Kategoriassa Meberron v5 -pelikerrat

Kolmas pelikerta

Sekalainen seurakunta mitä omituisimpia seikkailijoita oli lyöttäytynyt yhteen selvittämään sharnilaista kiristysrinkiä, joka vaivasi paikallista kauppiasta. Joukkoon kuuluivat lohikäärmeläinen loitsija Vlazaaj, goljattisoturi Vim, maahissatiristi Nim, joka oli metsästämässä vuosisadan lehtijuttua, Suvereenin joukon uskollinen palvelija kääpiölääkintämies Atrik, kääpiödruidi Darrak pohjoisen jäisiltä erämailta ja Darrakin uskollinen seuraaja, lempeä joskin hiukan hidasälyinen örkkisoturi Ompo. Ryhmä oli jo useiden viikkojen ajan yrittänyt ilman tulosta löytää heidän palkkaajansa kiristäjistä arkaluontoista tietoa jolla vastakiristää heitä ja he olivat istuutuuneet paikallisen tavernan nurkkapöytään pohtimaan seuraavaa liikettään. Yhtäkkiä mystinen muukalainen astui ovesta sisään...

Mystinen muukalainen paljastui kuitenkin lähes välittömästi aivan tavalliseksi ihmiseksi joka yritti kädellään painamalla estää itseään vuotamasta kuiviin kyljestään. Atrikin mielen valtasivat muistikuvat Viimeisestä sodasta ja kaikista niistä uljaista miehistä joita hän ei yksinkertaisesti voinut pelastaa ja hän ryntäsi välittömästi miehen rinnalle yrittääkseen selvittää verenvuodon syyn. Diagnoosi viittasi ammottavaan haavaan, joka antoi ymmärtää, että mieheltä oli äskettäin puraistu iso pala lihaa verenvuodon alueelta. Mies kuoli hetkessä shokkiin eikä Atrikkaan voinut häntä enää pelastaa, mutta ulkona alkanut hälinä paljasti ryhmälle heti syylliset: joukko eläviä kuolleita jotka jahtasivat ihmisiä hitaasti laahustaen ja pakokauhua aiheuttaen.

Ryhmä oli lähes välittömästi taisteluvalmiudessa: Ompo ryntäsi zombijoukon keskelle kaataen hilparillaan epäkuolleita puolin ja toisin samalla kun Vim pyysi maalta itseltään voimia pitämään elävät kuolleet poissa sivullisten kimpusta. Nim kanavoi purevaan satiiriinsa muinaisia voimasanoja jotka polttivat eläviä kuolleita sisältä päin ja kannusti ryhmää taisteluun yhä suuremmalla innolla samalla kun Atrik friteerasi useita eläviä kuolleita jumalaisella valolla joka myös ohjasi hänen tovereidensa liikkeitä. Hetkeksi ilman täytti otsonin haju kun Vlazaaj'n sisimmistä iski salama joka poltti monta liikkuvaa ruumista karrelle, kun taas Darrak kutsui maagisella sauvalla tulta ja arktista tuulta vihollistensa kohtaloksi. Kun luonnonvoimat eivät tepsineet olentoihin Darrak laski sauvansa ja kaatui etujaloilleen, samassa sulavassa liikkeessä muuttuen jääkarhuksi.

Atrik kutsui lopulta apuun jumalaisen ilmestyksen, suuren taivaallisen vasaran joka murskasi alleen eläviä kuolleita. Ryhmä ei kuitenkaan voinut pysäyttää zombien vyöryä ja he joutuivat vetäytymään tavernan isännän ja muiden asiakkaiden kanssa tavernan kellariin. Darrak sytytti piippunsa ja ryhmä veti henkeä hetken ennen kuin he siirtyivät salakuljetukseen tarkoitettua reittiä pitkin Sharnin alempaan kerrokseen, keskelle pahinta slummialuetta. Yhdistäen kaikki taitonsa, kuten Vlazaaj'n "johtamistaidon," Vimin atleettisuuden, Nimin maagiset harhautukset, Darrakin tarkat eläimen vaistot ja Atrikin tahdon auttaa haavoittuneita ja uupuneita seuralaisia hädässä, ryhmä onnistui pääsemään zombien vallitseman slummin läpi herättämättä elävien kuolleiden huomiota lähimpään Suvereenin joukon pyhättöön.

Pyhätön ulkopuolella seikkailijoita odotti uusi haaste: miten vakuuttaa sisälläolijat siitä, että he eivät olleet nälkäisten elävien kuolleiden lauma? "En tiedä osaavatko zombit puhua vai eivätkö, mutta en ole ottamassa riskiä! Te saatatte olla niitä," kuiskasi ääni pyhätön laudatun oven takaa. "Kuules, jos me olisimme zombeja te olisitte jo kuolleita," vastasi Nim pahaenteisellä äänellä joka yllätti hänen toverinsakin.

Pyhätön sisällä ryhmä kokosi itsensä ja kehitti lopullisen suunnitelman: he käyttäisivät pyhätön kellarista johtavaa salakäytävää päästäkseen Sharnin viemäreihin ja livahtaisivat Sharnista vähin äänin viemäreiden kautta. Kun ryhmä vielä keräsi voimiaan Vlazaaj valitsi muiden selviytyjien joukosta kaksi riutunutta kerjäläistä uusiksi "palvelijoikseen" ja Nim vakuutti puhetaidollaan kaksi nuorta aatelispoikaa ja yhden KAUPPIAAN lupaamaan heille mittavia rahasummia heidän saattamisesta turvaan. Darrak teki samalla kaikille eloonjääneille heidän seurassaan selväksi, että heillä oli täysi oikeus seurata ryhmää viemäreihin, mutta he eivät olisi ryhmän vastuulla millään tavalla.

Ryhmä suuntasi viemäreihin joissa he kohtasivat vielä maagisen liman joka oli päässyt ihmislihan makuun ja sen kahden edellisen uhrin haamut. Lyhyen taistelun jälkeen ryhmä suoritti limalle ruumiinavauksen ja tämän sisältä paljastui aarrekätkö, edesmenneiltä seikkailijoilta jääneet arvotavarat.

Ensi jaksossa: selviävätkö urheat (anti)sankarimme Sharnin viemäreiden vaaroista? Näkevätkö he enää koskaan päivänvaloa? Jahtaavatko zombikissat oikeasti Ompoa vai pelotteleeko Darrak vain häntä pitääkseen hänet liikkeessä?