Tapahtumat

Agaresin päiväkirjasta:
Elämä ilman värinää, tuskanhikeä ja jatkuvaa oksentamista tuntuu hyvältä. Aika itsestäänselvä asia, mutta näin se vain on. Päädyin Gruulilta vaatimattomaan yksiööni, ja vain nukuin. En herännyt yöllä oksentamaan, en herännyt huutamaan enkä herännyt siihen, että kaipaan huumeita. Tunnen oloni suorastaan hyväksi. Minua kammostuttaa vieläkin se, että painajaiset tuntuvat vaivaavan minua yhä. En herää niihin, mutta tuntuu kuin minua katseltaisiin unimaailmasta. Painajaiset eivät tosin ole yhtä lohduttomia. Epäkuolleet ovat yhä kiusa unissani, mutta nyt ne ovat jättäneet perheeni rauhaan ja vaivaavat vain minua. Unissani olen joillakin keinoilla pystynyt puolustautumaan heidän hyökkäyksiltään.

Lisäksi olen huomannut, että kotonani tavarat eivät pysy samoissa paikoissa. Luulin, että siirtelen itse riippuvaispäissäni tavaroitani ja unohdan asian, mutta nyt kuivana tavarat yhä jatkuvat liikkumista. Tuntuu kuin joku näkymätön voima ohjailisi kodissani asioita. En kuitenkaan jaksa välittää siitä nyt. Olen nauttinut rauhasta ja ruoasta. Ruoka maistuu siltä miltä sen kuuluukin, ja pakkoliikkeeni ovat vain muisto. Tuntuu kuitenkin aivan siltä, kuin olisin hukassa kehossani ja mielessäni. Olin niin kauan poissa, että en muista millainen olin ennen. Miten käyttäydyin, miten puhuin, miten nautin ihmisten seurasta. Tämä kaikki tuntuu niin uudelta. Joudun kai opettelemaan sosiaalisuuden uudestaan. Se on tosin pieni hinta.

Heräsin yhtenä yönä siihen, kuin satamassa ammuttaisiin trebucheteilla. Kuulin kai viisi tai kuusi laukausta. En kuitenkaan jaksanut sillä hetkellä miettiä asiaa, kaipasin vain lepoa. Vapaa-aikani olen viettänyt nyt kirjoja lukiessa. Olen lueskellut nekromantikon kirjastosta löytyviä kirjoja, jotta saisin jotain ymmärrystä omiin kummallisiin taikavoimiini ja uniini. Lukeminen on välillä vaikeaa, en ymmärrä termejä tai teorioita, ja välillä tulee vastaan henkisesti raskaita asioita. Kirjoissa puhutaan epäkuolleiden nostattamisesta. Loitsuista, joilla kuolleesta henkilöstä tehtäisiin zombeja tai luurankoja, tai pahempaa. Kirjoissa paasataan siitä, että epäkuolema on rikkaus jota tulisi käyttää hyväksi työkaluna. En tiedä miten asiaan suhtautuisin. Huomasin nyökkäileväni yhdelle kirjan kappaleelle, ja se sai minut kakomaan henkeäni. Harjoittelin kirjojen myötä loitsujani, ja kokeilin yhtä pahaenteistä loitsua minuun. Käytin samaa loitsua viikkoja sitten Lammin kätyriin ja elämä tuntui katoavan hänestä pois. Jostain syystä sama loitsu näyttää vahvistavan minua. Tämä on hyvin hälyttävää, ja joudun käymään temppelissä kertomassa tästä. Ehkä kuitenkin jonkun muun kuin Sarenraen, minua hävettää ajatuskin sinne palaamisesta tämän paljastuksen myötä. Huomasin myös osaavani loitsun, joka lisää lihasmassaa. Jos joudun vielä taisteluun, ja Therou on mukanani, loitsin sen hänelle. Hän on valmiiksi jo voimakas, mutta tämä varmasti auttaa häntä lisää.

Kuulin tovereistani taas. Yhtenä yönä tunsin jonkinlaisen nytkäytyksen, samankaltaisen kun tapasimme Zellaran ensimmäistä kertaa. En tiedä miksi, mutta päädyin kävelemään kohti hänen asuntoa. Palautinpa samalla lukemani kirjat, ja otin pari uutta tilalle. Hämmästyin kun muitakin oli paikalla.

Jaoimme kuulumiset, ja kuulin että Korvosassa on jonkinlainen kulkutauti. Mietinkin jo, että miksi Vanhassa Korvosassa yskitään tavallista enemmän. Zellaran pöydällä oli lappu, jossa meitä ohjastettiin tapaamaan Vencarlo Orsinia, Vanhan Korvosan miekkamestaria. Lappu oli ilmeisesti ollut pöydällä jo jonkin aikaa, ja se oli selvästi Cressidan käsialaa. Pohdimme, että mitä teemme kulkutaudille, ja osa meistä tunsi vastuuta Korvosaa kohtaan. Minä halusin myös auttaa tovereitani, sillä olen heille velkaa, ja ajatus tämmöiseen tautiin kuolemisesta saa minut surulliseksi. Minä sain uuden mahdollisuuden tovereideni myötä, ja haluan antaa Korvosan kansalaisille uuden mahdollisuuden.

Päätimme lähteä Vencarlon luo. Hän ei tosin tietänyt kulkutaudista mitään, mutta pamautti yllätyksen naamalle. Trinia olikin hänen luonaan. Vencarlo kertoi, että hän on ystävä Black Jackin kanssa, ja että hän oli tuonut Trinian luokseen teloituspäivänä. Vencarlo pyysi meitä viemään Trinian ulos kaupungista, sillä hänestä oli olemassa suuri palkkio. Minä halusin heti auttaa, mutta tilanne oli vaikea erityisesti Theroulle, sillä hän rikkoisi lakeja, lakeja joita hän on vannonut suojelevansa. Myöskään Areth ei ollut asiasta kovin mielissään. Yhdessä totesimme kuitenkin, että Trinia todennäköisesti on syytön, ja että hänet täytyy pelastaa välittömältä teloitukselta. Salakuljetimme Trinian ulos, esitimme hautajaisseuruetta ja hämmästyttävästi pääsimme ulos porteilta.

Matkalla porteille kuulimme Abadarin temppelistä metelöintiä. Kun saimme Trinian ulos kaupungista, lähdimme tarkastamaan tilanteen. Paikalla oli pienimuotoinen kaaos, kun selvästi sairastuneita ihmisiä käännytettiin temppeliltä pois. Joku pappi vilkutti meille, ja Areth kertoi tavanneensa hänet aiemmin. Yritimme väkijoukon läpi, ja Karamazta lukuunottamatta pääsimme papin luokse. Pappi, Ishani nimeltään, pyysi meitä saattamaan hänet linnakkeelle. Puhui paljon resurssien organisoimisesta ja jakamisesta, jotta tämä kulkutauti, jota kutsutaan verihupuksi, saadaan pois päiviltä.

Linnakkeella olikin kummallinen hulina päällä. Kummallisia naamiomiehiä leiri täynnä, ja punahaarniskaisia naisia. Pian selvisi, että ensimmäiset olivat kuningattaren (kruunajaisia ei pidetty muuten vieläkään) välskäreitä ja jälkimmäiset hänen oma kaartinsa. Selvisi, että kuningatar on antanut paljon käskyvaltaa näille välskäreille ja kaartille, ja heitä vastustavat päätyvät joko kidutuspenkkiin tai narun jatkoksi. Tai molempiin. Kammottavaa.

Istuimme palaverissa, jossa puhuttiin karanteeneista ja termeistä jota en ymmärtänyt. Istuin ja yritin kuunnella, mutta ajatukseni palasivat Nekromantikon kirjoihin. Olisiko tämä jokin kirous? Lopulta palaveri loppui, ja meille annettiin tehtävä. Meidän tulisi tutkia yhtä rohtokauppaa. Rohtokaupan väitetään myyvän hyvää parannuslääkettä tähän verihuppuun, ja meidän tulee ottaa selville asiasta. Kuulostaa ainakin helpolta. Toivon että parannuslääke toimisi, jotta tämä kulkutauti saataisiin pois päiviltä.


Päivämäärät

Aroduksen 31. sekä Rovan 1-2. päivä 4708 AR.

Sivuhahmoja (tapaamisjärjestyksessä)

  • Charlo, Kesterin vanhin poika
  • Ishani Dhatri, Abadarin pappi
  • Tayce Kester, Charlon äiti
  • Brianna Kester, Charlon sisko
  • Vencarlo, vanha elostelija
  • Trinia Sabor, selkeä pharasmiitti
  • Tri Davaulus, kuningattaren hovilääkäri
  • Cressida, ei petä

Palkkiot

  • 500 gp yhteensä ensimmäinen palkkio
  • 200 gp/pärstä toinen palkkio
  • dingaling
  • infektio -Karamaz

Karhipakasta vedetyt kortit

  • Gruul: The Brass Dwarf
  • Agares: The Mountain Man
  • Karamaz: The Tangled Briar

Kuninkaallinen julistus

Mutinat

Ensi kerralla sitten noppa pyörii, stna.
Kiitoksia, hommat lähti eskaloitumaan mukavasti. Nähtyään Ileosan privaattivartioston sekä Karamazin huomautuksen hallitsijoiden privaattijoukkojen toimivuudesta jälkeen Theroun lojaliteetit on horjumassa, ja nyt katotaan mitä tapahtuu. Pahoittelen vielä aneemisuuttani, koko päivän vaivannut päänsärky eskaloitui sekin loppuiltaa kohti ja verotti niin keskittymistä kuin eläytymistäkin. Ensi kerralla paremmilla voimilla. -Zathow
- Virkistävän vaihtelevia nää sessiot missä ei mennä inskaan ollenkaan. Mukava tosin päästä ensi kerralla heittämäänkin sitä noppaa. Rustaan tässä ennen seuraavaa sessiota Agareen mietteitä ja sitä mitä se on duunaillut taustalla. -Atteisti
- Lisähuomio. Meillä oli jäänyt useammasta sessiosta tavaroiden realisoiminen. Tein sen tässä ohimennessä, ja päivitin pelit 5-7 tavaroiden osalta. Jokaiselle tästä myyntisummasta tulee 1178 kultapalaa ja 4 hopeaa. Tässä summassa ei ole noita yllämainittuja palkkioita. -Atteisti

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped