Missä kalmot vartiovat ikuisesti

Desnus 8. Vuosi 4708 AR

Tapahtumat

Ikitornin eteinen paljasti lopulta kaksi ovea syvemmälle torniin. Toinen ohjasi huikeaan rappuun kohti korkeuksia. Huipulta löydettiin pieni suljettu kammio ilman muita yksityiskohtia kuin Zon-Kuthonin magiaa hänkimätön pyhäkuva. Koska tietä etsittään syvemmälle, hylättiin tornin huippu ilman suurempia tutkimuksia. Toinen ovi johdatti kerran brutaalisti surmatun kuraattorin, Ikitornin pyhän ja ikuisen hoitajan koreilemattomaan kammioon. Peremmältä löydettiin myös massiiviset kierreportaat syvemmälle.. Muutaman kierron jälkeen saavuttiin outoon suureen saliin, seinustoille muumioitunutta pyhää lihaa ja keskellä sinisumuinen .. kaivo? Ennen tarkempia tutkimuksia kaikki kuitenkin kuulivat telepaattisen kylmän ja karhean äänen: "Ken teistä ottaa kuraattorin armoitetun tehtävän vastaan, Zon-kuthonian ja tämän ikiaikaisen rakennuksen kunniaksi!". Laori, joka oli perinyt Zon-kuthoniittien johtajuuden, aiemman vahvan voimankäytön jälkeen meitti asiaa hetken. "Marcel, otatko sinä tämän kunniatehtävän.. vai haetaanko Kragma?". Marcel ei lämmennyt tästä kunniasta, nuori mies jolla oli maailma auki edessään ei halunnut pyhittää ikuisuutta.. pölyiseen torniin. Kragmaa lähettiin siis Zon-kuthoniittien toimesta noutamaan sellistään Pettyneiden viihdyttäessä tuntematonta´, aavistruksen kalmalta tuoksuvaa entiteettiä. Kragma raahattiin paikalle miellyttävän nopeasti ja tajuihin tultuaan pelkuri tajusi myös tehtävän äärettömyyden.. ja saatiin vasta henkisen ja fyysisen taivuttelun jälkeen lupautumaan ottamaan kuraattorin tehtävä vastaan. Nyt tyhjästä ilmestyi epäkuollut varjonhenki, joka nappasi kiinni Kragmaan ja katosi mies mukanaan yhtä nopeasti jonkin teleportaation johdattamana.. Kragmasta jäi muistoksi vain viimeinen pelokas kiljahdus..

Kragman.. uusi uravalinta oli lopullinen helpotus aiemmin jännitteiselle ryhmälle Luunveljeskuntaa, nyt entistä vahvemmin Laorin hallinnassa. Pettyneiden alkaessa pohtia siniseen usvaan tiputtautimista, Laori lausui ylpeät hyvästit kuppikakuilleen ja ilmoitti Luunveljeskunnan uudeksi tehtäväksi keskittyä tutkimaan haltuun otettua ja suhteellisen vaaratonta Scarnwallia - hänen armoitettunsa Karzougin kotia ja temppeliä, kun Pettyneet jatkaisivat kellariin petturi chamberlain Kleestadin jalan jäljissä. Serithiel miekasta ei ollut Luunveljeskunnalle iloa, oli parempi että sitä käytettäisiin korruptoituneen kuningattaren pysäyttämiseksi ja Kazavonin reliikin Keskiyönhampaiden neutraloimiseksi .. ja piilottamiseksi. Koruttomasti Pettyneet kiittivät Laorin uskollisuutta ja yksitellen hyppäsivät siniseen tiputukseen..

Sininen usva väistyi rajuna ulinana korvissa, kun tippuminen alkoi. Muut liitivät loitsuin tai siivin, mutta Besha tippui rajusti Milezzan syöksyessä välittömästi perässä. Sekunnit kuluivat ja vauhti kiihtyi kiihtymistään.. kunnes arvaamatta sumu hälveni ja Besha paiskautui likaiseen Ikitornin pohjakerroksen lattiaan. Pohjalla.. odotti jonkin suuren hirviön vain pinnallisesti tuhoama Ikitornin pohjakammio, jonka totaalisen hävitetty ovi aukesi syviin käytäviin jossain Nar-vothin tai Sekaminan maanalaisilla tasoilla.. varmasti paljon syvemmällä miltä outo sumuinen tiputus oli tuntunut. Himmeästi loistava sininen usva levittäytyi edelleen 30 jalkaa korkealla, pohjakammion katossa näennäisesti ulottumattomissa.

Loitsittu pimeänäkö auttoi navigoimaan pimeisiin "orgaanisen" tuoksuisin tunneleihin, jotka pian johtivat joukkion karun hajun lähteelle. Valtavat kivenlohkareista rakennetut rakennelmat sijaistivat nopeasti laajenvan kammion ja synkän maanalaisen järven reunalla. Jostain järvenkeskeltä.. loisti yksinäinen taivaalinen valo, tukahdutettuna. Laiturilla näytti olevan liikkumaton harras otus, jonka valtava kita aukesi sen koko päänalasta. Lisää samanlaisia jättimäisiä petoja ilmestyi majoista ja muristen ja karjuen ne kävivät kiihkeästi Pettyneinden kimppuun, jotka vetäytyivät kapean tunnelinsa suulle. Gugeiksi tunnistetut pimeyden hirviöt eivät onnistuneet marssimaan pienien humanoidien yli, vaan Suden iskut, pommit ja massiivinen magia murkasi poltti ne yksitellen ennen suurempaa vaaraa. Laiturilta tavoitettu edelleen yltiörauhallinen yksilö oli kuitenkin herättänyt jonkun mustasta vedestä. Aaalto kasvoi ja lopulta esiin nousi matomainen kivuinen jättimäinne hirvitys. Sen räkäisy iski Suteen saaden tämän täydelliseeen oksetustilaan mukaan. Pommien ja magian iskiessä Kleestadiksi uskottuun kirottuun oliaoon, Zeran kokosi parantavan voiman jolla Susi saatiin takaisin taistelukuntoon. SUden iskut ajoivat Kleestadin lopulta perääntymään, sen uskeltaessa syvyyksiin. Suden murhaloikka iski kuitenkin viimeisen naulan Kleestadin kirottuun elmään ja olento kuoli synkän järvihautansa nopeasti syvenevälle pohjalle. Susi ui rantaan ja antoi raivon kulua pois, raskaasti hnegitellen.

Kun taisto oli ohi, ja Susi ahmi keuhkoihinsa happea ja lepoa, lennähti Milezza saarekkeelle mustan järven keskellä.. siellä kiveen pystyyn iskettyhnä oodtti paskiaismiekoista legendaarisin Serithiel - pyhänä ja komeana, valmiina tuhoamaan Zon-kuthonin sueraajat.. kunhan sen arvoinen soturi vetäsii miekan ensin kivestä. Milezza totesi tehtävän olevan Suden levätessä, selkeästi hänelle tarkoitettu. Mutta vaikka kuinka Milezza kiskoi, ei miekka nuokahtanutkaan kivessä. Kun Majik ja Zeran liittyävt ihmettelemään Milezzan maanista hikoilua ja kirvoittelua, autettiin tätä lukuisilla voimaloitsuilla ja silti Milezza rehki taukoamatta pari minuuttia, kunnes lopulta (onnekas?) riuhtaisu sai miekan vapautumaan.. Milezzan onneksi yllättävä tempautuminen Serithiel kourassa ei päätynyt hallitsemattomasti mustaan veteen, kiitos aktiivisen lentoloitsun. Liihottava nainen ja ja hetken jumalaisella valolla loistava, vapautumistaan juhliva Serithielin olivat varsin machomaiseen ilmestys! Nyt Susikin oli uinut saarekkeelle ihmettelemään outoa topuhuamista, ja yleensä niin epäfyysisen Milezzan toimintaa! Teleportaatio valjastettiin paluuseen Korvosaan - Ileosan ja Keskiyön kyyneleiden päivät on luetut?

The others

  • Andachi of Tamrivena & 50 other trop skulls - Kallot jotka kertovat nimensä, muinaiset Kazavonin uhrit
  • Aruth - Tuhottu muumio loordi, renegeroituu x päivässä. Prelaatti, eli muinainen papistön päällyshenkilö. Omasi jo muinoin avoimia taipumuksia ihmissyöntiin.
  • Aurinkoshamaani - sklar quahin arvostettu tietäjä, wanhin aurinko shamaaneista
  • Belshallam - mahtava Umbral lohikäärme muinaisissa talleissa, yksi Scarnwallin sielujen lenkeistä - nyt surmattu mutta nyt päätön ruumis on kadonnut yöllisellä lennolla. Kohdattiin vielä epäpyhänä juju-zombiena Mithrodarin tuhossa. Tuhottiin
  • Castothrane - tulipäinen luuranko soturi raskaassa panssarissa ja lumotuin sormuksi. Scarnwallin kirouksen sielujen lenkki
  • Chamberlain Kleestad - Kazavonin petturi, mutta myös Serithielin haltija.. jossain linnan alla vailla jalkoja tai järjen valoa
  • Glimkarus - mystinen fyysinen hiljainen kauhu Scarnwallissa
  • Elli & Marcel - nuoret zon-kuthniitti sisarukset, Brotherhood of the Bonesin operaattoreita ja tulevaisuuden toivoja
  • Kazavon - Ustavalainen sotalordi joka ajoi örkit Belkzeniin ja jonka Scarwall linnoituksessa alkoivat sitten hirmuteot. Tosi sininen lohikäärme jonka Mandraivus surmasi, mutta jonka osat elävät edelleen
  • Keppira D'Bear - wanhin Pharasman papitar Korvossa. Vastarinnan suojelija ja harmaan viisas johtatar
  • Kragma Xenguth - Zon-kuthoniitti, paikallisen osaston traditionaalinen päämies, mukana aina myös ketjuseuralainen. Otti vastaan ikuisen kunniatehtävän Ikitornin kuraaattorina, koulutuksen alkaessa.. välittömästi.
  • Knurlott - epäkuollut luuranko ritari, joka panssarinsa myötä sykkii happoa
  • Laori Vaus - Zon-kuthoniitti, jonka herkkä ja iloinen mieli, sekä poikkeukselliset taidot ovat yllätys raadollisessa uskonnossa
  • Lashton - Scarnwallin muinainen vahtikomentaja. Ratsasti tuhoonsa Mithrodarin turmassa
  • Malatrothe - yö noita unimaailmasta, sielujen keräilijänä Scarnwallissa
  • Mandraivus - myyttinen sankari historiasta, joka Serithtial miekkoineen surmasi pahan sotaloordi Kazavonin Scarwallissä. Epäpyhä henki tuhottu ja uudelleen linnan vankina
  • Marcus Endrin - vangittu, murrettu ja nöyryytetty, mutta taas se mies josta rautainen Sable Companyn komentaja tunnettiin vankeudenkion jälkeen
  • Mithrodar, castellain - epäkuollut tuhoutumaton sielukäätyjen herra, vankina pisteessä johon kerran menehtyi. Tuhottiin, kun neljä sielunlinkkiä oli katkaistu pitkin Scarnwallin pitkiä käytäviä..
  • Nihil the Ashbringer - Devil salamurhaajakomentaja, joka tuntui majailleen tai jopa olleen vankina Lordin tornissa vuosisatoja pienen devil joukkonsa kanssa
  • Risibeth - epäkuollut kalpea kaunotar, kerran Karzougin komentaja - nyt Sotatornin pohjattoman surullinen ja ovela neito
  • Ukwar - henkikävelijä ja örkkien turma Scarnwallissa, lihaisa epäkuollut itsekin. Nyt sieluna saman nimisessä taistelukirveessä
  • Vencarlo Osirini - maineikas miekkalun opettaja Wanhassa Korvosassa, entinen Mustarastaiden joukkion seikkailija. Mystinen Blackjack!
  • Zev Ravenka - Tuhottu demilich Zon-Kuthonin arkkipappi, renegeroituu x päivässä. Scanwallin mystinen taiteilija, jonka mania Kazavoniin ja outo maailmajärjestys muistutti eräästä toisesta nykytaiteilijasta. Viimeinen Scarnwallin sielujen linkeistä Donjon pappilassa

Fundraising

https://docs.google.com/spreadsheets/d/18ccyaIjw22jYXTX04IdQhxXajzTR0Z1IEpHahefvsgQ/edit?usp=sharing

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped