1. Osa

Fnord

Aleksandra Bachleda

TERMIEN SELITYKSIÄ: FNORD

“Fnord is the typographic representation of disinformation or irrelevant information intending to misdirect, with the implication of a worldwide conspiracy.”

Konteksti, joka vähentää kontekstivapaan tiedon informaatioarvoa.

Primitiivinen pelkoreaktio.

Yritys selittää termiä, jonka merkitys on sen selittämättömyydessä.

I hear and I forget. I see and I remember. I do and I understand. Confucius

Konkreettinen tieto vs. teoreettinen tieto. Fnord häivyttää teoreettisen ajatuksen loogisen arvon, mutta hämärtää myös konkretian tuomaa varmuutta.

The greatest challenge to any thinker is stating the problem in a way that will allow a solution. Bertrand Russell

Fnord, sana itsessään hylkii selittävyyttään ja selitettävyyttään.

''See, see! What shall I see? A horse's head where his tail should be.'' The Real Mother Goose (1916)

Alitajunnan merkitys. Mahdottoman kontekstin luominen, jotta mieleen voidaan vaikuttaa.

Painajainen voi olla fnord. Ainekset ovat todellisuudesta, mutta tapa, jolla ne yhdistyvät, tekevät kokemuksesta epätoden ja silti ahdistavalla tavalla uskottavan. Lapsi on kokenut äitinsä suuttumuksen ja pettymyksen, mutta hereillä ollessaan tiedostaa, ettei äiti hylkää, tai että äidin lähtö ei johtunut lapsen omasta toiminnasta. Painajaisessa tutut ainekset tuntuvat viittaavan toiseen lopputulokseen. En korjannut lelujani, joten äiti ei halua enää olla äitini. Tuntuu, kuin joku istuisi rinnan päällä ja kuiskaisi korvaani pahimmat pelkoni. Unessa ne uskoo. Fnord luo painajaisunenomaisen selityksen, joka saa vakuuttumaan epätodesta. Alitajuntaan jää unesta jälki, ja vaikka hereillä en usko äidin hylkäävän, paha olo jää kaihertamaan. Lapsi saattaa olla vihainen äidille valveilla, vaikka äiti on loukannut vain unessa.

Absence of evidence is not evidence of absence. Carl Sagan

Unien tulkinnassa olisi hyötyä fnordin kaltaisesta terminologiasta. Teorioilta tavataan odottaa loogisuutta, jota ei kaikkiin asioihin voida sisällyttää. Pelon logiikka on tunnereaktiossa, ei faktatiedossa.

David Lynchin elokuvien (Lost Highway) kauhistuttavuus perustuu vihjailuun, tulkinnanvaraisuuteen, epämääräisyyteen. Kauhu ei ole tietoa konkreettisesta vaarasta, vaan se syntyy hajanaisista vihjeistä, jotka luovat tarinaan pahaenteisen ilmapiirin. Katsoja on epätietoinen tarinan varsinaisista tapahtumista. Kokemus perustuu tunnereaktioille.

Everything that deceives may be said to enchant. Plato, The Republic

Fnord on varmasti myös kiehtova ilmiö. Kielletty, pelottava, sääntöjä rikkova, manipuloiva. Nämä eivät ole vain negatiivisia adjektiiveja. Hyvä tarina vaatii myös pimeitä kohtia, negatiivisia kokemuksia. Hyvä tarina vaatii vastustajan, manipuloivan elementin. Opimme jo lapsena välttämään pimeitä kolkkia metsässä. Tiedämme Bermudan kolmion tuhonneen monta hyvien merimiesten ohjaamaa laivaa. Ja nämä ovat niitä asioita, jotka meitä kuitenkin kiehtovat. Ne jäävät mieleen. Kummituslaivasta haluaa kuulla lisää, vaikka on kuullut tarinoita siitä, miten vaarallista niitä on seurata.

The irrationality of a thing is no argument against its existence, rather a condition of it. Friedrich Nietzsche

Fnord. Selittämätön, arvaamaton, hallitsematon. Pakenee tutkijan yritystä kirjata muistiin ja jäsentää.

''I thought a thought. But the thought I thought wasn't the thought I thought I thought. If the thought I thought I thought had been the thought I thought, I wouldn't have thought so much.'' The Real Mother Goose (1916)

Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Tietoa voi sisällyttää kuvaan tai kirjalliseen materiaaliin ilmeisen ja helposti kontekstiinsa asettuvan ulkopuolelta. Näetkö kuvassa nuoren vai vanhan naisen, tai huomaatko heti molemmat? Aivoja tutkimalla selviää varmasti paljon siitä, miksi kiinnität huomion yhteen vihjeeseen, toisen jäädessä epäselväksi, vaikka molemmat ovat yhtä lailla esillä. Mutta fnordin merkitys ei ole vain katseen ohjaamisessa ja ajatuksen keskittymisessä pelkästään osaan annetusta informaatiosta. Fnord vaikuttaa tunnereaktion kautta. Ihminen kokee tulleensa manipuloiduksi, vaikka ei täysin tiedostaisi, missä yllyke ja/tai virheinformaatio piilee.

Pelkoreaktioon liittyy myös syyllisyys. Miksi en herännyt painajaisesta tai tiedostanut nukkuvani? Miksi katson mainosfilmejä, vaikka olen kuullut niihin sisällytetystä piiloinformaatiosta?

Vatsastapuhujan esityksen viihdyttävyys perustuu siihen, että yleisö on mukana juonessa. Hän ei voi "heittää ääntään" vastentahtoisen tai tilanteesta epätietoisen kokijaryhmän keskuudessa. Yleisö haluaa nauttia esityksestä ja mahdollistaa siksi sen toimivuuden. Vatsastajapuhuja voi nukkensa kautta olla ilkeä, karkea, manipuloiva ja pahansuopa, mutta yleisö oikeuttaa tämän omalla tarkkailijan roolillaan. Yleisö on perillä taiteenmuodon konventioista. Vatsastapuhuja esiintyy lavalla ensin yksin, vain arkku vierellään. Mutta yleisö tietää tulleensa vatsastapuhujan esitykseen. Illuusio arkusta tulevasta äänestä perustuu tähän osallistuvaan kokemukseen. Tiedämme, että nukke on arkussa, siksi "kuulemme äänen arkusta".

(Edgar Bergen with Charley McCarthy from the film Stage Door Canteen)

On mielenkiintoista pohtia, minkä verran fnordin teho perustuu siihen, että vaikutuksen kohde on vastaanottavainen ja altistuu vaikutukselle ainakin osittain tietoisesti.

John Tavener

Fnord

Mordernissa maailmassa informaatiolla on yhä suurempi merkitys. Internet, media, kapitalistinen järjestelmä, globalisaatio, kommunikaatiovälineet - mitä pienemmäksi maailma käy, sitä suuremmaksi informaation merkitys kasvaa ja sen määrän voi nähdä kasvavan eksponentiaalisesti vuosi vuodelta. On ilmiselvää, että yritysten ja hallinnollisten rakenteiden kannalta on äärimmäisen tärkeää kontrolloida sitä informaatiota, joka heidän toimintaansa liittyy. Modernit demokratiat tasapainoilevat jatkuvasti avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäksi toisaalta kontrollin välimaastossa.

Disinformaation mahdollisuudet ja merkitykset ovat kasvaneet informaation merkityksen myötä. Tänä päivänä pelkästään internet synnyttää käsittämättömiä ilmiöitä ihmisten mielikuvissa ja ajatuksissa.

Fnord käsitteenä liittyy vahvasti disinformaation käsitteeseen. Oikeastaan se on disinformaatiota puhtaimmillaan, sanana merkityksetön, viite johonkin, joka on täysin irti kontekstista ja siten ymmärryksen tavoittamattomissa. Illuminatus! trilogiassa Fnord oli sana, jota koulujärjestelmän läpi kuljetetut lapset eivät lopulta osanneet lukea tai tiedostaa. Se oli suggestiivisesti saatu putoamaan läpi tietoisuuden verkkojen niin, että vanhemmiten ihmiset sanaan törmätessään kokivat vain primitiivistä ahdistusta ja pelkoa, sillä mieli joutui umpikujaan tuon sanan kanssa. Tämä taas vahvisti hallinnon asemaa, sillä ihmisten pelko lisäsi turvallisuuden tarvetta, jota hallinto ja yhteiskunnalliset rakenteet tarjosivat.

Hurja ajatus, termi, joka olisi niin mielen ja tietoisuuden ulottumattomissa, ettemme edes käsittäisi sitä, ettemme käsitä. Koemme vain pelkoa. Nimetöntä pelkoa tuntemattoman edessä.

Voisiko tämä olla totta? Ja jos voisi, mistä moinen ilmiö voisi juontaa juurensa? Ihmisen mielen rakenteet ovat vielä tänäkin päivänä modernin tieteen ulottumattomissa, mutta jotain voimme silti asiasta sanoa. On selvää, että pelkällä suggestiolla ja psykologisella ehdollistamisella ei päästä aivan fiktion tasolle, vaikkakin melkoista tuhoa ihmisen mielelle voidaan tehdä. Mutta käsite, joka pyyhkiytyy mielen pinnalta kuin vesi hanhen selästä edellyttää mielestäni muutakin. Se edellyttää jotain maailmankaikkeuden rakenteessa olevaa häiriötä. Jotain, joka ei liity pelkästään tietoisuuteen ja mielen teoriaan vaan yhdistyy kvanttifysiikkaan ja kosmologiaan.

Jos aivot ovat mielen kuva tässä maailmassa, eräänlainen antenni todellisuuteen, asia, joka ei yksinkertaisesti suostu yhteistyöhön aivojen kanssa on oltava maailmankaikkeuden ja todellisuuden rakenteen tasolla poikkeuksellinen. Jollain tavalla virheellinen taajuus, jollain tavalla poikkeuksellinen kenttä aika-avaruuden mallissa.