Jakso 9

Coldstart.

Yö. TAivas. Tähtiä. Oikein nättiä. Sirkat sirittävät, viidakon yö (viidakko on saastunut ja rumaa.) Kuva siirtyy vastarakennettuun mökkiin (niitä on paljon.) Ihmisiä nukkumassa. Kuva menee mökin sisään, siellä on nukkumassa skotin näköinen tyyppi (kaikki nukkuvat tyypit näyttävät skoteilta.) Kuvattu tyyppi näkee painajaisia, hei sehän on joku marttyyreista.

Kuva siirtyy toisaalle. Länsimaalainen kaupunki, kerrostalo, kerrostalohuone täynnä vartiomonitoreja, toinen marttyyri nukkuu ja näkee painajaisia.

Pyhäkkö, on yö (lintu loistaa.) Marttyyrit näkevät painajaisia, mukaanlukien Duncan. Kuva zoomaa Duncanin kasvoihin; plop; Glasgow (Sonnlan aikana), on yö. Duncan ja jono ihmisiä, Duncan jakaa niitä tapettaviin ja työläisiin, ottaa lahjuksia. Duncan kouraisee rintaansa ja menee kyykkyyn, hiki nousee pinnalle. Kaikki muutkin ihmiset paikassa tekevät samoin, demonit eivät reagoi. Duncan katsoo ylös, musta varjo repii kynsillään taivasta, ja repeämistä näkyy kirkasta taivasta. Duncan huutaa, ja herää, ja on päivä.

...alkumusiikki soi.

Kohtaus 1.

Valkoinen aavikko. Raunio. Basaari, demoneja ja demoninnäköisiä jonottamassa. V, A ja B dinosauruksena. Daksheshin metsästysseuruetta puskee paikalle, iso D on vielä jossain. Kolmikko on juomassa jakinmaitoa ja lihansyöjäkasveista tehtyä kahvia kangasteltassa, B retkottaa ulkosalla.
A hörppää ihmissyöjäkahviaan: kertoiko Sonlla tämän kaiken sinulle?
V: Niinhän minä sanoin. Ehdotan, että kerromme tästä D:lle suurimman osan, mutta mieluusti muotoilen sen niin ettei NII vaikuta ihan kamalalta.
B (heilauttaa häntäänsä): ymmärsinkö oikein, että suunnitelma on hyökätä ja hyökätessä minä etsin Ion?
V: yritä vaan, saattaa olla suojeltu.
B: mitä tekisit sille, jos saisin sen kiinni?
V: meidän pitäisi päästä käsiksi sen unissa olevaan imperaattoriin. ellei muuta, niin... en ole varma, miten päästään imperaattorin itseensä, mutta Ion tappaminen varmaan vaikuttais. Mutta S ja A kommunikoi imperaattorin kanssa jollain tavalla.
B: ja jos kommunikoisit, niin mitä sanoisit?
V: en ole ihan varma tästä kohdasta. luulen, että tappaminen antaisi jotain vastauksia.
B: mutta jos on NII:n ystävä, joutuisitko siitä liriin?
V: ...hyvä kysymys. (V näyttää miettiväiseltä) Niin, no. Toivon toki että ei tarvitsisi turvautua tällaiseen, yritän keksiä---
B: mutta jos NII suuttuu, syytän sinua. Sovitaanko näin?
V: selvä.
A: ja Amudan? On kai vaarallinen.
V: varmaan heittää vastaan tulisadetta, painajaisia ja muuta kivaa.
A: tulisateita?
V: no ei varsinaisesti tulisade, vaan sytytti kaislikon jossa piilin. Tai sitten se oli jonkun armeijan velho.
A: no D varmaan hoitaa tollaiset ongelmat.
(B tuhahtaa tyrannosaurusmaisesti)
A: mutta onko suunnitelmaa amudanin varalle, pitäiskö listiä sekin?
V: no jos aikeena on hyökätä pyhäkköön niin sitten vissiin.
B: tiedätkö tästä Iosta, et?
V: en ehtinyt tapaamaan.
A: mikä se on?
B: nukkuu aina? onnenpekka.
V: nukkuu aina, en tiedä mikä se on
A: eiks jarska tai matsu joskus sanoneet että niiden entisellä imperaattorilla ollut joku samanlainen järjestely jonkun vallan kanssa. ...niin. aiotaan siis hyökätä huomenna?
B: yritänkö löytää Ion?
A: B, tuunko messiin?
V: ihan hyvä suunnitelma kaapata.
B: muutan muotoani sitten jos tarvitaan.
A: ja siihen asti oot tommone?
V: pyhäkköön ryykääminen on vaarallista, btw.

Muut demonit kohahtaa yhtäkkiä ja nousee katsomaan torille. minne on juuri ilmestynyt senjasen taistelun suuri orjuuttaja, önnönnööarmeijan ylikomentaja ja suurpaavi, valtakuntien tuhoaja, suurruoska, imperaattorinsa nyrkki Dakshes, shedimien valta! Vihan hevosten lauma laukkaa edeltä, ja niiden jäljessä vyöryvät sotavaunut, joiden pyörien kirskuna ja joihin sidottujen sielujen lakkaamaton valitus täyttää ilman! Mammuttien kylkiin on tatuoitu reliefejä taisteluista!

D: VELJENI!
A: Öhöm, köhöm, Hei, D.
V kumartaa.
B: Terve.
D: Joko menemme? JA PIENI VELJENI V! SINÄKIN OLET SAAPUNUT OSOITTAMAAN, ETTÄ KALTAISESI VOI OLLA HYÖDYKSI!
V: ...mitäpä en tekisi yhteisen vihollisemme eteen.
A: Niin, tässä oli vielä pari asiaa käsiteltävänä. Mennäänkö syrjemmälle?
D: HALUATTEKO YKSITYISYYTTÄ?
A: Niin, tuota...
D: (Aikoo ensin tappaa kaikki, mutta Asbornin näyttäessä vaivaantuneelta huutaa tavallistakin suuremmalla äänellä.) HÄIPYKÄÄ KAUEMMAS!

Väki häipyy, paitsi mammutit.

V: Köhöm. (Ottaa esiin kartan.) Tosiaan, tästä kartasta näkyy strateginen tilanne, sekä Werhanc Kuolemattoman että Zehathetin armeijat, jotka ovat pyhäkön ulkopuolella. Furcalorin joukot ovat linnoittautuneet pyhäkköön.
D: A, VELJENI! OLETKO KERTONUT NOILLE ARVOTTOMILLE, ETTÄ OLEMME TÄÄLLÄ?
A: Uskon, että he huomaavat sen viimeistään nähdessään vaununne.
D: MUTTA HEIDÄN ON OSATTAVA KUMARTAA OIKEAAN SUUNTAAN! LÄHETTÄKÄÄ JUOKSIJAT KERTOMAAN, ETTÄ OLEMME TÄÄLLÄ!
V: Oli vielä pari asiaa. Vaikuttaa siltä, että F:n valta A on ollut jossain tekemisissä ulkopuolisten kanssa.
D: MITEN HUVITTAVAA, ETTÄ SINÄ KERROT TÄMÄN!
V: ...Hänellä saattaa olla ikäviä yllätyksiä varallemme...
D: EIKÖ SINULLAKIN OLE? ASBORN, EIKÖ VELJESI OLEKIN KUTSUJA?
A: ...niin hän väittää.
V: Joka tapauksessa! Hänen tekemisissään oli jotain outoa. Tämän lisäksi on tiettyjä syitä epäillä, että F...
D: NIIN?
V: ...että hän saattaisi olla excrusiaani. Joka tapauksessa Locus Furcalorissa on tekeillä jotain epäilyttävää.
D: MITEN SAIT TÄMÄN TIEDON?
V: Olin vierailulla hänen luonaan.
A: Hänen kanssaan...
D: MITEN IHASTUTTAVAN JULMAA! KENET PETÄT, HÄNET VAI VELJESI?
V: Tosiaan, viimeksi kun tapasin S:n, hän lähti taistelemaan veljeään vastaan.
D: MITEN HIENOA! MIKSI?
V: Hän ei tiennyt F:n suunnitelmista.
B: Umm... eikö meidän kannattaisi jättää S henkiin, jos myös hän on Amudania vastaan?
D: ME TAPAMME HEIDÄT KAIKKI! JÄRJESTYKSELLÄ EI OLE VÄLIÄ!
B: No... niin.
V: Ja tosiaan, vielä viimeisenä asiana, F on ilmeisesti haavoittunut ja hän piileksii valtansa Ion unissa.
D: MISSÄ TÄMÄ IO ON?
V: Me emme tiedä, oletettavasti LF:ssä, mutta emme sen tarkemmin. Toivon sinällään, että voisimme saada F:n kiinni tappamatta...
D: MIKSI?
V: Jos hän on ekskrusiaani...
D: HÄNET PITÄÄ TUHOTA!
B: Mutta eikö meidän pitäisi tietää...
D: EI!
V: Mutta taktinen tieto ja ajattelin ja että...
D: ERINOMAISTA AJATTELUA! KATSOTAAN, ONKO SIITÄ MITÄÄN HYÖTYÄ.
A mulkaisee Vidyaraa.
D: A! MISTÄ HYÖKKÄÄMME?
A: Edestä.
D: EIKÖ SINULLA OLE LAIVASTOA?
A: Laivani on vielä liian nuori. Hyökkäämme vain armeijoiden läpi sinne pyhäkköön.
B: Mikä tuo Glasgow on?
A: Se tuli tänne F:n mukana.
B: Olivatko ne meidän ihmisenne tuolta?
A: Kyllä.
B: ...kiinnostavaa.
A: Mutta tosiaan, onko toinen armeijoista käännettävissä puolellemme, esimerkiksi se kreivi kukalienee?
V: Teillä on varmasti parempi käsitys siitä, kuinka helvetin armeijoiden kanssa kannattaa toimia.
D: ANNAMME WERHANCIN MENNÄ EDELTÄ, JA KUN HÄN PYSÄHTYY MUUREILLE, OLEMME TUHONNEET KREIVIN ARMEIJAN. MITEN TE TAISTELETTE?
B: Tämä on ensimmäinen taisteluni! Olen aika innoissani.
D: TARVITSETKO HAARNISKAA?
B: Eikö tämä riitä...?
D: ASEENKANTAJANI VOIVAT VARUSTAA SINUT!
B: ...se on suuri kunnia.
D: KUNNIA ON HEIDÄN! ASEENKANTAJAT! KORISTAKAA TUO KEIHÄÄNKÄRJIN, RENKAIN JA PIIKEIN! JOS ET OLE TYYTYVÄINEN HEIDÄN JÄLKEENSÄ, VOIT SYÖDÄ HEIDÄT.
B: Aha, hmm.
D: ENTÄ SINÄ, MASHA?
V: Mieluusti taistelisin ratsailta sapelin kanssa, mutta luulen, että tässä taistelussa joudun jäämään takajoukkoon Amudanin varalta.
D: TARVITSETKO IHMISUHREJA? JÄRJESTÄN SINULLE TUSINAN. ENTÄ SINÄ, VELJENI ASBORN?
A: Aseeni ovat tässä! En ole koskaan tarvinnut muita aseita kuin nyrkkini.
D: ENTÄ ENNEN KAKSINTAISTELUA? AIOTKO ANTAA JONKUN ROSKAVÄEN KOSKEA NYRKKEJÄSI?
A: Aion kahlata vihollisteni veressä.
D: NII OLKOON SIUNATTU! KOHDATKAAMME TUNNIN KULUTTUA JA MARSSIKAAMME JOUKKOJEMME KÄRJESSÄ!

D menee.

A: Onko tämä sinun käsityksesi onnistuneesta kaupankäynnistä?
B: Yritänkö minä edelleen sitä Ioa?
A: Yritä vaan. Äh, kaikki menee pileen, jos D saa hänet.
B: En tosin näe... vaikka me saisimme Furcalorin, et vielä edes kertonut, mitä aiot hänestä saada irti.
A: Hän on ainut avain imperaattorimme salaisuuksiin.
(Matthew ilmoittaa V:lle, että on viimein saanut Jaromirin kiinni.)
V: Olet aivan oikeassa, mutta siitäkin huolimatta emme voi sotia imperaattoria vastaan hänen pyhäkössään, jos emme tiedä, mikä on tilanne.
A: Niin...
V: No, yritän vielä suostutella Dakshesin ymmärtämään kantani.
A: Oletit varmaan, että hän suostuu suoraan.
B: Onko meillä mitään, millä voisimme käydä kauppaa hänen kanssaan?
V: Hätätapauksessa F:n jäänteiden tutkiminen on varmasti opettavaista.
A: Mielummin kävisin kauppaa.
B: Millä?
V: En tiedä vielä... mutta meidän täytyy varmaan nyt lopetella tätä keskustelua, minun täytyy puhua Jaromirin kanssa.
B: Sano terveisiä.

Kohtaus II

V on Matthew, joka on matkannut Pariisiin Iqbal Nasrin vihjeen perdusteella. Lokaatio on saari keskellä Seineä. Taustalla näkyy Pariisin siluettia tiivistettynä. V katsoo yllättyneenä ympärilleen possessoituaan M:n ja nähtyää L:nkin paikalla. Piknikliina, alkoholia.

J: (vilkaisee L:ää, ojentaa käden V:lle) V, juhlallisesti haluan täten ilmoittaa sinulle, että minun puolestani meidän välisemme kohtaus on kaikin puolin anteeksi annettu.
L ilahtuu.
V: Wtf?! 
L: Tarvitsen yhteistyötänne
J: Sinun on ehkä hyvä ymmärtää, että tämä on hänen ehtonsa. (J hymyilee)
V (tarttuu käteen): Hyvä on, olkoon se minunkin puolestani anteeksi annettu.
J: Sattumalta L sattui olemaan seurassani kun M otti yhteyttä minuun. NYt voimme kaikki keskustella.
L: Helvetissä tapahtuu jotakin?
V : Marssimme juuri D:n kanssa F:ää vastaan.
L: Se Sonnlan tapaus.
J: Miksi?
V: A aikoo taistella S:ää vastaan.
L: Pärjäättekö?
V: D on kanssamme.
L: Eikö F:n läänityksen keskiössä ole vieläkin palanen Glasgowta.
V: Kyllä.
L: SIinä on vieläkin jokin linkki, marttyyrit ovat alkaneet näkemään painajaisia.
J:ENtä ihmiset, jotka siirsimme pois pyhäköstä? Näkevätkö he?
L: Ei, he ovat turvassa.
J: Se linkki olet sinä. Sinun valitsemasi ihmiset näkevät painajaiset.
L: Olin ajatellut, että linkki voisi olla helvetissä.
V: Mitä painajaiset koskevat?
L: Duncan näki palanneensa takaisin helvettiin, taustalla oli musta varjo, joka repi taivasta kynsillään ja päästi päivänvaloa takaisin sisään. D oli niin vakuuttunut helvettiyhteydestä, onkohan Amudan tehnyt mitään kiinnostavaa?
V: Siitä halusinkin puhua J:n kanssa.
L: Olisit siis puhunut hänelle ilman tuota sovintoakin??
V (tauko): Mitä oikeastaan teette täällä pariisisissa?
L: Etsiin J:n pyynnöstä ja tämän ehdon mukaisesti jotakuta Aristideen alaista ja teen tämän, jotta voisitte tehdä jälleen yhteistyötä.
J: Tavoite on saavutettu sisko, kuka tietää mitä olisi tapahtunut välillämme ilman väliintuloasia.
V: Todellakin.
VAivautuneita katseita.
V: Miksi edes haluatte, että leikimme keskenämme?
L: Että voisitte tehdä magiaa keskenänne ja sitoa imperaattorimme yhteen paikkaan.
J: jotain kolmeksi kuukaudeksi luolaan sulkeutumisesta.
V: ...Niin, Helvetti: vierailin Sonnlan luona ja sain selville, että ulkopuoliset palvelevat Amudania. Sonnla ei tiennyt tästä, mutta ilmeisesti Furcalor on hyvin samanlainen tapaus kuin oma imperaattorimme.
J: Miksi olet niin varma, ettei S tiennyt. Luuletko olevasi helvetin pelien yläpuolella?
L: Tai luuletko, että Sonnla on yhtä tyhmä kuin meidän Asborn.
V: On toki mahdollista, että S huijasi minua, millä sinänsä olisi sitten kiinnostavia seuravia.
L: Hetkinen, Sonnlahan ei siis tiedä, että imperaattorillamme on ongelmia.
J: Eihän?

V: No itse asiassa S oli joskus kävellyt imperaattorinsa tapaamiseen kahden muun olennon kanssa, ja yksi näistä oli kovin tutun kuuloinen. Vaikuttaa siltä, että imperaattorillamme ja Furcalorilla on ollut jonkinlainen yhteys sen jälkeen kun palasimme luomakuntaamme.
L: Niin monta asiaa tässä on väärin. Onko mitään näyttöä siitä, että S olisi manipuloinut sinua?
V: Imperaattorimme on korkeintaan näyttäytynyt maan imperaattoreille.
L: Onko mahdollisuutta, että sana hänen ulkoasustaan on kiirinyt?
Hiljaisuus.
J: TÄytyy myös sanoa, että on viehättävää, että olet tuonut Matthewn takaisin seurueemme.
V: Tosiaan KK toi hänet helvettiin.
J: Kiinnostavaa tosiaan. Mutta takaisin asiaan.
V: Joka tapauksessa, Furcalorilla on joko kohtuuttoman hyvää tietoa imperaattoristamme, tai sitten hän on ulkopuolinen.
L: Niin hän oli ulkopuolella myöskin? Jos ulkopuoli vaikuttaa tuolla tavalla.
J: Ei todennäköistä, että ulkopuolen koskettaminen aiheuttaisi tuollaisia seurauksia, vaikka V osaa varmaan kertoa tästä enemmän. Vaikka pitkä altistuminen ulkopuolelle vaikuttaa vahvoihin olentoihin erityisellä tavalla, niin meillä on muitakin ongelmia vai mitä V?

V: Plöö. Joka tapauksessa suunnitelma on marssia Furcaloria vastaan, joka piileskelee valtansa sisällä heikossa kunnossa. Ja sitten tapamme hänet.
L: Eikös tämä ole tapahtunut jo kerran.
J: Meinasin juuri sanoa, että kun meidän imperaattorimme oli heikossa kunnossa...Joka tapauksessa jos epäonnistutte fataalisti, se jättää meidät heikkoon asemaan.
L: Älkää antako sen epäonnistua fataalilla tavalla.
J: D:stä ei ole niin väliä.
V: minulla on varasuunnitelmia. Jokatapauksessa vielä niistä imperaattoreista, ne tapasivat ilmesesti jotakuta ekskrusiaaneja.
J: Se ei ole vielä ratkaisevat todiste, mutta raskauttavaa. Mitä mieltä A ja B ovat?
V: A vaikuttaa olevan mukana suunnitelmassa täysin rinnoin, B vaikuttaa vielä epäröivältä.
J: Olen varma, että he voivat käydä Furcaloria vastaan, mutta entä oma imperaattorimme? MIssä heidän uskollisuutensa on? Otin vapauden keskustella aiheesta Matsuakin kanssa. M on valmis harkitsemaan vaihtoehtoa, että imperaattorimme ei ole se, mitä sanoo olevansa. Tekemällä kysymyksen siitä, onko imperaattorimme ekskrusiaani vai ei, hän... Kuten näette, olen yhä hengissä, riskin otto on kannattu, eikä M ole laverrellut tästä vielä valtiattarelle.
L: TIetävätkö A ja B SOnnlan näystä?
V: Joo.
L: Mikä heidän reaktionsa oli?
V: A on mukana suunnitelmassani, B vaikuttaa uskolliselta valtiattarellemme, mutten usko hänen miettineen aihetta syvällisesti.
L: Yritä saada hänet tajuamaan, että valtiatar yrittää säilöä ihmiskunnan väärällä tavalla ja toteuttaa epämääräistä näkemystä ennustuksestaan.
J: Keskustelkaamme teknisistä yksityiskohdista myöhemmin.
V: Tässä siis karkeasti se, mitä tapahtui. Miellyttävää kuulla että olemme samoilla linjoilla.
L: MUtta miten marttyyrien painajaiset liittyvät helvettiin?

V: Yrittää ehkä hyökätä perhettämme vastaan, en onnistunut aivan poistumaan locus Furcalorista aivan puhtaasti. Selvittelin hieman Amudanin ulkopuolissuhteita ja hän sai vihiä tästä.
J: eli V:n syytä ovat marttyyriesi painajaiset.
L: No, te varmaan pidätte siitä huolta ja teette jotakin alimitoitettua. Perääntykää, jos se näyttää epätoivoiselta, S on varmaan jo menetetty, jos F on ekskru.
V: Saattaa tietysti olla kyse jostakin suuremmastakin, ehkä F on heräämässä.
J: Ja ottaa yhteyttä L:n marttyyreihin. Tee heistä niin paranoideja, että he eivät enää nuku.
V: Voit toki yrittää suojella heitä auktoritaksellasi.Taidan tästä kohta mennä.
J: Saako M jäädä kanssamme.
V: Joo, ehkä saat hänestä enemmän irti. Hän tosiaan väittää nähneensä koko luomakunnan tuhoutuvan, ehkä se on kidutusta, ehkä se on jotain muuta.
J: Minäkin olen nähnyt luomakunnan tuhoutuvan, me näimme siis erilaisia näkyjä.
L: Tämä on kamalaa, samat tapahtumat tapahtuvat lähellä toisiaan, mutta eri henkilöille.
J: Tiedän erään, joka voisi olla kiinnostunut narratiivisesta näkökulmasta asiaan, mutta itse en ole. (ilmaan:) mutta voin ottaa sen puheeksi, mitä mieltä olet?
L: sano A:lle ettei tuo enää ihmisiä pyhäkköön.

Kohtaus 3

Dakshesille on tullut viesti, että ensimmäinen lähetti tapettiin, ennen kuin hän ehti esittää asiansa; toinen ehti mainita, että D:llä on asiaa, ja hänet kutsutaan puhumaan. Werhanc kertoo, että hän on ottanut valtaansa Mustan tuulen tasangon ja että armeijan tuominen sinne on sodanjulistus.

Armeija on matkalla portille. D on määrännyt V:n taakse ja pistänyt A:n edelle kulkemaan kolme vihan hevosta selissään palavat viirit. B on etulinjassa.

D: MINÄ MENEN NYT TAPAAMAAN WERHANCIA.
A: Arvon D, tulenko mukaanne?
D: VELJENI, TAPAAT HÄNET TAISTELUKENTÄLLÄ.
A: Luulin, että aioit taistella niitä toisia vastaan?
D: TÄMÄ ON TAKTIIKKAA.
A: Hyvä on. (Botolle, kun Dakshes menee:) Tökkää minua, jos ryhtini alkaa lysähtää.

D lähtee pienen etujoukon kanssa läpi portista, Asborn inkarnoituu jonkun mukaan lähtevistä demoneista vihaksi. Portin toisella puolen kivissä on riimumerkkejä: ansoja. Sen ympärillä on luista tehty muuri, joka liikkuu, on siis demoni. Se on nyt avannut porttinsa.

Muuri hönkii: Oi suuri Daksheh, olen Eprigh, Werhancin luutnantti. Olen pahoillani, ehdimme tappaa ensimmäisen sanansaattajasi. Werhancin neuvottelija odottaa puolessa välissä kenttää.
D: NEUVOTTELIJAN HALUAN TÄHÄN, TAI TUON ARMEIJAN MUKANANI!
Muuri kalisee, ympärille leijuu velhoja. Menee hetki.
E: ...hyvä on. Hän tulee tänne. Pyydän kärsivällisyyttä, hän on hidas.

Vähän ajan päästä muurin yli lentää parvi olentoja; ne ovat sotahemopapillioneita. Niistä yksi, jolla on valtavat vauvan kasvot mutta hyönteissilmät, lehahtaa kivelle Dakshesin eteen ja lausuu: Olen Ayvath Hephareon, Werhancin neuvottelija.
D: WERHANC LOUKKAA MINUA, MUTTA ANNAN SEN ANTEEKSI. VÄISTYYKÖ HÄN TIELTÄNI, SILLÄ MINÄ AION HAKEA FURCALORIN KAUPUNGISTA HÄNEN VALTANSA SONLLAN.
AH: Furcalorin kaupunki on murrettu maahan. Kaikki hänen joukkonsa on tapettu.
D: SONLLA ON SIELLÄ SILTI.
AH: WK pitää hallussaan näitä maita.
D: VASTATKOON HÄN KYSYMYKSEENI!
AH: Jos tuot armeijan läpi, se on sodanjulistus. WK sanoo, että Sonlla ei voi olla kaupungissa, sillä kaupunkia ei ole.
D: MINNE W ON LAITTANUT KAUPUNGIN?
AH: Kaupunkia ei ole. Pyhäkköä ei ole. Se on tuhottu, ja Furcalor on kuollut. WK pitää hallussaan näitä maita.

D (ja A) katsovat aspektilla niin hyvin, että näkevät muurin läpi ja horisontin yli tasangolle. Glasgow on raunoina, pyhäkkö ei ole siellä, Zehathet ei ole siellä. Werhanc on lykännyt rapunsa keskelle Glasgowta ja maasta puskee pikkurapuja, jotka kasvavat. Moolokin pylväiden suuntaan näkyy ruumiita; tarkemmin katsoen osa niistä onkin ihmisiä, jotka nukkuvat, ja näkevät painajaisia. Vielä kauempana kävelee armeija.

D: MISSÄ MENEE ALUEESI RAJA?
AH: Katumuksen mereltä (nönnönnööhön) ja toisaalla Moolokin pylväiltä (öönöönöön).
D: WERHANC EI OLE VALTA! SEN TAKIA HÄN EI NÄE NOITA TUOLLA!
AH: D on suuri velho! Hän näkee kauas! On totta, että Z:n armeija on yhä maillamme, mutta se on vetäytymässä Moolokin pylväiden kautta.
D: ANNAN ANTEEKSI WERHANCILLE SEN, ETTÄ HÄN ON RÖYHKEÄ JA HÄNEN NEUVOTTELIJANSA ON LAHJATON, MUTTA KOSKA PIDÄN HÄNEN RAVUISTAAN, OLEN VALMIS ANTAMAAN HÄNELLE LAHJAN. OLEN VALMIS KERTOMAAN, MINNE HÄN ON HUKANNUT FURCALORIN. MINÄ MARSSITAN ARMEIJANI TÄSTÄ PORTISTA JA ME MARSSIMME PYLVÄILLE.
AH odottaa.
D: TE VOITTE YRITTÄÄ ESTÄÄ; MUTTA KUN ARMEIJANI ON KENTÄLLÄ, MINÄ KERRON TEILLE, MISSÄ FURCALOR ON. SITTEN MINÄ JA ARMEIJANI TEURASTAMME KAIKEN TIELTÄMME, HAEMME SONLLAN, JA TE VOITTE TEHDÄ FURCALORILLE MITÄ HUVITTAA.
AH lähettää viestiä helvettimagialla ja sanoo sitten: Zehathetin armeijassa ei ole ketään suurta. Olet erehtynyt.
D: TÄSTÄ LOUKKAUKSESTA VAADIN WERHANCILTA YHDEN RAVUN TUOLTA. OLEN SANONUT TARPEEKSI. WERHANC JOKO VÄISTYY TIELTÄNI, TAI KÄRSII. JOS HÄN HALUAA KESKUSTELLA LISÄÄ, HÄN TEKEE SEN HENKILÖKOHTAISESTI.

Werhancin armeija on lähestymässä porttia, D ja A huomaavat.

AH: Pyydämme anteeksi loukkausta, ois suuri D blaa blaa titles, mutta W haluaa aikaa varmistaa puheesi. Tarkistamme...
D: W EI SITÄ SAA!
D ottaa surkeimmat demoneistaan ja tekee siihen haavan, joka johtaa kuolemaan viidessä minuutissa.
D: KUN TÄMÄ SOTILAS ON KUOLLUT, MINUN ARMEIJANI TULEE LÄPI. SINULLA ON TÄMÄN VERRAN AIKAA.

Werhancin armeija tulee lähemmäs pikatahtia.
Dakshes tökkää demoniinsa toisen reiän...

AH alkaa lepattaa ja on vähällä lähteä lentoon, mutta jääkin sitten hampaita kiristellen paikalleen: Kuningas Eligos ei esittänyt konsiilissaan vaadetta Mustan tuulen tasankoihin. Jos loukkaatte oikeuttamme, se katsotaan Eligoksen syyksi.
D: ELIGOS EI TEE TÄLLÄ TUULENRAISKAAMALLA TUNDRALLA MITÄÄN. MINÄ OLEN HENKILÖKOHTAISELLA KOSTONRETKELLÄ, WERHANC ON TERVETULLUT METSÄSTÄMÄÄN KANSSANI SAMAN LAUMAN RIISTAA.

Asborn herää ja ottaa kukan, kutsuu Boton selästä Vidyaraa.

V: ...noo?
A: Suuri D on hienolla neuvottelutaidollaan hankkinut meille vihollisen. Marssimme viiden minuutin sisällä.
V: Eikös tämä ollut oletettavissa?
A: Niin, mutta toinen armeijoista ei enää ole siellä, ja joku - Sonlla tai Furcalor - on siirtänyt pyhäkön.
V: Ja... ja ketä vastaan siis olemme marssimassa?
A: Werhancia. Hän ei suostu päästämään D:tä läpi ennen kuin hän on varmistunut asiasta, ja D ei suostu odottamaan. Voisimme jättää hänet hupinsa pariin.
B: Hän voisi pettyä siihen.
V: Odottakaa, tulen sinne.

V jättää ihmisorjansa, hyppää ratsunsa selkään ja karauttaa portille.

Toisella puolen Dakshes huomaa, että velhot ovat alkaneet pauhata ja yrittävät ilmiselvästi tehdä portille jotain. D alkaa olla kärsimätön.

AH: Tutkimme asiaa.
D: EI OLE VIISASTAA PÄÄTTÄÄ MINUA MUUTTUMAAN KÄRSIMÄTTÖMÄKSI. OLEN ANTANUT WERHANCILLE JA HÄNEN LAHJATTOMILLE ALAISILLEEN ANTEEKSI PALJON - ENEMMÄN KUIN ANNOIN ÖNNÖTIÖLLÖLLÖÖN TAISTELUSSA ÖLLÖSPÖÖLLE, JA HÄN OLI SENTÄÄN ANSIOITUNUT DEMONI.

A (V:lle): Pääsetkö nopeasti? Meidän on mentävä nyt.
V: Huoh. (Ratsastaa paikalle juuri ajoissa.)
B: Oletko varma, ettei olisi vain eeppisempää juosta läpi?

Toisella puolen minuutti aikaa.

D: PELAAT SIIS AIKAA? NO NIIN MINÄKIN!
D ottaa vihollisen demonin ja heittää silleä velhoja.
D: PORTTI PYSYY AUKI! TULEEKO SITÄ VASTAUSTA VAI EI?
Velhojen loitsut keskeytyvät. Samaan aikaan NII:n vallat tulevat läpi armeija perässään, ja samalla joku velhoista saa yhden loitsun tehtyä, maan kivi alkaa sulaa porttia kohti; luumuuri alkaa kasvaa piikkejä porttia kohti. Boto on muuttunut hemopapillioniksi ja Vidyara ja Asborn ratsastavat hänellä.
D: ASBORN, VELJENI, EN TIENNYT, ETTÄ OLET NÄIN KÄRSIMÄTÖN! NYT MINOS JA KOKO MAAILMA TIETÄÄ, MITEN SYVÄ LIITTOLAISUUTEMME ON!
Hakkaavat luumuuria samalla palasiksi. D huomaa, että jos velhon loitsu saa jatkaa keskeyttämättä, koko armeija ei ehdi läpi, ja hän alkaa siiis tehdä vastaloitsua - samalla kertoen luumuurin pääkallolle, kuka Asborn on. Luumuuri kokoaa itseään, velhot alkavat ampua tulipalloja. Taistelua!

V ja B lentävät ja näkevät nyt tilanteen tasangolla. Iso rapu on poikinut järkyttävän määrän pikkurapuja, joista osa on jo talojen kokoisia. Siellä täällä maa palaa. Armeija on lähennä hirviöitä, velhoja ja salamurhaajia. Werhancin leirissä on valopatsas taivaaseen asti ja sen keskellä loistavat torso, pää ja kädet - Werhanc.

Dakshesin kulkutautidemonit ryhtyvät kylvämään tuhoa.

Zehathetin muurit ovat palasina; niiden tienoilla on taisteltu, ilmeisesti Zehathet on taistellut Furcaloria vastaan. Imperaattorista itsestään ei näy jälkiä, eikä pyhäköstä. A ja V katselevat Z:n kaukana olevaa armeijaa Katseella. V ei näe mitään erikoista. B hemopapillionina näkee vain hajuja; armeijan suunnassa haisee nukkuvista sotilaista nouseva hirvittävä pelko. A näkee jumalallisen voiman pilkahduksia; se voi olla vain jälki tehdyistä ihmeistä, vaikea sanoa.

B: Noi tyypit tuolla alla hikoilee tuskissaan, saatanan haju. Lisäksi aika mojovat velhojoukot tuolla Werhancilla.
V: Luulen, että meidän kannattaa seurata tuota Z:n armeijaa ja jättää D taistelemaan.
B: Kivahan se on, kun sulla ei oo tätä superhajuaistia.

Taivaalla lentelee muutama Werhancin tiedustelujoukko. Taimmaisin niistä on nyt kääntynyt valtoja kohti. Siihen kuuluu hemopapillioneja, lentoliskoja, demonilintuja, demoneita ja velhoja.

B: Täytyykö meidän tapella tuota vastaan?
A: Olisihan se varmaan ihan virkistävää. Jos minä käyn hoitamassa heidät. Jatkakaa te eteenpäin, minä otan teidät kiinni.
B: Varo, ettet tiputa velhoa, kun olet levitoivalla alustalla.

Hetken päästä Asborn hyppää alustalle. Velhoa vartioimassa on muutamia rapudemoneita; A pamauttaa niitä. Siinä vaiheessa, kun A laskeutuu, hän näkee katseellaan, että ryhmän komentaja hemopapillonin selässä (petomainen demoni synkässä haarniskassa) loistaa jumalallista voimaa - mutta on naamioitunut.

A läimäisee pari rapua alas ja jää tuijottamaan tuota demonia, puristaa terveen kätensä nyrkkiin. Velho yrittää loitsia jotain.

A kumartaa: Veljeni lähettää terveiset.
Velho laakaisee Asbornia tulipallolla. A väistää levitoivan alustan alle. Alusta huojahtelee. A ottaa lähimmän hemopapillonin ja kiipeää sen selkään. Demoni ei käy vielä päälle. A siirtyy mätkimään muita demoneja loistavan demonin ympäriltä. Taso putoaa, kun hemopapillion nappaa velhon alustalta pois. A heittää demonia hemopapillionin perusvarustukseen kuuluvalla keihäällä, demoni väistää.
Demonilla on yllättävän kirkas ääni petomaiseksi kuonoksi.
Demoni: kuka veljistäsi?
A: teet minusta pilaa. Tarkoitan tietenkin veljeäni, jonka seurasta sinulla oli ilo nauttia, joka vei julkeasti hetkiä ajastasi aikaisemmin.
Demoni nauraa. No, mitä hän sanoo?
A: hän jättää kohtalosi käsiini.
Demoni: minä näen vain yhden käden.
A: En tarvitse kahta pieksemiseesi. Olit paljon kauniimpi viime kerralla. Koiramuoto ei taida pukea sinua hirveästi.
Viimeinen jäljellä oleva lentovelho on wtf.
Demoni: haluaisitko minun muuttavan muotoa? voisin tehdä sen mieliksesi.
A: jos voisit tehdä sen.
Demoni alkaa tehdä jotakin. Sen seurauksena Asbornin hemopapillion luulee olevansa kuolettavasti haavoittunut ja alkaa pudota kohti maata. Asborn ohjaa hemopapillionia jaloillaan niin että se putoaa tyylikkään hallitusti. Asborn paheksuu Sonllan tempausta. B ja V alkavat olla lähellä. B syöksyy Asbornin viereen ja koettaa saada A:n hyppäämään selkäänsä ja A hyppää, mutta ei suinkaan B:n selkään vaan ylöspäin (painaen hemopapillionin rysähtäen maahan). Louskuttaa leukojaan Sonllalle ja yrittää tehdä Sonllasta vihaisemman saadakseen tämän tappelemaan kunnolla. S yrittää syöksyä ratsullaan kohti Asbornia. A on ilmassa.
B: otetaanko sut kyytiin?
A: ei tartte.
Sonlla heittää Asbornia keihäällä.
V: A, mitä teet?
A: Sonlla on nihkeä, jatkakaa matkaa?
V: Sonlla?!!
B: lennä ylemmäs.
V yrittää katsoa Katseella ja näkee, että demoni on piiloutunut valta.
B:kumpi on valta?
V osoittaa demonia.
B: aika nätti. tuoksuu nätiltä.
Kun A on maassa, Sonlla muuttaa muotoaan sarvet-tissit-and-works -demoniksi, harmaaihoinen ja naisen näköinen mustassa haarniskassa. Heittää toisen keihään viimeiseen velhoon ja samaan aikaan A heittää Sonllan hemopapillionia, mutta S ottaa keihään kiinni.
V: anteeksi että häiritsen, mutta... (V hakee sanoja) Niin, ajattelin vain kysyä että miten voit.
S: (katsoo V:tä paheksuen) Vitsailetko?
B: V, pitäiskö mennä ja jättää A mättämään...
S (katsoo V:tä) olette varmaankin tulleet tänne herrani vuoksi. Hän on tuolla suunnassa.
V: (näyttää hieman surulliselta) toivoin, että tämä olisi päättynyt jotenkin muutoin.
S: toivosta ei ole yleensä apua Helvetissä.
V: vielä ei ole myöhäistä, tämä voi vielä päättyä toisin!
A: V, siinä erehdyt! Sonlla on sanomaisillaan jotain, mutta A tekee ihmeen. A sokaisee Sonllan vihasta ja Sonlla tekee ihmeen joka saa A:n uskomaan että taistelu olikin vain väärinkäsitystä. A hämmentyy, tässä on jotain vialla. S on vastaamassa V:lle jotain, mutta A:n ihme iskee ja S:n hemopapillion alkaa syöksyä alaspäin. V näyttää surkealta, B syöksyy perään.
V: anna niiden mennä. seuraa tuota armeijaa!
A: odota, mä yritän puhua, tässä on joku väärinkäsitys!
Sonlla sivaltaa tielleen eksyvää Botoa, joka yrittää tehdä ihmeitä ja taklata Sonllan papillonia. Sonlla mätkäisee Botoa ja haavoittaa tätä, ja Sonlla putoaa hemopapillioninsa selästä. V seuraa tilannetta kauhuissaan ja putoaa mukana. V hyppää viime hetkellä turvaan ketterästi kuin vuorinauris. A tajuaa, että Sonlla on kaiken aikaa halunnut tappaa Boton (bond). Sonlla on myös kierähtänyt jaloilleen.

(A tekee ihmeen ja S torjuu sitä voimasanojen saattelemana miekallaan. Tasanko tärisee titaanien kohdatessa voimiensa äärirajoilla. Taivas halkeaa hetkeksi kun A:sta lankeaa tuhoisa valo, joka kirkastaa koko kentän. Kaikki Sonllan koskaan tuntema viha kohdistuu Sonllaan itseensä. S leikkaa miekallaan Asbornin ihmettä, mutta ihme on suurempi kuin Sonllan miekka. Kuitenkaan mitään ei tapahdu. hups flurry; not so fast!)

Sonlla keihästää Asbornin ikuisiksi ajoiksi kuoppaan, mutta Asborn kaappaa Sonllan kuolemansyleilyyn niin, että Sonlla seivästyy keihäisiinsä sydämestään. Kuoppa on noin 20m syvä ja muodostavat hauskan idioottisämpylän keihäiden ollessa juustona.
A: (Sonllalle) Pitelikö hänkin sinua näin?
S: mitä, onko tässä sittenkin kyse kateudesta?

B ja V tulevat katsomaan mitä on tapahtumassa; samlla S sivaltaa Asbornin kaulaa sapelillaan, ja samalla Asborn muuttaa vihan Sonnlalle pyhäksi niin, ettei tämä voi enää vahingoittaa mitään vihaa, tai erityisesti Asbornia vihan valtiaana.

Asbornin pää lähtee irti; Sonnla repii itsensä irti ja hoippuu epäuskoisen näköisenä pystyyn, verta pursuaa kaikkialle.

Asborn heilauttaa kantapäätään, ja hirveä railo aukeaa Sonnlan alla, ja samalla keihäät irtoavat maasta. Sonnla kuitenkin hyppää ylös, ja kiipeää epätoivoisesti ylös Vidyaran jalkojen viereen.

V näyttää surulliselta ja pudistaa päätään. Sonlla meinaa lipsahtaa ja ojentaa kättää V:aa kohti. V seisoo jähmettyneenä ja S saa juuri ja juuri kiinni reunasta. S itkee ja nousee vaivalloisesti seisomaan kuilun reunalle katsoen alas.
S katsoo Vidyaraa: sanotko jotain?
A kömpii vielä VIHAN VOIMALLA, vaikka on reikiä täynnä ja pää roikkuu vain säikeiden varassa, ylös kuilusta ja pystyyn.
S tuijottaa A:ta jolla on hullun virne, kohentaa asentoaan, hitaasti laittaa miekan tuppeen ja putoaa polvilleen A:n eteen.
S: Olet voittanut minut. Ei ole mitään mitä voisin tehdä. Mutta olette menossa tappamaan herrani, tuhoudun joka tapauksessa kun hän tuhoutuu. Minä tiedän hänen salaisuutensa, olen ollut hänen uskottunsa kokonaisen aikakauden. ... Ottakaa minut mukaanne, niin autan teitä tuhoamaan herrani. Annan itseni... veljesi käsiin.
A: vannotko tämän sen rakkauden kautta jota tunnet häntä kohtaan?
S: Vannon.
A lähtee hoippumaan, lyö kädellään Vid’n olalle mennessään ohi. V astuu tämän perään ja tarttuu käteen.
V: Asborn. Sonnla. ...Te olisitte ehkä voineet olla vähemmän täysin IDIOOTTEJA!
ja lähtee kätensä ylös heittäen kävelemään puhisten.
S: Kyllä herra.
Boto menee auttamaan Asbornia.

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped