Toiminnot
Sivusto
Arkontti Graves ilmoittaa Primolegiolle, että Downtowniin asettunut coterie kaltaisia on rikkonut kaupungin metsästysalue-praksiita ja muodostanut uhan Naamioitumisen Traditiolle, jonka Arkontit ovat kuitenkin onnistuneesti torjuneet. Graves pyytää lupaa Primolegiolta ajaa coterie kaupungista.
"Olen hyvin varma siitä, että sekä sveitsiläiset sukulaiseni että kylmäkatseinen saksalainen sukulaiseni kuuluvat Thulen veljeskuntaan. Veljeskuntahan vaikutti erityisesti Natsi-Saksan aikaan ja sen perusti v. 1910 Dietrich Eckhart -niminen mies. Veljeskunnan keskeinen päämäärä oli löytää myyttinen Atlantis mystisine asukkaineen. Ilmeisesti nämä asukkaat olivat kaltaisiamme (psyykkisiä voimia omaavia kirkasauraisia olentoja), jos nyt tulkitsen Franz Neumannin puheita oikein. Käsittääkseni veljeskunta oli myös Longinuksen keihään perässä tai jäljillä. Ehkä heillä jopa on hallussaan moinen mahtiesine. Joka tapauksessa, Thulen veljeskunnasta muodostui myös SS Ahnerbe, "esi-isäin veljeskunta", jonka toimintaa olen eittämättä nähnyt unissani. Tämä SS-joukko koostui täysin kaltaisistamme, ja saksalainen sukulaiseni toimi siinä upseeriasemassa (ainakin mikäli uniini on uskomista). Onneksi myös Mark Schultz on nähnyt samanlaisia unia! Tämän täytyy jollain tavalla liittyä verenperimäämme.
Olen myös melko vakuuttunut siitä, että mystinen Seitsemän on nimenomaan yllä mainittu SS Ahnerbe. Joissain lukemissa Seitsemän -aiheisissa loitsuissa tai kirjoituksissa mainitaan nimittäin myös sana "valtakunta" (Reich). Tämä lienee keskeistä natsitermistöä. Oletettavasti nämä Seitsemän ajavat jotain aivan omaa asiaansa, johon eittämättä liittyy myös mystisiä asioita aina sumerilaisista loitsuista sapatteihin ja kuninkaisiin. Tai vaihtoehtoisesti kun he julistavat, että kuningas on seitsemän, tarkoittaa se sitä että he tulevat hallitsemaan. Samaa saattaisi tarkoittaa myös teksti Tulee sapatti ja olemme vapaita, tulee valtakunta ja olemme seitsemän. Seitsemän saattaisi siis olla vain yksi liittouma muiden joukossa, joka ajaa omaa valtataisteluaan hieman epämääräisin keinoin.
Mitä tulee Frans Neumanniin, toimi hän ilmeisesti Thulen veljeskuntaa vastaan. Tietosanakirjan mukaan Neumann kuului Frankfurtin koulukuntaan, ja oli 1930-luvulla natsien vankina. Epäilemättä tänä aikana Neumann sai tietää Thulen veljeskunnan tai Seitsemän tavoitteista. Myöhemmin ensin Englannissa ja sittemmin täällä USA:ssa Neumann teki varmasti kaikkensa estääkseen Seitsemän toiminnan. Joku kuitenkin sai tietää Neumannin tavoitteista, ja tappoi hänen Miami Towerissa. Tämä joku oli kaltaisiamme, mies ja olen melko varma että myös Thulen veljeskunnan jäsen.
Olen yrittänyt kutsua Frans Neumannia yhä uudelleen esille, jotta voisin vielä kerran keskustella hänen kanssaan. Herra Neumann ei kuitenkaan vastaa minulle. Tuntemattomia ovat aaveitten tiet. Ehkä herra Neumann on minun harmikseni saanut rauhan. Tietosanakirjan mukaan Frans Neumann kuoli auto-onnettomuudessa 1954. Tällöin Miamissa ovat vaikuttaneet seuraavat (mies)henkilöt:
Ja luonnollisesti, viimeisenä muttei vähäisimpinä: Maldonato ja minun Marcini. Vahvimmat epäilykseni kohdistuvat tietenkin omiin sukulaisiini. Kunhan René saapuu takaisin New Orleansista, saa hän lähteä käymään Sveitsiin etsimään sikäläisiä sukulaisiani."
Efeson Seitsemän Nukkujan tarina on kristitty legenda, joka esiintyy useassa eri paikassa ja eri muodossa. Kyseinen legenda löytyy myös Koraanista. Abigailin tutkimus aiheen tiimoilta (yhdessä Beckinsalen kanssa käyttäen mm. Lancea Sanctumin perimätietoa apuna) nostaa esiin mahdollisia yhteyksiä ja johtolankoja, joissa rivien väliin kirjoitetut viittaukset ikuiseen elämään jne antavat olettaa mahdolliset kaltais- ja Lancea-yhteydet.
Eräs legendan versiosta menee jotakuinkin seuraavasti: "The outline of the story is that during the persecutions of the Roman emperor Decius, in around 250, seven young men were accused of Christianity. They were given some time to recant their faith; they gave their worldly goods to the poor, and retired to a mountain to pray, where they fell asleep. The emperor, seeing that their attitude towards paganism had not improved, ordered the mouth of the cave to be sealed.
Decades pass. At some later time, usually, during the reign of Theodosius (379 - 395), the landowner decides to open up the sealed mouth of the cave, to use it as a cattle pen. He opens it and finds the sleepers inside. They awaken, imagining that they have slept but one day. One of their number returns to Ephesus. He is astounded to find buildings with crosses attached; people he deals with are astounded to find a man trying to spend old coins from the reign of Decius. The bishop is summoned, to interview the sleepers; they tell him their miracle story, and die praising God."
Eräs toinen versio legendaa taas sijoittaa kyseisen luolan ei Efesoon, vaan jonnekin päin Saksaa: "In the farthest boundaries of Germany toward the west-north-west, on the shore of the ocean itself, a cave is seen under a projecting rock, where for an unknown time seven men repose wrapped in a long sleep."
Islamilainen versio sisältää seuraavat, mahdollisesti Kaltaisiin viittaavat kohdat: "They escape from the dungeon that they are being held in, to find a cave in which they can hide. The cave is located in Angelus Mountain. The seven of them, with a dog, fall asleep in the cave. Soon after, the Roman soldiers find the cave after a shepherd informant tells them of the seven seen climbing the mountain. As some soldiers enter the cave, they return back confused and in hysteria. As they all go in one by one and return with the same look on their faces of horror, the general himself goes into the cave. Upon his return, he demands the soldiers to take rocks and mortar and close off the entrance. They leave a tablet stating that the seven heretics are left there to die."
"Three hundred years later, the seven, including the dog, awaken to find their bodies in lots of pain and a tremendous amount of dust on themselves. They send one of them to get some food as they find themselves to be extremely hungry."
Eräät Lancea Sanctumin omat versiot tästä kristitystä legendasta (tutkimustieto peräisin mm. Marcin kirjastosta) antavat ymmärtää, että kyseiset seitsemän olisivat olleet Kaltaisia, ja Longinuksen seuraajia, jotka pakenivat Roomalaisen Keisarin Deciuksen vainoja. Pitkä torpori selittäisi paljon.
Eräiden, hieman esoterisempien Lancealaisten lähteiden mukaan, seitsemän nukkujaa eivät olleetkaan hurskaita, Jumalaa pelkääviä Longinuksen seuraajia, vaan kerettiläisiä, jotka suljettiin luolaan rangaistuksena. Näiden kerettiläisten opeista on saatavissa vain vähän tietoa, mutta noin tiivistetysti, he uskoivat polveutuvansa kristinuskon Aatamin ja hänen ensimmäisen vaimonsa Lilithin lapsista (lilim), jotka sittemmin sikisivät Jumalan langenneiden enkelten kanssa muodostaen uuden rodun (nefilim). Heidän uskomuksensa pohjasivat paljolti myös kristinuskoa paljon vanhempiin lähteisiin, kuten Assyyrialaisiin ja Babylonialaisiin legendoihin djinneistä.
Vielä kolmas tulkinta Seitsemälle Nukkujan tarinasta löytyy. Sen mukaan Nukkujat olisivat olleet alunperin Lancealaisia kaltaisia, mutta eivät roomalaisia, vaan erään kristinuskoon kääntyneen babylonialaisen kuninkaan (josta sittemmin tuli Kaltainen) jälkeläisiä. Tämän kuninkaan nimeksi mainitaan Mekhuth Kheter, tai Mekhet. Tämä tarinan mukaan nämä jälkeläiset kääntyivät pahuuteen, surmasivat isänsä, ryhtyivät itse kuninkaiksi, ja kävivät suuren sodan Longinuksen seuraajia vastaan. Sota päättyi, kun Longinuksen seuraajat marssivat heidän linnoituksiaan vasten, kantaen armeijansa etunenässä itsensä Longinuksen keihästä. Seitsemän kuningasta pakenivat syviin luoliin, ja luolat sinetöitiin heidän jälkeensä.
Anyssa
Päätin rakentaa pihamaalle Anyssalle oman talon. Hän on alkanut viettää yhä enemmän aikaa olohuoneessani, lähinnä tuijottaen televisiota. En aina pidä hänen tavastaan ilmestyä pimeistä nurkista paikalle. Muutamaan otteeseen on ollut paniikkikohtaus lähellä. Anyssa on viime aikoina ottanut selville Guin ja Jenningsin puuhiista. Gui varmasti suunittelee jotakin, mutta Jennigsistä olen vain kiinnostunut.
Primolegio antaa Gravesille luvan ajaa coterie kaupungista. Graves kokoaa puolen tusinan kaltaisen joukon, jonka avustuksella coterie savustetaan piilostaan ja ajetaan pakosalle. Yksi coterien jäsenistä surmataan, ja muiden uskotaan paenneen kaupungista. Primolegion hitaus vakavan uhan torjumisessa pannan merkille monissa ympyröissä. Ote Kenin muistiinpanoista, Kesäkuu 1985
Primolegio
"Otetaan nykyinen primolegio esimerkiksi. Tammikuussa kaupunkiin tuli joukko kaltaisia, joita kukaan ei tuntenut. Ja pystyikö primolegio tekemään mitään? Ei, koska heiltä puuttui keinot puuttua tällaiseen. Aina siihen asti, kunnes tarjosin Gravesin palveluita heidän käyttöönsä.
Pian sen jälkeen, kun Graves oli nimetty arkontiksi, nelikko oli ajettu kaupungista. Saatoimme heidät kaupungin rajalle, missä luovutin heille palkkionsa, kuten olimme sopineet. Jotta he eivät tulisi takaisin tai kertoisi kenellekään, Graves surmasi sen jälkeen heistä yhden. Emme ole sen koommin kuulleet lopuista." Ote Andrewn muistiinpanoista, Kesäkuu 1985
Desirae Wells
"Desirae on uusi seuralaisen. Meidän välimme ovat lämminneet ja nautin hänen seurastaan. Olen kutsunut hänet seuralaisekseni mukaan useisiin sosiaalisesti merkittäviin tapahtumiin kaupungin kaltaisten keskuudessa. Hän on suorastaan viehättävä, kunhan hieman keskittyy ja panostaa ulkonäköönsä, lisäksi aina välillä häntä joutuu muistuttamaan etiketistä, mutta aivan viehättävä nainen silti. Olen opettanut Desiraelle Invictuksen tapoja ja käytäntöjä ja toivon että hän pikkuhiljaa alkaisi nähdä meidän tapamme ylivertaisuuden."
"Olen melko varma siitä, että "Marian" naamiaisissa näkemäni lähes näkymätön, kasvoton olento oli Mekapo. Oletan, että yksi näyttelijäparoista puhui hänen sanoillaan huutaessaan Ruhtinaan heräämisestä ja jonkun toisen saapumisesta paikalle. Tämähän luonnollisesti tarkoitti "Marian" heräämistä Lucyksi: Mekapohan olisi varmasti tunnistanut väärän Marian. Ehkä tämä ikivanha olento jopa aiheutti jollain tavalla Lucyn muistojen palautumisen - ainakin Lucyn muistot palautuivat juuri sopivasti naamiaisten jälkeen.
Luulen myös, että Ceridwen on Mekapon jälkeläinen. Aikanaanhan hän on ollut intiaaninainen, joka monien sattumusten myötä kulki lopulta nimellä Kostaa Sisartensa Puolesta. Ilmeisesti Patrick Rourke oli aikanaan kertonut tarinaa, jossa hän taisteli voitokkaasti intiaanitaustaista kaltaista vastaan, ja ajoi tämän maan poveen. Tuo kaltainen on eittämättä ollutCeridwen, sillä hänhän heräsi suosta? Ehkä Rourke taisteli Ceridweniä vastaan sen jälkeen kun Ceridwen oli suorittanut amaranthin Marialle. Ehkä Ceridwen oli se, joka oli raadellut Mariaa (kuten F. Villareal kuvaili), ja myöhemmin Marian maatessa kryptassaan olisi vielä tullut suorittamaan tälle amaranthin. Minun täytyy sanoa, etten tiedä kuinka paljon oikeastaan enää pidän Ceridwinistä. Toisaalta, enhän minä tiedä minkälainen henkilö oikea Maria Pasqual oikein oli tai mitä tämä oli tehnyt Ceridwenille. Voisin kuitenkin pyytää seuraavassa opintopiirissä tri Beckinsalelta, että tämä pyrkisi järjestämään yliopiston kautta arkeologiset kaivaukset Coconut Groveen. Se voisi olla mielenkiintoista!"
Donovan Ashburner
"Musta pakettiauto on viimeaikoina kierrellyt asuntoani. Tarvitsen lisää turvallisuutta. Kilpailutin eri turvafirmoja, kunnes löysin hakemani - Donovan on entinen merijalkaväen sotilas, joka johtaa Personal Protection nimistä turvallisuusalan firmaa. Hän vaikutti niin tietävältä ja hommansa osaavalta. Ei kestänyt kauan, kunnes Donovanista oli tullut kätyrini. Oloni tuntuu paljon turvatummalta, kun Donovan on organisoinut turvallisuuteni. Hänestä voi olla muutenkin hyötyä, jos joudun sotkemaan käsiäni johonkin epämukavaan."
Hawkins
"Muistan hyvin millaista oli olla Invictuksen alemmalla portaalla. Hawkins on lipevä ja pyrkii suosioon keinoilla millä hyvänsä. Tämänkaltaista potentiaalia on turha olla hyödyntämättä. Hawkins on muutamaan otteeseen viettänyt iltaa kartanollani ja olen osoittanut suosiotani hänen toimiaan kohtaan. Kuka tietää, ehkä hänestäkin voi joskus olla jotakin hyötyä."
Arkontit tuovat Primolegion eteen todistusaineistoa, jonka mukaan kaupungin kaltainen Joshua Manning (Kar) on syyllistynyt laittoman jälkeläisen tekoon. Primolegio kokoontuu, mutta ei pääse yhteisymmärrykseen Jälkikasvun Tradition tulkinnasta. Kartialaisten edustajan Miss Opalin kerrotaan sanoneen: "Niiden, jotka asuvat lasitalossa tulisi olla heittämättä kiviä." Uskotaan, että hän tällä viittasi tapaukseen Maria Pasquale.
Jennings & Co
"Olen jatkanut viittauksiani alueen jälleenrakennusprojekteihin, ja tämän mahdollisiin seurauksiin Sitoutumattomien metsästysalueiden suhteen. Jenningsin ja kumppaneiden kannattaisi aktivoitua kaupungin asioissa, koska tulevaisuudessa alueesta saattavat olla kiinnostuneita muutkin kaltaiset. Olen tarjonnut Invictuksen tuki - porkkanaa ja oletan että Jennings ja hänen väkensä näkevät tämän positiivisena asiana. Voisin itse asiassa siirtää sen kammottavan huumebisneksen Jennigsille, jos he ovat innostuneita moisesta. Lisäksi olen viime aikoina sijoittanut rahojani Opa Lockin alueen kunnostustöihin ja yrittänyt houkutella uutta bisnestä laajentumaan sinne päin."
Pierpont ja Preston
"Sisäpiiriin nimitykseni jälkeen olen kokenut lähempää yhteenkuuluvuutta Pierpontin ja Prestonin kanssa. Olemmehan nyt sentään samassa veneessä ja yhdessä tässä päätetään Invictuksen asioista. Lisäksi olen huomannut että kuuntelemalla heitä ja heidän vinkkejään voin todella oppia jotain tästä häikäilemättömästä Kaltaisten maailmasta."
"Sen jälkeen kun viimeksi tapasin Jules LaForgen (ja jollain tasolla myös Cimitiéren), olen ottanut hieman selvää myös voodoosta. En voi sille mitään, mutta jostain syystä Käärme ja Kuu kiehtovat minua. Olen toisinaan nähnyt Julesin hotellin lähistöllä tai silloin kun olen vierailemassa Cimitieren alueilla. Tervehdimme aina tuttavallisesti, ja minä yritän olla vapisematta. Julesin ympärillä tuntuu suorastaan leijuvan jotain maagista. Tiedän kyllä, että kaiken magian, ivallisen ylimielisen asenteen ja seksikkään ulkokuoren alla Jules näyttää varmasti ainakin yhtä pahalta kuin Snape. Yritän ajatella sitä silloin kuin mielikuvitukseni lähtee laukkaamaan hieman liian lujaa.
Voodossa minua kiehtoo yksinkertaisesti magia. Magian täytyy olla loppujen lopuksi aivan samaa kuin se mitä me käytämme. Jotain "alkuvoimaa" tai "energiaa". Se vain kanavoidaan eri tavalla. Ehkä tietyllä tavalla voisi ajatella, että Käärme ja Kuu on silta Noitapiirin ja Lancean loitsujen ja oppien välillä sen yhdistäessä suvereenisti kristinuskoa ja kansanuskoa. Toisinaan olen yrittänyt kysellä ympäripyöreästi myös Julesilta voodoosta. Yleensä vastaus on ollut varsin ivallinen tyyliin:"Etkö sinä pieni Jumalattaren palvoja vieläkään osaa päättää mihin uskot?" - tai "Et tiedä minkälaisten voimien kanssa leikittelet." Tässä vaiheessa olen yleensä toivottanut hyvää yötä, kääntynyt kannoillani ja lähtenyt kävelemään. Toisinaan minusta tuntuu, että Jules on jäänyt nauramaan minulle, mutta luulen kuitenkin että jollain tasolla hän myös pitää minusta -useammin kuin kerran hän on myös kertonut minulle jotain.
Hän esimerkiksi mainitsi, että loan (voodoon henkiolennon) voi kutsua esiin joko pappi "houngan" tai papitar "mamba". Kyseinen keskustelu lähti oikeastaan liikkeelle siitä kun kysyin loista - olen nimittäin lukenut, että Paroni Samedi silinterihattuineen ja sikareineen on yksi loa. En tietenkään kehdannut suoraan kysyä kuinka itse Paroni Cimitiére liittyy tähän, mutta ehkä se selviää vielä joskus. Ehkä Paroni Cimitiére on ottanut nimensä tältä loalta, koska Paroni Samedi on kuolleiden loa. Toivottavasti hän nyt ei kuitenkaan todella ole Paroni Samedin inkarnaatio."
Primolegio päättää viimein kotiarestissa pidetyn Manningin ja tämän jälkeläisen kohtalosta: Manning tuomitaan piestäväksi, kunnes hän on torporissa. Jälkeläinen tuomitaan juomaan kahdesti Primogen Prestonin verestä, jonka kasvatettavaksi hänet asetetaan. Tuomio on jyrkän oloinen, mutta ei läheskään niin jyrkkä kuin mitä se olisi ollut Vidalin tai Rourken aikana.
Tapaus Maria Pasquale puhuttaa myös niin primolegion kuin kaupungin muiden kaltaisten keskuudessa. Kuinka on mahdollista, että niin nuori kaltainen onnistuu esiintymään itseään huomattavasti vanhempana kaltaisena, ja siten huijaamaan niin suurta osaa kaupungin silmäätekevistä? Pilkalliseen sävyyn käyty keskustelu suuntautuu pääasiallisesti Invictukseen ja Lancea Sanctumiin. On ilmiselvää, että vanha kaarti ei voi jättää tätä huijausta rankaisematta ilman vielä suurempaa kasvojen menetystä.
Lucy Albright, jota on pidetty käytännössä kotiarestissa North Bay Villagessa Joulukuusta -84 lähtien, katoaa julkisuudesta kokonaan. Kartialaisten keskuudessa huhutaan, että "Maria" on nyt joko Invictuksen tai Lancea Sanctumin toimesta saatettu katsomaan auringonousua.
"Manningin laiton jälkeläinen asetti primolegion jälleen kerran kovan paikan eteen. Ja aivan kuin se ei olisi tarpeeksi, Opal kehtasi solvata Invictusta - ja Lucya. Vaadin Prestonia puuttumaan asiaan välittömästi. Jos hän ei puuttuisi, minä puuttuisin. Ja se saisi primolegion näyttämään yhä kyvyttömämmältä hoitamaan asioitaan.
Jos primolegio oli kyvytön, niin myös pirstaloitunut. Jostain sen korviin oli kantautunut huhu nuoresta kaltaisesta, joka oli vedättänyt kaupungin silmäätekeviä tekeytymällä huomattavasti vanhemmaksi. Tietenkään se ei hetkauttanut juuri ketään, kuten Elgin ja Preston halusivatkin, sillä nyt sekä Invictus että Lance Sanctum saivat rauhassa hankkiutua Lucysta eroon ennen kuin asiasta nousisi suurempi poru.
Prestonin olisi pitänyt tietää paremmin, kun hän lähetti Gravesin poistamaan Lucya. Hän tuli ensin minun luokseni. Vuorokautta myöhemmin Lucy oli kadonnut Miamista. Graves ei ollut löytänyt häntä eikä kukaan minua lukuunottamatta tiedä, mihin Lucy oli kadonnut. Preston uhkasi erottaa minut Invictuksesta, jos en kertoisi kaikkea. Elgin lähetti Saran luokseni maanittelemaan. Andrew yritti puhua minulle järkeä. Jokainen turhaan. En tulisi kertomaan kenellekään, missä Lucy oli. Hän on kärsinyt jo tarpeeksi.
Olen hyvin pettynyt siihen, kuinka pikkumaisesti sisäpiiri kääntyi heti minua vastaan, kun siihen oli mahdollisuus. Toisaalta, en odottanut heiltä sen vähempää. Ja olin varautunut siihen. Vedin esityslistalle Andrewin suhteen Desiraeen. Emme voineet sallia, että joku sisäpiiristä liehittelee mitä tahansa pummeja tai irtolaisia. Me olemme kuitenkin Ensimmäinen Huone.
Koko juttu oli tietysti täysin aiheeton, mutta minun piti saada heidän huomionsa muualle. Kun asia oli pöydällä, katosin maatilalleni. Olin kutsunut sinne Gravesin, Rutherfordin ja Callowayn. Tarkkailin aina tavatessamme parrakasta englantilaista. Pitkälti toista sataa vuotta suvullani ja Rutherfordilla oli ollut hyvät välit, mutta tämän Callowayn suku voisi tuntea sukuani vielä pidemmän ajan takaa. Ja jos, niin onko Rutherford tiennyt siitä koko ajan. Kuinka pitkälle kerho oikeastaan ulottuu?
Metsästyksemme oli onnekas. Pysyin vaivoin muiden mukana nyt, kun en saanut enää ensikertalaisen tasoitusta. Graves sai kunnian taposta ja minä vahvistettua suhteitani kerhoon. Palatessani Miamiin en enää huolehtinut sisäpiiristä."
Uudet bisnekset
"Päätin jättää lakitoimisto asiat enemmän Carenin huollettavaksi ja käyttää rahavirtoja keskittyäkseni uuteen intohimooni; muotiin. Myin jopa antiikkikokoelmani saadakseni parhaat suunnittelijat talliini, tiedän että minun pitäisi tehdä rahaa johonkin kovaan bisnekseen keskittyen, mutta en voinut vastustaa tätä ideaa. Minähän sentään olen asiantuntija tyylikkäältä näyttämisessä ja varmasti Andrew Fashion Imperium tulee olemaan suuri menestys ympäri maailmaa."
Muuta tapahtunutta
"Yökerhoja. Ei vain yhtä vaan useita. Dariuksen nimi oli nousukiidossa Miamissa ja hän oli tavannut nuoren ja kunnianhimoisen miehen. Mies oli perustanut menestyvän yökerhon, mutta etsi rahoitusta seuraaviin ideoihinsa. Tarjosin hänelle apuani sillä ehdolla, että hän promotoisi Night's Dancea samalla. Luonnollisesti minulla oli vapaa pääsy myös hänen yökerhoihinsa ja pian myös muihin kaupungin tärkeimpiin klubeihin.
Kaikilla Miamissa on hienoja autoja. Koska he kuvittelevat olevansa muita parempia, ja koska he haluavat olla erilaisia. Kopioidessaan toisiaan heiltä puuttuu uskallus näyttää, millaisia he ovat. Hankin joukon mustia Chevy Vaneja (kuva) ja kromautin ne katukuvaan sopiviksi. Liikun aina vähintään parin vanin letkassa, jos olen menossa jollekin klubille.
Haluan North Miamin - se on aina kuulunut suvulleni. Lisäksi haluan keskustan. Tai vähintään haluan, että kukaan muu ei sitä saa. Olen vaatinut niitä itselleni."
Uusi vuosi -86 alkaa varsin samanlaisissa merkeissä kuin edellinenkin vuosi; Kaupunki on edelleen ilman Ruhtinasta. Primolegio on edelleen olemassa, mutta sen sijaan, että se olisi onnistunut vakauttamaan kaupungin tilanteen, se on muutamaa pientä voittoa lukuunottamatta onnistunut näyttämään lähinnä riitaisalta ja epäpätevältä. Nuorempien, ja hieman varttuneempienkin kaltaisten keskuudessa on alkanut viritä syvä epäluottamus primolegiota kohtaan. Primolegion jäsenet ovat kukin tahollaan kasvattaneet omaa vaikutusvaltaansa, ja pidetäänkin hyvin todennäköisenä, että on vain ajan kysymys, ennen kuin joku heistä, kenties Preston tai Elgin, yrittää julistautua Ruhtinaaksi.
Downtownin tilanne puhuttaa myös; Käärmeen ja Kuun Paroni Cimitiere ilmoitti yli vuosi sitten, että Overtown kuuluu hänelle. Primolegion odotettiin melko nopeasti joko vahvistavan tai kiistävän hänen vaateensa. Kumpaakaan näistä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Erityisesti Lancean pappi John Marrow on ilmaissut huolensa vodoun-uskonnon leviämisestä Overtownin mustien ja köyhien keskuudessa. Overtownin uudisrakennusprojektit ovat ongelmissa; syytteet paikallishallinnon korruptiosta saavat useat rahoittajat vetäytymään hankkeesta. Etnisperäiset, erityisesti haitilaiset ja kolumbialaiset huumejengit ovat vahvistuneet alueella.
Uutiskynnyksen ylittää rahtilaiva Demeterin saapuminen Miamin satamaan. Demeter matkasi kotisatamastaan Englannin Whitbystä Ranskan Le Havreen, otti sieltä lisää lastia, matkasi Gibraltarille, sieltä Marokkoon, ja ylitti sitten Atlantin. Floridan aluevesille saavuttuaan Demeter joutui talvimonsuunin riepoteltavaksi. Sen miehistö lähetti hätäviestin Miamin merivartiostolle. Kun merivartiosta lopulta pääsi aluksen luokse, heitä kohtasi karmea näky; koko Demeterin 30-henkinen miehistö oli kuollut. Miehistön kuolinsyy ei ollut suoraan ilmeinen, mutta CDC (Center for Disease Control and Prevention) julisti pian aluksen karanteeniin. CDC:n ja Miamin kaupungin virallisen julkilausuman mukaan miehistön kuolinsyy oli kuitenkin ruokamyrkytys, eikä kulkutauti, kuten alunperin oli pelätty.
"René lähti kohti New Orleansia heti kun oli saanut Alexin koulutettua. Minua jännittää. En ole kuullut Renéstä vielä mitään, vaikka on jo kulunut tovi siitä kun hän lähti. Toisaalta, Nousevan auringon taloa tai herra Marc Giraudia ei välttämättä ole kovin helppo löytää New Orleansista. René kuitenkin kantaa mukanaan sitä kirjettä, jonka aikanaan Marcille kirjoitin. Toivon kovasti, että kirjeeni löytää perille!"
10.1.1986: Saavuin New Orleansiin. Iso Helppo, niinkuin sanotaan, on pienikokoinen suurkaupunki, tai oikeastaan, metropolin kokoinen pieni kylä. Ihmiset ovat avoimia, ystävällisiä ja kohteliaita. Kaupunki sykkii elinvoimaa ja historiaa. Vallan toista kuin Miamin uutuuttaan hohtavat pastellisävyt.
11.1.1986: Vietin illan ranskalaiskortteleissa. Jazzia, bluesia ja rockia. Ihmisiä, jotka juhlivat kuin viimeistä päivää. Vaikkei ole Mardi Gras, New Orleansissa eletään aina niinkuin olisi karnevaalit. Näin ensimmäisen paikallisen kaltaisen; nuori, ristiverinen nainen, joka metsästi prostituoidun valepuvussa. Mietin, pitäisikö minun ottaa häneen kontakti.
12.1.1986: Palasin samalle klubille, jossa näin edellisenä iltana mainitsemani naisen. Tällä kertaa hänen seurassaan oli tummakulmainen, hieman epäsiistin oloinen mies, jonka myös tunnistin kaltaiseksi. Vuosien kokemus on harjaannuttanut minut siihen varsin hyvin. Valitettavasti mies myös huomasi minut. Poistuin paikalta mahdollisimman nopeasti. En usko, että minua seurattiin.
13.1.1986: Vietin päivän kaupungintalolla ja kirkkoherranvirastossa tutkien sukuluetteloita. Luulen, että olen löytänyt johtolangan; sata vuotta sitten, täällä vaikutti Gireaud -niminen suku, jonka omistuksessa oli plantaasi n. 20 km New Orleansin ulkopuolella.
14.1.1986:. He tarkkailevat hotellia, jossa asun. Näin saman mustakulmaisen miehen huoneeni ikkunasta. Hän seisoi vastapäisen kujan varjoissa, ja poltti tupakkaa. Tunsin hänen pistävän katseensa ohuiden verhojen läpi.
15.1.1986: Vuokrasin auton, ja ajoin etsimään tätä Gireaudien plantaasia. Alue oli umpisoista, ja tiet menivät sitä huonokuntoisemmiksi, mitä kauemmas pääsin New Orleansista. Lopulta löysin kartanon, tai oikeastaan paikan, jossa se oli sijainnut. Päärakennuksesta oli jäljellä vain peruskivi. Löysin vuosia sitten tapahtuneen tulipalon jälkiä. Silti, tunsin, että olin oikeilla jäljillä.
Demeterillä Ranskan Le Havresta Miamiin matkannut rahtikolli saapuu Trans-Pacin varastolle Miamin satamassa.
Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped
