Toiminnot
Sivusto
Pelaajien hahmot: Augustus, Hans, Rollo ja Horst
Tässä vaiheessa kampanjaa sivuhahmot tuottavat huomattavasti kohinaa, joka johtaa kampanjaa takaisin kohden seikkailufantasiaa. Tämä ei sellaisenaan ole ongelma, mutta on hieman sivuun puhutuista tavoitteista. Tämän lisäksi pelaajien varovaisuus päähahmojen toimissa hidastaa menoa jonkin verran. Tässä valossa seuraavan kerran vaihtaminen muutaman päähahmon seuraamisesta kaikkien vuorottaiseen seuraamiseen voisi olla hyvä ajatus.
Toinen pelikertamme keskittyi ensimmäisen kauden pelien tavoin vain muutamaan hahmoista. Aloitimme muutaman kuukauden päässä edellisen pelikeran tapahtumista tilanteesta, jossa päähahmot Augustus Auf Färin ja Hans Hult olivat palaamassa Lännen kuningaskunnasta Keisarikunnan pohjoislaidalle.
Matka oli sujunut hyvin tähän asti, ja ainoa vastoinkäyminen oli (huonon noppatuurin tuoma) päähahmoja jahtaava Maitriittaritarien*** joukkio. Vainon syynä oli aikaisemmassa pelissä kuolleen Hultin toimintakyvyn takaamiseksi tehty sangen verinen elinvoimankeräysmatka Maitrinen luostariin.
Ensimmäisessä pelatussa kohtauksessa (aikaisemmat metapelattiin) päähahmot kohtasivat heitä kohden matkanneen* Llvonne (aka Yvonne) Niemenläisen, jonka seuraan Hansin taisteluissa kunnostautunut kätyri Horst (Hulttilainen) oli jäänyt ensimmäisessä pelissä. Samaan seurueeseen liitettiin lennossa myös ykköskaudella Malachiuksen kätyrinä toiminut sirkuslainen "Veitsi"-Rollo, jonka päätettiin olevan Horstin nuoruudenystäviä katutappeluajoilta.
Kohtauksessa selvisi Llvonnen olevan kiinnostunut Beurin alle kätketystä pakanajumalten** aseesta tai artefaktista - ja Llvonnen harkinneen paktia erään pakanajumalan kanssa aseen hankkimisesta tälle.
Hans ja Augustus päättivät suostua alustavasti Llvonnen ajatukseen aseen hankkimisesta pakanajumalalle, tai ainakin yhdessä matkaamisesta Beuriin asti.
Matka Beuriin suoritettiin kiireellä ja perässä olevia Maitriittaritareita vältellen kevyen dialogin ja freeform tilanteen mietinnän valaisemina.
Hansin ja Augustuksen ensimmäiset kiinnostuksenkohteen Keisarikunnan sivistyksen parissa kulminoituivat uusiin vaatteisiin, kylpyyn ja viineihin. Samaan aikaan sivuhahmomme Rollo ja Horst kävivät selvittämässä kaupungin tapahtumia.
Hyvin nopeasti paljastui että Beurin Maitrinen metropoliitta oli saanut päähänsä ensimmäisellä kaudella nähdyn "mustalaisprinssin" tai pakanain kuninkaan edustavan pahuuden ruhtinasta - ja keräävän tästä syystä kasaan joukkoja pakanain häätämiseksi Keisarikunnasta. (koska sivuhahmoja ei suuresti kiinnostanut muut kuulumiset, jäi toisen kauden tavoitteenasetannan mukaisesti tämän pelin alkuperäiseksi sisällöksi mietitty aateliston ja kirkon välinen kahnaus kokonaan pois tiedosta - ja pelaajat suuntasivat kovaa vauhtia kohden Te-Ten aseen palauttamiseen liittyvää seikkailua)
Asioiden tämän tilan selvittyä, Rollo kohtasi Llvonnen kovin epäilevänä, joten tämä valoi Rollon täyteen pimeää voimaansa****.
Varustelun, rentoilun ja urkinnan jälkeen päähahmot lähtivät avustajineen kaupungin edustalla olevaa pakanoiden pyhää paikkaa kohden tavatakseen Llvonneen aikaisemmin yhteyttä pitäneen pakanajumala Te-Ten lisätietojen saamiseksi.
Muutaman matkalla sattuneen välikohtauksen jälkeen Te-Te kohdattiin pyhän paikan alttarin läheisyydessä, ja päähahmot päättivät auttaa tätä palauttamaan pakanajumalten muinoin Maitrinelle rauhan ehtona antaman aseen Beurin Maitrinen temppelin alaisten vankityrmien alta. Asian helpottamiseksi Te-Te loitsi hahmojen näkyviin mystisen hohtavan jalanjälken sarjan, jota seuraamalla pääsisi aina aseen luokse lyhintä reittiä.
Neljäs kohtaus tapahtui Horstin ja Rollon lähdettyä "kaappaamaan päähahmojen kuulusteltavaksi jonkun joka tietää jotain niistä tyrimistä". Lyhen keskinäisen tavoitekeskustelun jälkeen sivuhahmojen matka suuntautui suoraan Maitrinen temppelin alaisiin viemäreihin - tai ainakin kahnaukseen kaupungin ja temppelin vartijoiden kanssa.
Sangen Harnhenkisen liassa taistelemisen, seikkailun ja luolaholvaamisen jälkeen hahmot pääsivät lopulta viemärien alapuolella olevaan hylättyyn tyrmään - ja löysivät sieltä alaspäin johtavan portaikon. Perille menemisen sijaan sivuhahmot päättivät hakea isäntänsä tyrimiin niistä löytyneen piiloitetun venereitin avulla.
Jonkin aikaa myöhemmin pelaajien hahmot olivat Llvonnen kanssa matkalla portaissa kohden maanalaista holvia. Matka pysähtyi pyhän valon kajastaessa alaspäin neliömäisesti kiertävään portaikkoon jostain kulman tai kahden takaa. Mahdolliselle Maitrinen enkelille kasvokkain esittäytymisen sijaan päähahmot lähettivät kätyrinsä matkaan holviin, josta yllätyksettömästi paljastui aseen leposijaa vartioiva Maitrinen soturienkeli.
Useiden suunnitelmien ja kokeilujen jälkeen päähahmot päättivät jättää suoran hyökkäyksen (olis paljastanut heidän olemassaolonsa Maitrinelle) ja muut väkivaltaan liittyneet suunnitelmansa sikseen - ja kokeilivat onneaan perustuen Maitrinen enkeliltä ongittuun opinkappaleeseen Maitrinesta elämän äitinä.
Suunnitelma toimi oivasti, enkelin jättäessä kuolleen Hultin täysin huomiotta tämän edetessä kohden enkelin takana sijaitsevia kiviovia. Samaan aikaan sivuhahmot huijasivat Gaimanin tarinoista tutuilla tempuilla enkeliltä ovien aukaisukeinon, jota Hult käytti välittömästi paljastaen ovien takana olevan valtavan helmen, jonka sisällä eli vihreästä valosta kudottu käärmemäinen olento.
Helmen kutistuttua kosketuksesta käteen sopivaksi, olisi loppu ollut historiaa ellei Hult olisi päättänyt oudon päähänpiston takia syödä helmeä... Aseen käyttötapaan kirjoitetun aktivoinnin mukaisesti helmen kätkemä henki vapautui Hultin kautta herättäen enkelin tapahtumien tasalle. Yhtä sortunutta holvia ja toivottavasti tuhoutunutta enkeliä myöhemmin siirryttiin Te-Ten tähdittämään epilogiin pakanapyhätöllä.
Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped
