"Lepolomalla Nummimetsässä" - Tapahtumat

• Arael lähettää sankarviisikon - Vitti-miekkosen korvatessa teillä tietämättömillä olevaa Kaylee'tä - ainoan tuntemansa druidin juttusille, selvittämään seinähullulta ihmisrotalta löydetyn amuletin arvoitusta. Druidin sijainnista ei ole aivan tarkkaa tietoa, mutta hänen asumuksensa pitäisi olla jossain Nummimetsän kylän tietämillä, vajaan päivän matkan päässä Westcrownista länteen. Arale toivoo tehtävä olevan sankareille tilaisuus myös lepoon ja elpymiseen; paikallisten huhujen mukaan Nummimetsän kylän lähellä virtaavat vedet ovat terveyttä edistäviä. Tai ainakin paikalliset asukkaat ovat poikkauksellisen terveitä ottaen huomioon, että ei kovinkaan kaukana kylästä sijaitsee pahamaineinen Dhaen-räme.
• Viisikko lähtee matkaan, saapuen illansuussa pienen, metsässä sijaitsevan kylän liepeille. Alhaalla painuneen auringon säteen kultaavat läheisten puiden latvuksia kylää joka puolelta ympäröivän pienen, mutta vuolaasti virtaavan joen solistessa saarelle vieven puusillan alla. Oikein pittoreskia!
• Sillan ylitys osoittautuu kuitenkin astetta hankalammaksi, sillä ensimmäisten sankarien astellessa ylväästi toiselle puolelle kylän lähimpien talojen seasta syöksähtää agressiivisen oloisia villimiehiä, jotka alkavat ilman kummempia esipuheita mäiskiä sankarjoukkion huono-onnista eturiviä. Lukuunottamatta hetkellistä epämukavuutta, varsinaista ongelmaa hyökkäys ei kuitenkaan kovaan kaupunkielämään tottuneille seikkailijoille tuota ja piakkoin maassa makaa neljä tajutonta villimiestä. Ruvok menee kylpemään jokeen.
• Tilanteen rauhoituttua kylän vähemmän petomaiset asukit uskaltavat tulla taloistaan ulkosalle. Esittelyjen jälkeen ja Ruvokin pukeuduttua taas säädyllisesti nuori nainen nimeltä Elsa selittää villimiesten olleen aiemmin tavallisia kyläläisiä, mutta muuttuneen tänä aamuna kuin jonkin oudon taudin riivaamina astetta petomaisemmiksi. Taudin lähde on arvoitus, joskin sankarit saavat selville tutkimalla, että neljä kyläläistä villimiehiksi muuttanut infektio on selvästikin lähtenyt liikkeelle miesten käsistä. Edelleen tajuttomat villimiehet köytetään ja tungetaan tällä hetkellä tyhjillään olevan talon kellarikerrokseen.
• Elsan kanssa keskutellessa käy myös ilmi, että kylässä oli vielä pari päivää aiemmin asunut ja Elsalle taitojaan opettanut iäkäs parantajapappi, mutta hänet oli löydetty metsästä tapettuna. Paikalta oli löytynyt outoja jalanjälkiä, mutta ei mitään selkeää johtolankaa. Kyläläisten joukossa liikkuu epäilyjä, että lähistöllä liikkuvat keijukaiset voisivat olla syypäitä murhaan, joskaan mitään syytä agressioon on vaikea keksiä. Yltyvää levottomuutta äänessään Elsa selittää lopuksi viimeisimmän huolenaiheensa: kylän metsurit - joukossa Elsan kihlattu Tom - jotka viikko sitten lähtivät läheiselle tukkikämpälle, eivät olleet vieläkään palanneet takaisin, vaikka päivä on alkanut jo kääntyä iltaa kohden.
• Pienen neuvonpidon jälkeen seikkailijat päättävät Elsan pyyntöjen hellyttämänä lähteä vielä saman illan aikana tarkastamaan tukkikämpän. Lähestyessään kämppää joukkio törmää teräaseella surmattuun metsuriin, joka on selvästi juossut raivoisasti pakoon kämpältä kohti kylää. Mitään ihmeempää ruumista ei kuitenkaan saada irti.
• Pienen matkaa edellisestä kuljettuaan Wiscranien Silmien paikallisosasto saapuu tukkikämpälle. Metsurit vaikuttavat linnoittautuneen kämppänsä sisään kirvesmurhaajan pelossa. Sankarit ovat juuri alkamaisillaan suostutella heitä avaamaan oven, kun hakkuuaukion takaisesta metsästä kuuluu jumalaton ryske. Pelottomasti seikkailijat ryntäävät sitä kohti. Äänen lähteeksi paljastuu kaksi epäkuollutta ja hyvin kookasta zombie-sutta. Ruvok-parka joutuu jälleen kokemaan kovia, mutta lopulta molemmat epäkuolleet makaavat iljettävinä kasoina maassa aukion reunamalla.
• Seuraavan yön hieman kärsineet seikkailijat viettävät tukkikämpässä, miten parhaiten mahtuvat (Xeornin mitat huomioiden). Yön aikana vartiossa olevat kuulevat pihalta ääniä, mutta mitään ei näy.
• Aamun valjetessa Tom selittää, että metsurien joukosta puuttuu kylää kohti paenneen lisäksi kaksi veljestä, jotka olivatkin päättäneet mennä kauemmalle tukkikämpälle. Rajattoman auttavaisina luonteina seikkailijat lähtevät yhdessä metsurijoukon kanssa lännemmälle hakkuupaikalle. Veljeksiä ei kuitenkaan näy missään, kuten ei myöskään merkkiäkään siitä, mitä heille mahdollisesti olisi tapahtunut. Kummissaan, mutta parempaakaan keksimättä joukkio päättää palata kylään.
• Keskipäivän aikoihin kylän saavutettuaan seikkailijat pitävät neuvoa Elsan kanssa naisen vapauduttua Tomin tiukasta syleilystä. Koska törmättyihin mysteereihin ei näytä olevan muita ratkaisuja ja koska sankarien toisaalta oli joka tapauksessa tarkoitus tavata paikallinen druidi, he pyytävät Elsalta ohjeita vanhan ihmismiehen löytämiseen. Elsa selittää parhaan ymmärryksensä mukaan, missä druidin asumus hänen mielestään sijaitsee, joskin druidi aina on vieraillut kylässä, eikä toisinpäin. Elsa selittää myös miettineensä asioista ajan kanssa, ja uskoo nyt huomanneensa kaikkia pedoiksi muuttuneita kyläläisiä yhdistäneen tekijän: kaikki olivat kosketuksissa parantajapapin ruumiseen.
• Seikkailijat lähtevät suunnistamaan Elsan ympäripyöreiden ohjeiden perusteella kohti druidin asumusta. Iltapäivästä sankarit saapuvatkin sievän niityn ympäröimälle talolle, jonka piipusta nousee savua. Joukkio kävelee ovelle ja paljastaa oven takaa iloisesti alkutekijöissään olevan tulipalon sekä lattialla lojuvan kuolleen vanhan miehen ruumiin. Pikaisten toimenpiteiden jälkeen tulipalo saadaan kuitenkin sammumaan ja pöydällä lojunut, liekkien uhkaama paksu kirjakin pelastettua.
• Välittömästi tämän jälkeen ilmenee kuitenkin, että tulipalo ei ole ainoa ongelma, sillä joukkion kimppuun hyökkää kaksi, ilmeisesti näkymätöntä, kirvesmiestä. Kylmähermoiset sankarit eivät alkuhämmennyksen jälkeen kuitenkaan mene paniikkiin, vaan murhaavat ensin toisen ja sitten toisen kirveenheiluttajan. Taistelunjälkeisissä tutkimuksissa miehet paljastuvat oudoiksi ihmis-keiju -hybrideiksi.
• Taistelunjälkeisissä etsinnöissä löytyy druidin tuvasta löytyy parantavien pullojen ja kääröjen lisäksi myös erikoinen alttarin tapainen, jossa on selvästi monimutkaisin symbolein koristeltu pidike jollekin puuttuvalle esineelle. Paksusta kirjasta nopeasti esiin selattujen piirrosten perusteella pidikkeellä lienee ollut jonkinlainen kivi. Tarkempien selvitysten Vitti sanoo kuitenkin vaativan hieman pidempää kirjaan perehtymistä, vaikka hän druidien salaista kieltä ymmärtääkin.
• Joukkio poistuu mökiltä kirjan kanssa, mutta törmää niityn reunalla erittäin yllättäen puhuvan ahman johtamaan kotitonttupartioon. Puhemiehenä toimiva ahma kertoo näiden tulleen etsimään druidia ja suhtautuu hieman epäillen druidin asunnosta poistumassa olevaan, hyvin aseistettuun seikkailijajoukkoon. Aquila saa kuitenkin yliluonnollisen partion vakuutettua seikkailijoiden puhtoisista aikeista, välittäen tiedon myös druidin surullisesta kohtalosta. Tästä kuultuaan ahma tekee seikkailijoille tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä: auttakaa parantamaan keijukaiskuningattaren tytär.
• Tuumasta toimeen: koska kieltäytyminen ei tule kyseeseen, koko sekalainen seurakunta lähtee kohti kuningattaren hovia. Paikalle päällä nautitaan hieman teetä ja keskustellaan mukavia. Tämän jälkeen Aquila näytösluontoisen helpohkosti lukee yhden druidin "Poista sairaus" -kääröistä, ja kas! prinsessa on terve jälleen. Kuningattaren mielenkiinto seikkailjoita kohtaan laskee tässä kohdin tuntuvasti ja heidät opastetaan pois hovista. Tapahtumasarjasta viisikolle jää käteen keijuteen aiheuttaman hyvän fiiliksen lisäksi tiedot siitä, että prinsessakin oli saanut tautinsa koskettuaan murhatun papin ruumiiseen sen lojuessa vielä metsässä - joskin keijulla tauti tuntui ilmenevä täysin erilaisena kuin ihmisillä - että keiju-mies -hybridit ovat todella mustaa magiaa, jonka kanssa kuningattarella ei ollut mitään tekemistä ja että keijupartiot ovat viime aikoina silloin tällöin joskus mahdollisesti kylästä pohjoiseen päin sijaitsevalla Dhaen-rämeen laidalla nähneet mystisiä valon välähdyksiä yössä.
• Kylään pienen harhailun jälkeen löydettyään sankarit päättävät jäädä sinne vielä yhdeksi yöksi toipumaan päivän koettelemuksista ja antamaan Vitille aikaa tutkia druidin tuvasta löydettyä kirjaa, ennen suunnistamistaan Dhaen-rämeen reunalle.
• Seuraavana päivänä Vitti osaa kertoa, että druidin tuvassa oleva alttari, pidike ja siinä oleva kivi yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka eheänä luö ympärilleen heikohkon, mutta laajan voimakentän, joka lisää elävien olentojen vastuskykyä sairauksille ja toisaalta heikentää epäkuolleita. Mitä ilmeisimmin alkuperäinen tarkoitus on ollut rajoittaa Dhaen-rämeen ja ennen kaikkea rämeen sydämessä sijaitsevan Dhaenlinnoituksen vaikutusta alueelle. Vitti epäilee, että alttarin, pidikkeen ja kiven muodostaman kokonaisuuden luomiseen on aikoinaan tarvittu useampi druidi, mutta paikallinen druidi oli vastuussa alttarin ylläpidosta ja suojelusta.
• Koska kirveitä heiluttaneilta ihmis-keiju -hybrideiltä ei kiveä löytynyt ja koska muitakaan johtolankoja ei ole, viisikko suuntaa levänneenä pohjoiseen kohti Dhaen-rämeen reunaa, etsimään keijujen näkemää valonlähdettä. Pitkällisten ja kostean suomudan täyttämien etsintöjen jälkeen sankarit viimein huomaavat kiinteän maan saarekkeen, jonka rannalla on tarkemmin katsottuna vahdissa luurankosusi. Sen kummemmitta seremonioitta joukkio tekee maihinnouun kuin Normandiassa konsanaan ja murskaa suden. Näytös ajaa esiin saaren korkeimmalla kohdalla kasvavan valtavan puun juuristosta vihaisen vitsausdruidin ja vielä uuden epäkuolleen suden. Sankarit eivät jää juuri kyselemään Ghlaunderista hourivan vitsausdruidin motiiveja toisen druidin tappamiseen, vaan hyökkäävät. Aquila sokaisee vihollisloitsijan jo taistelun ensi hetkillä, minkä jälkeen vitsausdruidi onkin kypsä lopullisesti niitettäväksi.
• Taistelu ei kuitenkaan pääty tähän, sillä ihmismiehen ruumis ehtii hädin tuskin kaatua maahan, kun se ilkeänkuuloisen äänen säestyksellä purskahtaa palasiksi ja jäännösten seasta kömpii esiin verta läpinäkyvistä siivistään puisteleva, painajaismainen jättiläisitikka. Vaikka luonnonoikulla on aseenaan ainoastaan pitkä ruoskamainen imukärsänsä, se osoittauttu huomattavasti edesmennyttä kuortaan paremmaksi lähitaistelijaksi. Sankarit kuitenkin taistelevat urheasti ja viimein hyönteinen perääntyy, nousten henkihieverissä olevien sankarien viimeistenkin iskujen ja nuolten ulottumattomiin, lähtien sitten epävarmasti vaappuen ja visvaa lukuisista haavoistaa tihkuen lentämään syvemmälle Dhaen-rämeelle.
• Vitsausdruidin luolasta sankarit löytävät kaipaamansa kiven, jonka he palauttavat paikoilleen. Kiven palautus parantaa petomieheksi muuttuneet kyläläiset taudistaan. Viisikko palaa takaisin kaupunkiin. Arael tiedustelee heiltä, miksi he näyttävät niin uupuneilta.

Takaisin Arkistoon tästä.

Edelliseen peliin tästä.

Edelliseen välinäytökseen tästä.

Seuraavaan peliin tästä.

Palkkiot

• Ihmis-keiju -hybridit
  • 2 x breastplate myyty
  • 2 x mwk battle axe myyty
  • 2 x Potion of CLW käytetty
• Druidin mökin kätköistä
  • 400 gp
  • potion of barkskin +2 Xeornilla kannossa, saa pyytämällä
  • potion of bear's endurance Xeornilla kannossa, saa pyytämällä
  • 3 x potion CMW käytetty/ jaettu
  • 2 x scroll of lesser restoration Xeorn
  • 3 2 x scroll of remove disease (yksi käytettiin myöhemmin keijuprinsessaan) 1kpl Xeorn ja 1kpl Aquila
• Vitsausdruidin jäänteet
  • Amulet of Natural Armor +1 retroaktiivinen siirto seuraavan pelikerran palkkiohin
  • Ring of Protection +1 retroaktiivinen siirto seuraavan pelikerran palkkiohin
  • Shifter's Headband +2 Wis (+1 caster level for casting or creating extracts from polymorphic sub-school) Xeorn (aarvatkaa monta polymorph spelliä cleerin listalla on? Kaksi ja löytyvät spell leveleiltä 6&8..)

Lootit käsitelty Laerlorn 19.10.2014 klo 22:43