Markus Möller

1. Osa

Markus Möller

Pelaaja: Mikko

Kielitaito: saksa, ranska, englanti, kreikka, italia, espanja, croatoa
Arvet: Polvessa (futisvamman jälkeisiä leikkausarpia)

Markus on 185-senttinen, hoikka ja urheilullinen. Piirteet ovat pohjois-eurooppalaisen tummat. Markus pukeutuu hillityn tyylikkäästi ja käyttää korvakoruja.

29v, Berliinissä ylempään keskiluokkaiseen perheeseen syntynyt kulttuuriantropologi, keskimäinen kolmesta veljeksestä. Akateeminen kunnianhimo kulkee suvussa: Markuksen isoveli Matthias on sosiologi ja pikkuveli Lukas filosofi. Isä Jürgen on kansainvälisesti tunnettu sosiaaliantropologi, ja edesmennyt äiti Mathilda uskontotieteen tohtori. Tästä perhetaustasta huolimatta Markus oli yksi niistä ihmisistä, joilla oli pienestä pitäen vahva tietous siitä, mitä hän aikuisena halusi tehdä. Pelata jalkapalloa.

Markuksen lapsuus sujui mukavissa merkeissä veljien kanssa leikkiessä. Keskimmäisenä veljenä joutui helposti tilanteisiin, joissa isoveli haastoi Markusta tekemään jotain, ja säilyttääkseen kunnioituksen pikkuveljensä silmissä Markus yleensä tekikin tämän. Vaarallisin näistä haastamisista johti sairaalakäyntiin, kun Markus Matthiaksen rohkaisemana joi 9-vuotiaana tuopillisen isän viinakaapista löytynyttä viskiä. Voi olla, että tästä juontaa juurensa Möllerin nykyäänkin kielteinen suhtautuminen alkoholiin.

Markus, kuten sanottu, oli pienestä pitäen jalkapallofanaatikko - hän aloitti paikallisessa nappulajoukkueessa, mutta jo pian hänet huomattiin ja hänelle tarjottiin paikkaa berliiniläisessä Hertha BSC:ssä, jossa häntä valmensi Henrik Daitch - mies, joka on jotenkin pysynyt osana Möllerin elämää vuosia eteenpäinkin. Markuksen huoneen seiniä koristivat Herthan ja Saksan maajoukkueen viirit ja Lothar Matthäusin ja Jürgen Klinsmannin julisteet.

Markuksen nuoruus, kuten lapsuuskin, oli urheilun värittämä - hän pärjäsi koulussa hyvin ja sai paljon kavereita, niin joukkueen sisällä kuin sen ulkopuolellakin. 14-vuotiaana Möller lähti Englantiin jalkapallo-/kielileirille kesäksi, jossa hän tutustui Aleksandraan, jonka isoveljien kanssa Markus pelasi paljon futista. Möllerin ja muutamaa vuotta vanhemman Aleksan välille muodostui lähes sisarillinen side noiden muutaman kuukauden aikana, ja kaverukset kirjoittelivat toisilleen muutaman kirjeenkin kesän päätyttyä ennen kuin into hiipui.

Ensimmäinen kerta Markuksella oli 16-vuotiaana hänen silloisen tyttöystävänsä Johannan kanssa. Kaikesta mainostuksesta ja hypestä huolimatta Markus koki suurta pettymystä siitä, että seksi ei ollutkaan niin hienoa kuin olisi voinut olettaa ja toivoa. Parin seuranneen yrityksen jälkeen Markus ja tyttö erosivat vaivaantuneessa hiljaisuudessa ja Markus keskittyi taas kahta suuremmalla tarmolla opintoihinsa ja jalkapallon pelaamiseen.

Seuraavana kesänä, Hertha-Borussia Dortmund-ottelun jälkeen, joukko Dortmundin kannattajia päätti ottaa ja kostaa Markuksen kentällä tekemän liukutaklauksen sakinhivuttamalla tämän illalla pimeällä kujalla. Tämän tapauksen Markus näkee jälkeenpäin katsottuna alkusoittona jalkapallouransa loppumiselle. Tappelun tuoksinnassa yksi riitapukareista, Anders Suls, potkaisi Möllerin polvea niin, että jotain rusahti. Suls tuli kuitenkin pieksennän jälkeen katumapäälle ja oli se, joka auttoi Markuksen läheiseen sairaalaan, jossa tämä sai hoitoa. Pojat, oudosta tapaamistavasta huolimatta, tulivat hyviksi ystäviksi (yhdistihän heitä fanaattinen suhtautuminen jalkapalloon, vaikka joukkue olikin eri).

Koulun Markus kävi loppuun samalla kurilla kuin harrasti jalkapalloa - keskiarvo suomalaiseen asteikkoon suhteutettuna 9.5 - ainoa aine, jossa Markus koki olevansa hieman heikoilla oli fysiikka, ja senkin puutteen Möller korvasi kovalla työllä.

Koulusta päästyään ura jalkapalloilijana jatkui, Markuksen saadessa tarjouksen pelata Italiassa. Firenzen Fiorentina oli iskenyt silmänsä nuoreen keskikenttäpelaajaan, eikä Markukselta tarvinnut kysyä kahdesti haluaisiko hän muuttaa paremman joukkueen perässä toiseen maahan.

Parikymppisenä ottelussa, jossa oli suurten seurojen scoutteja läsnä, tragedia kuitenkin iski.

Polvi, jonka Anders oli potkinut mutkalle muutamaa vuotta aiemmin, petti ikävän näköisesti (video kiertää edelleen YouTubessa) kesken ottelun. Useita leikkauksia myöhemmin Markuksen oli todettava, että hänen uransa jalkapalloilijana oli ohi ja hän palasi kotiinsa Berliiniin jäätyään vain muutaman hetken päähän unelmansa toteutumisesta. Oltuaan kesän masennuksen kourissa, Markus, veljiensä ja isänsä rohkaisemana, kirjautui sisään Freie Universität Berliniin.

Näihin aikoihin Markus päätyi myös keskelle mediamyrskyä hänen äitinsä kuollessa epäilyttävissä olosuhteissa ja hänen isänsä joutuessa keskelle murhaepäilyä. Kaikki todistusaineisto näytti viittaavan siihen, että isä olisi ollut syyllinen, mutta mikään ei ollut vedenpitävä todiste siitä. Parin vuoden media- ja oikeusmylläkän jälkeen isä todettiin syyttömäksi ja kohu laantui.

Möller aloitti opintonsa seuraten veljiensä jalanjälkiä, aloittaen sekä sosiologian, että filosofian opinnot yliopistolla. Hän kuitenkin huomasi nopeasti, ettei filosofia ollut hänen juttunsa, jättäen sen jo toisen opintovuoden jälkeen ja korvaten sen kolmannen vuoden keväällä kulttuuriantropologialla. Näillä paikkeilla Markus alkoi olla jo sinut onnettomuutensa ja unelmiensa murskaantumisen kanssa ja toipunut median häneen kohdistamasta huomiosta. Löydettyään oppiaineen, joka todella innosti häntä, hän unohti myös sosiologian opintonsa ja kirjoitti itsensä maisteriksi kulttuuriantropologiasta uskomattomalla vimmalla.

26-vuotiaan Möllerin gradu modernin croatoalaisen ja muinaisen babylonialaisen kulttuurin yhteneväisyyksistä oli jotain, jota vastaan Markuksen ohjaaja oli viimeiseen asti. Loppumetreillä professori kuitenkin tajusi, kuinka nerokas tutkimus oikeastaan olikaan. Oli ilmiselvää, että maisteria seuraisi tutkijakoulu ja tohtorinväitös, ja tämä tapahtuikin vähän aikaa sitten, jatkaen samasta aiheesta. Tutkimuksiaan tehdessä Möller on asunut paikallisessa hostellissa Croatoassa, jossa hänellä oli lähes ainutlaatuinen mahdollisuus opetella paikallista kieltä.

Markuksen opinnot ovat lähentäneet häntä merkittävästi veljiinsä, ja kaikkien "Möllerin veljesten" kutsuvieraana oleminen samassa konferenssissa viime keväänä oli Berliinin akateemisissa piireissä paljon puhuttu tapaus. Markuksen kiinnostus croatoalaiseen kulttuuriin on saanut kiinnostuksen alaa kohtaan - Markus itse opastaa tällä hetkellä 26-vuotiasta Katrin Chodovia tämän gradussa, joka käsittelee perinteistä croatoalaista uskonkäsitystä. Markuksesta ja tsekkitytöstä on tullut tämän kautta parhaat kaverukset. Jonkin aikaa sitten Oxfordissa kieliä opettava John Tavener otti Mölleriin yhteyttä, kiinnostuksen kohteena lähinnä croatoan kieli, jonka puhujia oli vaikea löytää nykyään. Miehet ovat pitäneet yhteyttä sähköpostitse jo pidempään, mutteivät ole tavanneet kasvotusten.

Nykyään Markuksen ainoa merkittävä pahe on uhkapelit, lähinnä vedonlyönti jalkapallosta, mutta myös nettipokeri tylsinä iltoina. Jalkapallovedonlyöntiä Markus on harrastanut lähinnä vanhan futisvalmentajansa, Henrikin kautta, ja on itseasiassa tällä hetkellä velkaa miehelle toistatuhatta euroa. Onneksi maksuaikaa on vielä jäljellä ja Henrik on mukava ja ymmärtäväinen kaveri. Möller rahoittaa elämäänsä lähinnä opistohommilla, mutta on valmentanut jo pitkään BFC Preussenin 98-syntyneitä junioreita. Möllerin vähäinen vapaa-aika kuluu hänen keskustakaksiossaan kirjallisuutta ahmien, ja vaikkei hän sitä halua ehkä heti myöntää, hänellä on mieltymys Harlekiini-kirjoihin. Akateemisen maailman vastapainoksi Markus diggailee suuren budjetin sotaleffoja ja agenttitrillereitä. Musiikista uppoaa parhaiten klassinen rock.

Joitain viikkoja ennen työtarjousta lähteä Croatoaan, Möller törmäsi Berliinin kansallismuseossa amerikkalaiseen (mutta syntyjään croatoalaiseen) liikemieheen, Edward Gogiin, jolle päätyi puolivahingossa esittelemään babylonialaisen kulttuurin näyttelyä. Miehet tulivat hyvin juttuun ja ovat käyneet yhdessä pariin otteeseen kahvilla, saaden siten hieman vaihtelua omista tyypillisistä ystävistään.