Arodus 5-6

Aamulla aloitimme leirin purkamisen ja lopullisen siirtymisemme metsäkukkulalle. Arhys näytti minulle Isihiroulta saadun kartan, josta saimme jonkinnäköisen kuvan saaren perusmuodosta. Mutta tärkeämpää oli sen todellinen sisältö- se oli myöskin aarrekartta joka näytti reitin piilotetun kulla vuoksi. Vihdoinkin mahdollisuus saada nettovoittoa tästä reissusta joka tähän mennessä on ollut vasta pelkkää menetystä.

Matkasimme mäelle metsän halki, ja sielä pystytimme leirimme. Monet ovat väsyneitä auringosta ja matkaamisesta, mutta kiitos Jaskin loitsujen ja kuntoni jaksoin auttaa muita auringon porottaessa. Aeryksen juomanpuute alkoi vaivaamaan häntä pahemmin, mutta hänen pitää päästä siitä yli. Aloin suunnittelemaan puolustusmahdollisuuksia ja tekemään paaluaitaa telttani ja laavujen ympärille. Sasha ja Arhys nappaavat meille ruokaa vuohen muodossa, ja Ishiroun kanssa hän ja levoton Sasha käyvät surmaamassa käärmeen joka teki pesää lähiseuduilla. He löytävät myös jonkinnäköisiä marjoja, jotka auttavat Aerystä tämän juomaongelmien kanssa. Myöhemmin Arhys ja Ametrine käyvät tutkimuskierroksella lähiseuduilla, ja he löysivät jotain mielenkiintoista. He löysivät laivan karilta ja nuotiopaikan, jonka lyötä he löysivät joukon värikkäitä huiveja. Huivit saattavat kuulua kadonneelle matkustajalle ja kapteenin himon lähteelle Ienalle. Mutta laiva kuulostaa hyvältä, ja huomenna suuntaamme tutkimaan sitä tarkemmin.

Mitä vähemmän voin sanoa seuraavasta päivästä parempi. Aamulla herätessä jokin kuvottava trooppinen sieni oli levinnyt jalkaani, ja Jaskin ja Arhyksen mukaan siitä on päästävä eroon ja pian. Kiehuvaa vettä ja hohtava veitsi- lienee sanomattakin selvää että prosessi ei ollut miellyttävä. Mutta jatkoimme silti eilisen suunnitelman mukaan. Karilla oleva laiva, Kultainen jousi, oli puhkihomehtunut romu. Kansi petti jalkojeni alta ja putosin prikin märkään pimeyteen. Tämän lisäksi pimeydestä kimppuuni kävi joukko luurankoja, heiluttaen ruosteisia hukareitaan. Pimeydessä taistelimme luurankoja vastaan, jalkani oli yhä kuin liekeissä ja luurankojen luiset sormet ja hampaat kurottelivat kypäräni silmikosta, raapien kasvojani. Saimme raadot tapettua, mutta mitään hyödyllistä laivalta emme löytäneet. Palasimme takaisin leiriin väsyneinä ja haavoittuneina.

Loppuillan kulutimme seuraavan päivän suunnitteluun. Olimme nyt varmistaneet ympäristön, ja löysimme todisteita siitä että saarella on muitakin ihmisiä. Oli aika lähteä tutkimusmatkalle. Sasha oli löytänyt lähiseudulta lentävien liskojen pesän, ja halusi itselleen moisen olennon lemmikikseen. Hän jatkoi koko illan lapsellista inttämistään. Josko tämä voisi olla tapa saada Sasha rauhoittumaan ja hieman tottelevaisemmaksi, vain aika näyttää.