Vampir: Miami - Andrew, osa 26

Eddie Firetribe

Uusi asuntoni rauhoittaa mieltäni hyvällä tavalla. Nautin katsoessani ulos verannalta, nurmikko kiiltää synkän vihreänä ja puut luovat rauhoittavia varjoja tasaisine rivistöineen. Aina silloin tällöin näen vartijan kiertävän muurin ympäri ja tunnen olevani turvassa täällä. Ken ja Abigail saapuvat pian. En ole vielä ehtinyt sisustaa paljoakaan, mutta voi olla että jätän talon tämän näköiseksi, sen minimalistinen sisustus viehättää minua. Minut on selkeästi luotu Coral Gablesin varakreiviksi, viihdyn tällä alueella. Kukaan ei ole kyseenalaistanut oikeuttani näihin alueisiin, ruhtinasta ei ole, joten vanhojen tapausten perusteilla julistautumiseni pitäisi riittää. Tästä tosin voi seurata ongelmia, mutta en ole kovin huolissani, joskus on pakko toimia tunteen mukaan. Jenningsin kanssa käymäni keskustelut ovat tuottaneet hedelmää, olen varma että heistä muodostuu tulevaisuudessa minulle tärkeä valtaresurssi. Desirae Wells on myös muuttanut alueelleni, hän on erittäin miellyttävä nuori kaltainen, jolle toimin ikään kuin mentorina ja opastan oikeanlaisen epäelämän saloihin.

Abigail ja Ken saapuvat melkeinpä samaan aikaan. Toivotan kummatkin tervetulleiksi ja esittelen heille asuntoani. Sain Keniltä lahjaksi piillukon, jonka sijoitan takkani yläpuolelle. Abigail toi minulle viherkasvin, täytyy muistaa jättää taloudenhoitajalle ohjeet kastella sitä. Minun täytyy jossakin vaiheessa pitää hieman isommat juhlat. Täytyy huolehtia siitä, että kaikki tajuavat kuka alueelle on asettautunut.

Vetäydymme huvimajalle kohottamaan tyhjiä maljoja ja keskustelemaan. Emme olleet nähneet toisiamme noin kuukauteen ja kaikki olivat omilla tahoillaan olleet kiireisiä. Vaihdoimme hieman kuulumisia ja yllättäen Ken oli meistä avoin tekemisistään. Hänellä on selkeästi taka-ajatuksenaan rakentaa luotettavaa sisäpiiriä ympärilleen. Tosin mielestäni tällainen tavoite on täysin hyväksyttävä. Ken ja Abigail ovat ne harvat Kaltaiset, joihin voin sanoa jollain tasolla luottavani. Meillä tulee todennäköisesti aina olemaan joitakin yhteisiä intressejä, joten näitä suhteita on hyvä pitää yllä.

Yllätyksekseni sekä Ken ja minä olimme omilla tahoillamme tehneet Mariaan liittyvää tutkimusta. Olin ollut Beckisalen kanssa yhteydessä ja kävimme yhdessä Miamin Kaltaisten historiaa läpi. Marian tarina on muuttunut hieman omituiseksi ja vaikuttaa siltä, että kaupungissa olisi toiminut kaksi Mariaa, eri aikoina. Yhdistelimme lisäksi henkilöitä toisiinsa ja päädyimme mielestäni tyydyttäviin johtopäätöksiin (tosin Ken yritti vakuutella meitä paranoidisesti, jostakin Daevojen salaliitosta). Abigail taasen yllätti tiedoillaan, Ceridwen noitapiirin jäsen, oli ilmeisesti natiivi kaltainen, jonka Rourke oli ajanut kaupungista pakoon. Lisäksi Ken oli saanut Cimitierelta hampaat, jotka oli riistetty joltakin vanhalta kaltaiselta. Hetken pohdimme ideaa pitäisikö meidän palauttaa ne Ceridwenille, joka vaikutti todennäköisimmältä anastuksen kohteelta. Itse olen huolissani, koska minusta tuntuu siltä, että kaupungissa on viime aikoina herännyt paljon vanhoja Kaltaisia, jotka pelaavat aivan omaa peliään. Mihin me sijoitumme tässä kuviossa? Abigaililla on ainakin jonkinlainen mystinen yhteys näihin toimijoihin, mutta en usko että hän itsekkään tietää tämän suhteen laatua kovin hyvin.

Ken on huolissaan asettautumisestani Lancean alueelle, mutta olin harkinnut tätä siirtoa. Lancealla on omat ongelmansa. Abigail on loikannut ja sain Anyssalta raportin, jonka mukaan tuntematon taho on surmannut Isidro Sanabrian. Lancealaiset vain vähenevät kaupungista. Ilmaisin ajatukseni ääneen ja suureksi yllätyksekseni Ken kertoi hoitaneensa Isidron päiviltä, tai oikeastaan Graves oli tehnyt tämän. Ilmeisesti taustalla oli väärinkäsitys. Tosin mielestäni ei mikään kovin mitätön väärinkäsitys.

Olimme keskustelleet jo muutaman tunnin, kun Anyssa ilmestyi paikalle. Olin luvannut hänelle, että hän voi milloin vain tulla käymään ja olla kuin kotonaan. Anyssa on mitä hyödyllisin tietopankki, mutta minun käy häntä sääliksi. Snape ei olisi saanut tehdä noin nuoresta Kaltaista. Anyssan käsitys maailmasta ja sosiaaliset taidot ovat jääneet niin vajaavaiseksi. Anyssa asia tosin tuli hieman huonoon aikaan. Olin pyytänyt Anyssaa ottamaan selville erinäköisistä seikoista ja eräät niistä liittyivät epäsuorasti Kenin asioihin. Anyssa oli löytänyt mielenkiintoista informaatiota, mutta oli tullut pyytämään lupaa, koska ei halunnut murtautua ystäväni varastorakennukseen. Kenin ilme muuttui hieman, kun hän kuuli Anyssan asian. Toivottavasti hän luottaa sanaani, että tarkoitukseni ei ole vakoilla häntä Anyssan kautta, tämä oli vain harmiton yhteensattuma. En todellakaan halua Gravesia kolkuttelemaan asuntoni oville.

Suuntasimme kohti varastokonttia (Anyssa jäi asuntooni katsomaan televisiota), joka kuului Kenin kätyrille Dawsonille. Minun on pakko myöntää, en ollut kovinkaan toiveikas tämän johtolangan suhteen, mutta toisin kävi. Löysimme todisteet, mitä eriskummallisimmasta juonesta. Tämän kaiken takana oli ollut Pearl Chastain, jota en koskaan ole henkilökohtaisesti tuntenut. Tämän perusteella en kyllä olisi halunnutkaan. Juoni tosin oli nerokas mutta kaikessa epäinhimillisyydessään ja kieroutuneisuudessaan mitä hirvittävin. Chastainen vanhoista papereista selvisi, että Mariamme oli oikeasti nimeltään Lucy ja syntynyt 1950-luvulla. Chastaine oli valinnut tytön kohteekseen vanhan maalauksen perusteella ja järjestelmällisesti hankkiutunut eroon kaikista hänen läheisistään. Tämän jälkeen Chaistaine oli tehnyt hänestä kaltaisen ja ilmeisesti leikkinyt hieman hänen mielellään ja muistoillaan.

Ilmeisesti Chastaine oli ajatellut saavansa nukkemestarin osan, joskus tulevaisuudessa. Valitettavasti tilanne on nyt se että meillä on nukke, mutta ei mestaria. Yritin perustella Kenille ja Abigailille, että vahinko oli jo tapahtunut ja tyttöraukan elämää ei voi mitenkään enää parantaa. Inhimillisin teko olisi antaa hänen elää uskomuksissaan ja nousta kaupungin ruhtinattareksi. Me voisimme huolehtia oikeasta hallinnoinnista. Olin itse asiassa hieman järkyttynyt omista sanoistani, mutta kaipaan epätoivoisesti asemani vahvistusta. Epäilynvarjo hiipii aina silloin tällöin mieleeni. Ehkäpä onnekseni Abigail oli jyrkästi suunnitelmiani vastaan. Hänen mielestään meidän pitäisi yrittää palauttaa Lucyn muistot ja yrittää saada hänestä edes etäisesti ehjää Kaltaista. Pelkään lopputulosta, en usko että kukaan voi selvitä järjissään tuollaisista muutoksista joita Lucylle on tapahtunut, mutta en näe parempaakaan vaihtoehtoa.