Vampir: Miami; Elokuu 1984 - Maaliskuu 1985

1984

30.8.1984

Andrew, Ken ja Abby kokoontuvat Andrewn huvilalle keskustelemaan. Anyssa liittyy myöhemmin seuraan. Paljastuu, että Andrew on vakoillut Keniä Anyssan avustuksella. Myöhemmin samana iltana coterie saa käsiinsä todistusaineistoa Pearl Chastainin ja Philip Maldonaton laatimasta suunnitelmasta "luoda" kaupungille uusi Ruhtinas, joka olisi kokonaan heidän vallassaan. "Maria Pasqualen" identiteetin säröt syvenevät.

31.8.1984

Vale-Maria Lucy Albright löydetään Rourke Mansionin tornihuoneesta lieviä palovammoja kärsineenä. Vaikuttaa siltä, että hän on yrittänyt itsemurhaa. Lucyn todelliset muistot nousevat pintaan. Coterie päättää sysätä liikkeelle aloitteen kaupungin uuden Primolegion perustamiseksi. Primogen-ehdokkaat olisivat tämän suunnitelman mukaan Lidia Kendall, Rosa Bale, Natasha Preston, Miss Opal ja Gus Elgin.

3.9.1984

Coterie kokoontuu jälleen käymään läpi tapahtunutta ja kaupungin voimatekijöiden suhtautumista Primolegio-aloitteeseen. Alustavien tunnustelujen mukaan suunnitelma vaikuttaa toteuttamiskelpoiselta. Paroni Cimitieren jälkeläinen Jules LaForge, sekä Tohtori Ephraim Xola vierailevat coterien luona ilmoittamassa Paroni Cimitieren kannan suunnitelmaan: Paroni ei piittaa siitä, mitä kaupungin muut kaltaiset tekevät, kunhan hän ja hänen väkensä saa olla rauhassa. Cimitieren ehtona on kuitenkin, että hän saa pitää El Portalin kreivikunnan, ja että siihen liitetään lisäksi Overtownin kaupunginosa.

Loppuvuosi 1984

Asiat rullaavat eteenpäin omalla painollaan. Kaupungin voimakkaimmat kaltaiset tapaavat toisiaan useita kertoja vaihtelevilla kokoonpanoilla. Preston ja Elgin löytävät nopeasti yhteisen sävelen ja muodostavat voimakkaan koaliition. Juuri kukaan ei pidä tätä liittoutumaa kovin yllättävänä; Invictuksella ja Lancea Sanctumilla on kuitenkin takanaan parituhatvuotinen yhteinen historia. Bale ja Opal muodostavat tälle vanhan vallan linnakkeelle opposition, jonka voima on nuoruudessa, nopealiikkeisyydessä ja aggressiivisessa halussa muutokseen. Kendallin rooliksi näyttää muododstuvan eräänlaisena välimiehenä toimiminen. Jouluun mennessä nämä keskenään riitasointuiset ainesosat ovat pääseet siinä määrin yhteisymmärrykseen, että voidaan vakavasti alkaa puhua Primolegiosta. Cimitieren aluevaatimukseen primolegio ei ole vielä ottanut kantaa.

Ote Kenin muistiinpanoista, Lokakuu 1984

Harfleur

"Uskomatonta, kuinka kalliiksi yksi kyläpahanen voi tulla. Toisaalta, kuinka moni muu omistaa linnan (kuva) Pohjois-Normandiasta, Ranskasta? Halusin sen, sillä en uskonut, että Harfleurin kylä (kartta) olisi sattumalta nimetty esi-isieni mukaan. Kuten se ei ollutkaan.

Magda vietti käytännössä koko syksyn inventoidessaan uusia omistuksiani. Hänen tärkeämpi tehtävänsä oli kuitenkin penkoa kaikki vähääkään vanhempi ja etsiä jälkiä kaltaisista. Varmasti d'Harfleurit Allemande ja Gilbert olivat asuneet kylässä tai sen kartanossa. Ehkä jopa Ulricus auf Herosfloth, sillä se oli ollut kylän nimi aikoinaan. Tiesin myös Charles du Bosc-Roarcin syleillyn 1434, Harfleurin englantilaismiehityksen ehtoona.

Viitteitä näihin löytyi, mutta myös jotain kummallisempaa. Ensinnäkin Henry V oli tuonut mukanaan joukon aatelisia, joista yksi oli tiettävästi jäänyt kartanon vieraaksi. Ainakin hänen jäljiltään löytyi vaakunakilpi (kuva), joka on - tai ei ole - kuulunut Callaway-nimiselle suvulle.

Merkittävämpi löytö oli kuitenkin kylän omituiset hiidenkiviröykkiöt. Magda löysi niistä jonkinlaisia riimuja, ja muutamien alle oli haudattu kasoittain luita. Yksi kivistä oli yhä kuivuneen veren peitossa. Olin aiemmin lukenut Pearlin päiväkirjasta omituisia viitteitä, joita en ollut silloin ymmärtänyt. Olen sittemmin tutkinut asiaa lisää."

Ote Abigailin päiväkirjasta, Marraskuu 1984

"Noitapiirin, Andrewin ja Kenin lisäksi Miamissa on hyvin vähän kaltaisia, joita voisin kutsua ystävikseni. Uskoisin kuitenkin, että Lucy ja setäni Mark Schultz kuuluvat näihin. Lucy tuntuu pärjäävän olosuhteisiin nähden melko hyvin. Varmastikaan kaupungin nimeätekevät eivät enää ole erityisen kiinnostuneita Lucysta, nyt kun heille on pikkuhiljaa selvinnyt, ettei tämä olekaan pelottavan vanha Maria Pasquale. Tietäisivätpä vain kuka Maria Pasquale (ainakin jollain tasolla) todella on!

Dee Dee ohjasi Lucya vankalla kädellä oman elämän alkuun. Tietysti ensin Lucy kävi läpi hämmennyksen, sen jälkeen itsetuhoisuuden, surun ja lopulta nyt Lucy on onnistunut vihaamaan. Toivon, että tämä viha tekee Lucysta vahvemman ja vie hänet ehkä kauemmas Invictuksesta ja Lanceasta. Näillä kahdella liittoutumalla on tuskin enää mitään annettavaa Lucylle.

Minä olen myös viettänyt aikaa Lucyn kanssa yleensä Giraud kartanolla. Sattuneista syistä Lucy ei enää halua asua Rourken kartanolla. Minä pyysin Keniä järjestämään Lucylle oman asunnon. Lucyn pitää ehdottomasti itsenäistyä. Luulen kuitenkin, että ennen kaikkea Lucy on yksinäinen: yhdessä yössä hän menetti niin elämänsä Mariana kuin Lucynäkin. On varmasti hirvittävää ymmärtää olleensa vain osa julmaa suunnitelmaa, jonka vuoksi kaikki rakkaasi on tapettu."

Ote Kenin muistiinpanoista, Joulukuu 1984

Lucy Albright

"Kun puhuin aiemmin esi-isistä tarkoitin tietysti sukuani veressä. Sitä tuntuu vaivaavan sama kirous kuin kuolevasti sukuani: kaikki kuolevat. Thomasin kuoltua jäin yksin aina siihen asti kunnes Lucy löytyi. Hän on läheisintä, mitä minulla on. Ja aion pitää hänestä kiinni. Nyt hänellä on asunto North Bay Villagesta, turvalliselta alueelta, missä Dawson voi pitää häntä koko ajan silmällä.

Olen nähnyt, kuinka Abigail himoitsee Lucya, haluaa saada hänet liittymään noitapiirinsä. Aivan samoin kuin Abigailin verisukulainen, Schultz haluaisi tahrata Lucyn kajoamalla häneen. Hän luulee, että olen antanut anteeksi kuinka hän tuli minun kotiini, pahoinpiteli minun vieraitani ja heilutti pistoolia minun kasvoillani. Jos hän koskee Lucyyn, hän ei tule näkemään seuraavaa aamua.

Andrew on kertonut, kuinka Lucy itse kokisi kartialaisen ajatusmaailman omakseen. Sen voin hänelle sallia. Siitäkin syystä, että olen ottanut tehtäväkseni on naittaa kartialaiset Ensimmäisen Huoneen kanssa. Miami on kärsinyt eripurasta aivan tarpeeksi eikä ole mitään mieltä lietsoa lisää kapinaa."

1985

Tammikuu 1985

Anyssa ilmoittaa Andrewlle, että kaupunkiin on saapunut coterie kaltaisia Jacksonvillestä. Coterieen kuuluu alustavien tiedustelutietojen mukaan naispuolinen Ventrue, jonka nimi on ehkä Jesse tai Jessie, miespuolinen Nosferatu, jonka nimi saattaa olla Mud, sekä kaksi naispuolista kaltaista, joiden klaanista tai nimistä Anyssalla ei ole mitään tietoa. Coterie on asettunut asumaan Downtown Miamiin. Anyssa jatkaa toistaiseksi heidän tarkkailuaan.

Ote Abigailin päiväkirjasta, Tammikuu 1985

"Olen päättänyt, että tarvitsen uuden palvelijan. René-parka varmasti aivan uupuu työtaakkansa alle! Ja sitä paitsi, minulla on Renén varalle myös muuta suunnitelmia - tehtävä, jota kukaan muu kuin rakas Réne ei voi hoitaa. Niinpä olen päättänyt palkata Alexanderin, tanssinopettajani. Tiedän hyvin, että palvelijan elämä ei välttämättä ole kovin ruusuista - ainakaan kaikkien palvelijoiden. Ajatuskin siitä, mitä Dawson aikanaan teki Rouva Chastainen kartanolla, puistattaa minua. Onneksi minun palvelijani eivät kuitenkaan joudu samanlaisen käytöksen ja kohtalon uhreiksi. Minä pidän palvelijoistani, ja saavathan kuuluuhan heidän työsuhde-etuihinsa myös ikuinen elämä. Mikä voisi olla parempi työpaikka?

Koska olen päättänyt ottaa lisää palvelusväkeä, olen luonnollisesti myös ylentänyt Renén esimiesasemaan. Renén uusiin työtehtäviin kuuluukin tästä päivästä lähtien myös uusien työntekijöiden palkkaaminen ja perehdyttäminen.

Työsopimusneuvottelut Alexanderin kanssa sujuivat hyvin. René istui vierelläni koko neuvotteluiden ajan ja auttoi minua selvittämään Alexanderille mitä hänen uuteen työnkuvaansa kuului. Alexander oli varsin innostunut ajatuksesta. Tajusin vasta jälkikäteen, etten ollut hetkeäkään miettinyt, mitä olisin tehnyt, mikäli Alexander ei olisi itse halunnut palvelukseeni.

René on sittemmin aloittanut Alexanderin perehdyttämisen tehtäviinsä. Minä luulen, että René ja Alexander viihtyvän oikein hyvin keskenään.

Manuel soitti minulle ja haukkui minut putaksi (ja varmasti moneksi muuksi ikäväksi asiaksi, joiden merkitystä en huonolla espanjallani ymmärtänyt). En tietenkään olisi ottanut Alexanderia palvelukseeni, jos olisin tiennyt tämän olleen Manuelin pikkuserkun hyvä ystävä ja kuuluneen Manuelin lähipiiriin. Ei kukaan kertonut minulle, että kartialaiset eivät hyväksi palvelijoiden palkkaamista! Ja erityisesti tämä kyseinen kartialainen ei näytä hyväksyvän sitä, että minä palkkasin palvelijani hänen lähipiiristään. Enhän minä voi olettaa, että joka ikinen kaupungin latino tuntee Manuelin! Sitä paitsi, ehkä Manuel oli vain Alexanderin kautta vakoillut minua koko tämän ajan! Oikeastaan tämä toimikoon opetuksena sille latinolimalle siitä, ettei enää yritä mitään temppujaan minuun!"

Ote Andrewn muistiinpanoista, Tammikuu 1985

Coral Gables:

"Tämä on minun alueeni. Olen jo käyttänyt taloni sisustamiseen sen verran energiaa, että en enää tohdi muuttaa pois. Lisäksi tiedän olevani pätevä varakreivi tälle alueelle, primoleegio voisi tehdä jo päätöksensä asiasta. Tiedän, että minulla on tarpeeksi jalansijaa siellä, jotta tämä vaade menee läpi. Tosin en halua lietsoa avointa sotaa Guin kanssa. Olen tarjoutunut jakamaan alueen puoliksi. Toivottavasti se itseriittoinen uskovainen hyväksyy tämän."

Helmikuu 1985

Anyssa ilmoittaa, että Marriot South Beachiin on asettunut asumaan kaltainen, joka kulkee nimellä Greg Burson. Herra Burson on tiettävästi ollut yhteydessä Gus Elginiin.

Herra Elginin uuden vieraan taustatutkimus paljastaa seuraavia asioita hänen menneisyydestään; Gregory Burson -niminen englantilaismies palveli Britannian armeijassa 1800-luvun loppupuolella, jona aikana hän mm. taisteli zulusodassa. Hänet tunnettiin niiltä ajoilta erityisesti 1300 zuluheimoon kuuluvan naisen ja lapsen raa'asta joukkomurhasta. Sodan jälkeen, Burson joutui sotaoikeuteen syytettynä esimiehen suoran käskyn rikkomisesta, ja tuomittiin hirtettäväksi. Hänen vaiheistaan kaltaisena tiedetään hyvin vähän muuta. Tiedetään, että hän liittyi syleilynsä jälkeen Lancea Sanctumiin, ja että hän kunnostautui pian Lontoon Arkkipiispan inkvisiittorina. Burson muutti vasta vastikään Miamiin. Syytä Lontoon jättämiseen ei tiedetä.

Ote Abigailin päiväkirjasta, Helmikuu 1985

"Yksi Alexin ensimmäisistä tehtävistä palveluksessani oli mennä jututtamaan herra Willcoxia puolestani Miamin mielisairaalaan, Sunflower Centreen. Lähetin Alexin mukana kirjeen Willcoxille, jossa pyysin häntä vielä selventämään tarinaansa. Onneksi epäonninen ja entinen hotellinomistaja muisti vielä minut, toimittaja Gail Giraudin. Alex oli luonnollisesti apulaistoimittajani varustettuna nauhurilla (halusin myös itse kuulla herra Willcoxin äänen).

Willcoxin tarina kulki kuten ennenkin: hän vakuutteli syyttömyyttään ja vapisi kertoessaan hetkestä, jolloin löysi vaimonsa ja tämän rakastajan murhattuina hotellista. Willcoxin ajatukset eivät kuitenkaan tuntuneet juoksevan kovin loogisesti. Tämä on luonnollisesti ymmärrettävää, kun on kysymys mielipuolesta. Ensinäkin Willcox vakuutteli edelleen syyttömyyttään, mutta kuten kirjeessäänkin, hän myös tunnusti murhanneensa vaimonsa Lucyn ja tämän rakastajan Walterin. Tässä vaiheessa tosin Willcox alleviivasi, että hänen vaimonsa oli poissa, ja tämän tilalla oli joku tai jotain muuta. Willcoxhan oli jo aikaisemmin kirjeessänsäkin kertonut kuinka hänen vaimonsa oli hotellissa asuessaan muuttunut kuin toiseksi ihmiseksi. Toisaalta, Willcoxin havaitsemat muutokset (vieraantuminen aviomiehestä, illanvietot ystävättärien kanssa, ylityöt jne.) voivat aivan yhtä hyvin kertoa vain syrjähypystä, jollainen rva Willcoxilla todella olikin.

Mielenkiintoista Willcoxin tarinassa on hänen hotellilla havaitsemansa äänet ja hajut. Willcox oli toisinaan kuullut lattialautojen narahtelua sekä ulosteen tai ruudin hajuja oudoissa paikoissa. Tämä viittaa selkeästi hotellin aaveisiin. Erityisen mielenkiintoista kuitenkin on se, että Willcoxin mielestä hotelli puhui hänelle likaisia asioita hänen vaimostaan. Nämä äänet olivat epäilemättä se viimeinen tikki, joka ajoi Willcoxin hulluksi.

Minulla on nyt mitä suurin epäilys siitä, että herra Willcox on tavannut useita hotellin aaveita, ja joku varsin pahansuopa aave on ottanut Willcoxin valtaansa. Tähän viittaisi myös Willcoxin maininta siitä, että hän "havahtui" kujalta hotellin ulkopuolella, ja kuinka hän "löysi" murhauhrit hotellista. Sitä ennen Willcox oli kuitenkin itse kuvaillut kuinka murhasi vaimonsa. Willcox on tosin myös Alexin mukaan diagnosoitu sekä jakomielitautiseksi että skitsofreenikoksi.

On luonnollisesti mahdollista, että myös Rouva Willcox on joutunut jonkun aaveen ikeen alle, mutta pidän tätä huomattavasti epätodennäköisempänä. Luultavampaa on, että nuori rouva on vain vieraantunut hulluuden rajoilla kulkevasta aviomiehestään, ja ajautunut esimiehensä syliin. Tätähän tapahtuu.

Olen nyt koonnut hotellia koskevia yksityiskohtia kasaan, ja edelleen päivämäärä 18.3. nousee esiin tärkeänä. Se oli se päivä jolloin Pearl Chastainen aviomies Jean-Luc Chastain mystisesti katosi ja jolloin myös Willcox teki murhansa. Voisiko olla, että Pearl Chastain onkin kaiken tämän avain? Jos Pearl olikin pettänyt aviomiestään (jonka uskon hyvin) ja myöhemmin murhannut tämän (jonka myös uskon hyvin) tai ehkä aviomies olisi tehnyt itsemurhan (myös mahdollista)? Joka tapauksessa, Jean-Luc Chastaine olisi jäänyt vaeltamaan rauhattomana vastavalmistuneeseen hotelliinsa ja purkanut kaiken inhonsa vaimoaan kohtaan hotellissa majoittuviin henkilöihin. Tätä tukisi nimenomaan Willcoxin kuvailu siitä, kuinka -hotelli- kuiski hänelle likaisia asioita hänen vaimostaan Lucysta.

Saattaisi olla aika ottaa yhteyttä herra Jean-Luc Chastainiin. Vaikka herra Chastain ei olisikaan hotellin riivahenki, on hän kuitenkin ensimmäinen henkilö, johon päivämäärä 18.3. liittyy. Hän saattaisi sitä paitsi pystyä kertomaan yhtä sun toista myös vaimostaan, joka on varsin toimelias pitkän elämänsä aikana. Onhan sitä paitsi myös mahdollista (joskin epätodennäköistä), että joku (esimerkiksi rouva Chastain) olisi tehnyt myös Nälkäisten kuolleiden kirous -loitsun Willcoxiin ja muihin. Onhan hotellini kuitenkin tärkeä Nexus-piste."

Maaliskuu 1985

Primolegio tekee kaupungin kaltaisille tiettäväksi, että se hallitsee kaupunkia Ruhtinaan valtaoikeuksin, kunnes näkee hyväksi nimittää Ruhtinaan. Primolegio ilmoittaa, että Traditiot ovat voimassa niihin liitetyin tarkennuksin, jotka olivat voimassa Ruhtinaiden Rourke, Vidal ja Bowman aikana. (Käytännössä tämä tarkoittaa tulkintoja, mutta koska Longinuksen skriptuura on Jumalaista alkuperää, ei voida puhua tulkinnoista, koska se antaisi olettaa, että Traditiot eivät olisi sellaisenaan yksiselitteisiä ja objektiivisesti tosia.) Primogenit nimittävät Ruoskia, joiden tehtäviin kuuluu lähinnä päätöksistä tiedottaminen. Ruoskiksi nimitetään seuraavat kaltaiset: Julie Lynn Carter (Natasha Preston), Dee Dee Williams (Rosa Bale), Sara Elgar (Gus Elgin) ja Manuel Juantorena (Miss Opal). Lidia Kendall ei näe tarvetta nimittää Ruoskaa itselleen. Primolegio nimittää Arkonteiksi seuraavat kaltaiset: Dominic Graves (Inv) ja Gregory Burson (LS). Arkonteilla on joitakin perinteisesti Voudille kuuluvia valtaoikeuksia. Heidän pääasiallinen tehtävänsä on toimia Miamin Ruhtinaskunnan "rajavartioina" kunnes primolegio tai tuleva Ruhtinas nimittää varsinaisen Voudin.

18.3.1985

Aavistaen, että tällä nimenomaisella yöllä on suuri merkitys talon historian kannalta, Abigail järjestää henkimanaussession. Hän kutsuu paikalle Rosa Balen, jolla on häntä itseään enemmän kokemusta henkimaailman asioista, sekä Dee Deen. Kolme on tärkeä luku Noitapiirin opeissa, ja Abigail uskoo, että kolme kutsujaa voisivat ammentaa voimaa ja inspiraatiota tästä. He ovat päättäneet kutsua paikalle Jean-Luc Chastainin. Heillä ei valitettavasti ole käytettävissään mitään esineitä, joilla olisi ollut Jean-Lucille merkitystä, mutta onhan heillä itse hotelli..

Kutsumisrituaali alkaa. Kolme noitaa ovat hotellin kellarissa, siinä salaisessa huoneessa. He istuvat lattialla, suojapiirin sisällä, niin lähellä toisiaan, että heidän polvensa lähes koskettavat, ja kutsuvat Jean-Lucia. He kertovat pieniä tarinoita Jean-Lucista, osittain improvisoituja, mutta ryyditettynä faktoilla, jotka heillä on Jean-Lucin ja Pearlin elämästä. Kuluu tunti. Yhtäkkiä huoneessa tulee kylmä. Kosteus tiivistyy ja muodostaa jäähileitä Abigailin ja muiden hiuksiin ja poskille. Jostain kaukaisuudesta, mutta silti kaikkialta ympäriltä kuuluu vaimeaa huminaa, josta noidat alkavat erottaa sanoja, ja inhimillisiä äänteitä:

"john, minä.. äiti, katso, minulla.. auta minua.. auta.. kirottu lutka. voittavat tänä vuonna varmasti, lyön siitä eläkkeeni vetoa.. tietäisipä hän, miten vihaan häntä.. tänä yönä.. vihaan häntä, vihaan häntä niin.. se kirottu kakara.. näki kaiken.. donny, et kai sentään lasta surmaisi.. auttakaa.. missä minä olen.. olinko.. olenko.. yö on vielä nuori, kulta.. hänen rahansa ovat kätkössä.. lipastossa on valepohja.. haureutta ja syntiä.. kirotut.. te kirotut.. anna minulle se veitsi.. taasko olet humalassa.. levolle laske luojani.. ja jos sijaltain en nousisi.. keitä te olette.. uteliaat.. auttakaa minua.. ei, minua.. auttakaa.. auttakaa.. olen helvetissä.. haluan pois.. kipu.. auttakaa.. VIHAAN TEITÄ VIHAAN TEITÄ KAIKKIA TE KIROTUT TE JUMALANKIROAMAT EPÄSIKIÖT VERENIMIJÄT PASKIAISET PALAKAA HELVETISSÄ PALAKAA KAIKKI HELVETISSÄ PALAKAA HELVETISSÄ..!

Humina lakkaa. Kylmyys kaikkoaa. Kolme noitaa istuvat hiljaa pimeydessä. Dee Dee on ensimmäinen joka avaa suunsa: "Onko se.. onko se ohi?" Kynttilät, jotka sammuivat jossain vaiheessa rituaalia leimahtavat samassa isoon lieskaan, jonka väri muuttuu kirkkaan sinivihreäksi. Abigail kirkaisee, pelkohurman partaalla, ja irrottaa samalla otteensa Dee Deen ja Rosan käsistä. Samalla hetkellä Abigailiin tartutaan voimallisesti, ja Abigailista tuntuu kuin tuhannet, partaveitsenterävät neulat tunkeutuisivat hänen ihonsa läpi. Ketään ei silti näy. Luonnoton voima nostaa Abigailin ilmaan, ja puristaa häntä partaveitsisormin niin lujaa, ettei hänen pyristelyistään ole mitään hyötyä. Abigail kirkuu, ja kirkuu, kunnes peto ottaa hänessä kokonaan vallan, ja kerrankin, jossain paniikkisen mielensä sopukoissa, Abigail on kiitollinen siitä.

Kun Abigal tulee takaisin tolkkuihinsa, hän makaa huoneen lattialla, pää Rosan sylissä. Dee Dee pitelee häntä ranteista. Kaikkialle sattuu, jokainen liike, ja vaatteen hankaus ihoa vastaan sattuu. Abigail keskittyy, kurkottaa kivun tuolle puolen, ja työntää kaltaisverensä liikkeelle. Kuin lämmin aalto, vitae kulkee hänen lävitseen, ja pienen pienet haavat kaikkialla hänen kehossaan umpeutuvat jälkiä jättämättä.

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped