoja kyselemään, mitä muut juhlissa ovat mieltä. Puhe kääntyy vanhaan Malackiin ja hänen tapaansa johtaa kulttia. Häilyvän jumalan kultin ylipapit kiertelevät ja kaartelevat, kunnes Benderri alkaa kysellä, onko heitä edes varsinaisesti vihitty papeiksi. Kun hahmot viimein tunnustavat, etteivät he ole koskaan käyneet toisella puolella, Benderri kehottaa hahmoja tutkimaan asiaa ja kertoo heille tarinan siitä, kuinka Häilyvä jumala saapui Pavisiin, ja kuinka kulttien ystävyys alun perin alkoi. Hän kehottaa kysymään, jos hahmot tarvitsevat joskus apua jossain.
Aslantir tutkii tarinaa Häilyvästä kirjasta, ja tulee siihen tulokseen, että heidän saamaansa tarinaa on käytetty muinoin maallikkojäsenten ja noviisien vihkimiseen. Porukka alkaa ounastella, ettei kukaan heistä luultavasti ole todellisuudessa edes noviisi, ja että koko nimitys ylipapeiksi on ollut jotain perätöntä hokkuspokkusta.
Tuumasta toimeen, toteaa vaaraa pelkäämätön papistomme, ja valmistelee oikopäätä saamansa rituaalin. He keräävät palvojat kokoon ja ottavat kukin osat niin, että Aslantir näyttelee myytissä Häilyvää jumalaa, Castamir Tyytymättömyyttä ja Sonam Lainsuojatonta. Siirtyminen toiselle puolelle sujuu vähän yskivästi, mutta lopulta hahmomme löytävät itsensä sisältä myytistä.
Aslantir löytää itsensä Suuren pimeyden ajasta Vanhan Pavisin muurien ulkopuolelta ilman muistia siitä kuka on. Hän menee kaupunkiin ja päätyy Pavisin eteen, joka kysyy, mikä Aslantirin nimi on. Aslantir vastaa ettei tiedä, johon Pavis sanoo, että tietää mikä se ei ole. Pavis kysyy, mistä Aslantirin voima tulee. Aslantir heristää sauvaansa, mihin Pavis ei näytä ihan tyytyväiseltä. Tämä kuitenkin sanoo, että voisi löytää Nimettömälle paikan hovistaan, jos tämä ottaa suojiinsa slummin asukkaat.
Aslantir menee slummiin ja kuuntelee tyytymättömiä. Hän sanoo vievänsä nämä Pavisin puheille, johon he vaikuttavat suhtautuvan varauksella mutta päästävät toisen läpi. Seuraavaksi hän tapaa kapinalliset, jotka yrittävät värvätä häntä puolelleen. Aslantir ei kuitenkaan hätäile vaan kehottaa kapinallisia ratkaisemaan asiat puhumalla. Lopulta nämä päästävät tämän kyllästyneenä läpi. Lopuksi Aslantir tapaa lainsuojattomat, jotka pelkäävät Pavisia. Ollessaan vakuuttamassa näitä suojelevaisuudestaan, paikalle saapuu nuori kaveri, joka kysyy että täälläkö niitä verikiviä oli. Aslantir kehottaa tulijaa tulemaan uudestaan myöhemmin, jolloin tämä kiittää ja poistuu.
Aslantir löytää slummista suuremman rakennuksen, jossa asuvat itse Tyytymättömyys, Kapina ja Lainsuojattomuus. Hän vakuuttaa jokaisen näistä tulemaan kanssaan Pavisin puheille (Kapina on vaikein, mutta hänen suunsa A tukkii härnäämällä, että etkö uskalla tulla puhumaan). Kolmikko suostuu, ja Aslantir kirjoittaa heidät Totuuden kirjaksi.
Aslantir menee Pavisin puheille, joka kehottaa häntä pitämään näiden kolmen totuudet luonaan ja suojelemaan niitä. Hän myös kehottaa rakentamaan niille temppelin. Aslantir suostuu ja palaa takaisin. Hän tuntee yhteyden jumalaansa vahvistuneen, ja hänen liikeriimunsa on vaihtunut illuusioon. Kultilla on ensimmäinen noviisi.
Kultin jäsenet vaikuttuvat suuresti rituaalin onnistumisesta, ja pyytävät päästä itsekin noviiseiksi. Ylipapit toppuuttelevat – teidän täytyy ensin edistyä hieman pidemmälle. Muutkin ylipapit päättävät ruveta noviiseiksi lähitulevaisuudessa :D
Sankarimme miettivät, että jos rituaali kerran on saatavilla Tiedon temppelistä, niin poishan se on sieltä saatava. Suora kyseleminen ei selkeästi auta, mutta Castamir päättää vedellä hieman naruista. Hän etsii käsiinsä vanhan kaverinsa Banaryoksen ja menee tämän kanssa kaljalle. Keskustelun lomassa hän kysyy, eikö Banaryoksella ole mitään naruja mitä vedellä, ja tämä sanoo tuntevansa Carfax Ilesialaisen Irippi Ontorin lisärakennuksesta. Hän käskee Castamiria mainitsemaan nimensä.
Castamir menee tapaamaan Carfaxia toistamiseen, ja tällä kertaa Carfax antaa konkreettisia lupauksia yhteistyön onnistumisesta rahapussin (tottakai kultin rahoista) vaihdettua omistajaa. Tuloksia pitäisi tulla parin päivän sisään.
Matkalla takaisin omalle temppelille huhuissa kuultu lunar-karavaani on juuri ohittamassa Seitsemän äidin temppeliä. Useammatkin vaunut kiidättävät lunarilaisia silmäätekeviä, ja yhdestä vaunusta Castamirin silmiin sattuvat tutut kasvot. Niissä istuu Celerita Messena.
Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped
