Ikuinen unikristalli

Prologi

Alankojen tutkimisen jälkeen omaa saartaan valloittavat merirosvot suuntasivat kohti ylänköä, joss kyklooppien kaupungin pitäisi sijaita. Ylängöltä löytyy yllättävän paljon vanhan sivilisaation merkkejä: päällystettyä tietä, patsaita ja lopulta maanalainen kaupunki ja sen suojelijat, kykloopit.

Sumithan tutkinta

Kukistettuaan kyklooppi Istorethin merirosvot ovat lopen uupuneita. Päivä on ollut pitkä ja edellinen taistelu oli hyvin kuluttava, lähes tappava. Roku on nelikosta väsynein, kun taas Dario olisi valmis jatkamaan pidemmälle. Dario lähtee tutkimaan läheistä käytävää Mitaban kanssa, Roku jää lueskelemaan salin pylväistä kyklooppien historiaa. Morian liittyy pian Darion ja Mitaban seuraan, kun kaksikko löytää rikkinäisen taikapiirin, joka tunnistetaan kaukosiirto-ympyräksi. Käytävän tutkiminen jätetään myöhemmäksi ja tiedustelujoukko palaa Rokun ja Sandaran luokse.

Yösijaa etsitään aiemmin kohdattujen metsästäjä kyklooppien asuttamista rakennuksista ja samalla yritetään löytää pakoon juossut Tiira. Tiedustelemassa ollut Dario löytää verisen läntin lammen ääreltä ja olettaa sen olleen Tiira. Lopulta merirosvot vetäytyvät yöpuulle.

Aamusta tutkitaan luola, josta Dario löysi Tiiran oletetut jäänteet. Kuitenkin nämä ovat kadonneet ja joukko on hämmentynyt. Darion koskettaessa kalliota, se on pehmeä! Yhtäkkiä kallionpohja lähtee liikkeelle ja se kasvattaa itselleen suun! Taistelu selviytymisestä jatkuu, kun Darion tunnistaa olennon ansastajaksi. Olento on lähes immuuni tulelle ja on ykis hurjimmista vihollisista joita merirosvot ovat kohdanneet. Kuitenkin ylivoima on tälle abominaatiolle liikaa ja se revitään kappaleiksi. Mitaba pääse kokemaan millaista on tulla ansastajan nielaisemaksi. Morian löytää luolan lammesta lumotun miekan, Tokshal Pelottoman veitsen. Tyytyväisenä kapteeni kiinnittää miekan vyölleen.

Tutkimusta luolissa jatketaan mutta käytävien ollessa pääosin romahtaneita ja tyhjiä päätetään tutkia pihan rakennukset loppuun. Heti ensimmäisestä löytyy lisää nälkiintyneitä kyklooppeja, jotka hyökkäävät heti merirosvojen kimppuun. Niiden johtaja on silmänsä siteellä peittanyt jäntevämpi yksilö, jonka ennutustusvoimat ovat tovereitaan mahtavammat, kyklooppi väistelee merirosvojen iskuja kuin näkisi ne ennalta. Kykloopit voitetaan ja aarteita keräillään hieman mukaan. Viereisestä rahapajasta saadaan isompi potti.

Erikoisin rakennus on lehto talon sisällä, jossa on rituaalisia symboleita. Puu kasvaa yllättävän hyvin ilman oikeaa auringonvaloa. Mitaba ilmoittaa, että puusta tullaan pitämään huolta tulevaisuudessa.

Rakennukset on nyt tutkittu, joten merirosvot palaavat iltaiseen käytävään jonka tutkiminen jäi kesken. Roku onnistuu kääntämään kyklooppien salaisuuksia muille, esimerkiksi yksi käytävä olisi vienyt heidät Nar-Vothiin, jos se ei olisi sortunut aikojen saatossa. Matka jatkuu kuitenkin syvemmälle kallioon.. Matkalla olleet vartijapatsaat tuhotaan.

Tyyneyden sali

Lopulta merirosvot päätyvät saliin, jota hallitsee valtava marmorinen pyöreä kivi. Sen ympärillä on kirjoituspöytiä ja kiven kylkeen nousee portaat. Portaiden päässä on mystinen viesti: sokaise itsesi niin voit rauhallisuuden tietä kulkea. Sivuhuoneessa on pysyvä pimeys ja Mitaban kumotessa sen huone paljastuu rukoustilaksi.

Matkaa jatketaan eteenpäin ja lopulta (yksi) syy matkalle täyttyy: aarresali. Muinaisen Ghol-Ghanin aarteita on säilynyt saarella yllättävän paljon ja merirosvot alkavat käydä huoneen sisältöä läpi. Potti on melkoinen ja sen raahaaminen takaisin rantaan on rankka tehtävä. Kuitenkin yksi puuttuu, ikuinen unikristalli.

Epäilykset johdattavat Darion takaisin mustan kiven luo. Tutkimus osoittaa, että työpöydillä olevissa pusseissa on myrkkyä, joka vie näön. Dario ehdottaa oman näkönsä tuhoamista myrkyllä, Sandara voi loitsulla kuitenkin palauttaa sen ja näin testata onko mystisessä vihjeessä mitään perää. Dariota ei estellä ja pian miehen maailma mustenee. Kuitenkin samalla hän tuntee miten edessä olevassa kivessä on ovi ja hän astuu siitä läpi! Muut seuraavat hämmentyneinä perässä.

Kivi on sisältä valoisa ja läpinäkyvä, huone toisella puolella näkyy edelleen. Keskellä huonetta leijuu oranssihtava kivi, unienkristalli ja sen vieressä kaksi kuollutta kyklooppia. Sen pinnassa voi nähdä vangittujen sielujen kärsimyksen. Kuitenkin ennen kuin kukaan ehtii koskea kiveen, kykloopit nousevat ylös Rokun ollessa tutkimassa niitä! Kivellä on sittenkin vartijat!

Epäkuolleiksi olennoiksi kykloopit kestävät tulta yllättävän hyvin mutta salaman polttava vaikutus toimii hyvin! Kaksi olentoa ei kestä merirosvojen vahvaa hyökkäystä pitkään, erityisesti Mitaban loitsima sähköharppuuna tekee rumaa jälkeä epäkuolleisiin kyklooppeihin. Olennot tuhoutuvat tomuksi mutta niiden puremat saattavat aiheuttaa tauteja, sen verran saastaisia olennot olivat.

Morian ottaa kiven ilmasta ja on menettää sielunsa sille mutta vastustaa kuitenkin sen pahaa taikuutta. Hetken aikaa kivestä ja sen kohtalosta keskustellaan, se siirretään pois mustan kiven sisästä (ja Darion näkö palautetaan). Kapteeni Morian tekee lopulta päätöksen jonka muutkin hyväksyvät ja heittää kiven seinään, hajottaen sen tuhanneksi palaksi mutta samalla vapauttaen vangitut sielut. Bikendi Otangu saa jäädä nuolemaan kummittelevia näppejään.

Epilogi

Upseeristo palaa takaisin rannalle Sumithasta, kyklooppien kaupungista. Miehistö on innoissaan aarteista joita ylängöltä löytyi. Leirissä on asiat hyvin, laiturit ovat valmiit, silta joen yli hyvällä mallilla. Kuitenkin yksi uusi huoli heillä on jaettavaksi upseeristolle: salmeen on ilmestynyt laiva ilman purjeita tai nähtävillä olevaa miehistöä..