Toiminnot
Sivusto
(Otteet Jearisin päiväkirjasta)
Ohdakepään linnake on saastan pesä, ja sen saastaisia asukkaita kuvasivat hyvin sen eteisaulan seinille kiinnitetyt koirien ja hevosten päät ja harpyijan siivet. Aulassa olleen hiisikokoontuman hiljentämisen jälkeen Niero kävi vasemmanpuoleisessa tornissa ja teki selvää siellä olleista vahdeista. Menimme seuraavaksi tornista näkyneelle sisäpihalle, jossa oli hiidenhurttia. Niistäkin kammotuksista pääsimme nopeasti eroon.
Yhdessä kopissa oli ilmeisesti vauhkoontunut hevonen, jonka päätimme antaa rauhoittua. Dairhe vapautti häkillisen vangittuja kaneja, mutta epäilen, että ne eivät pääse pois linnakkeelta.
Skrym vaikutti jälleen kerran vaarallisen kärsimättömältä. Hän oli kuulemma huolissaan siitä, että hiisipäällikkö sai koko ajan lisää aikaa paeta meidän tutkiessamme paikkoja. Eiköhän ihminenkin siitä tokene, kun astahtaa pariin kunnon ansaan juostuaan pää kolmantena jalkana pitkin käytäviä.
Etsinnät tuottivat tulosta ja löysimme Hipunrepijän "valtaistuinhuoneen". Paikka oli kuvottava. Seinillä oli koiran- ja hevosennahkavuoraukset ja kattoon kiinnitetyissä koukoissa roikkui käsiä ja varmaan jotain muutakin. Ei todellakaan tehnyt mieli katsoa sen tarkemmin. Sen huoneen voisi polttaa. Hipunrepijä säksätti jotain siitä, että emme olisi saaneet lupaa lähestyä. Rufus vastasi siihen sanavalinnoilla ja keskustelutaidoilla, joita voi odottaa vain kääpiöiltä. Jopa Hipunrepijä vaikutti sivistyneemmältä. Kommentoin kyseisiä "taitoja" Dairhelle ja Nierolle, mutta siinä vaiheessa hiisipäällikkö puhui minulle, kertoen että olin saanut luvan lähestyä, koska vaikutin tarpeeksi keskustelukykyiseltä. Hän halusi minun tulevan lähemmäs, mutta minua ei kiinnostanut mennä sinne väijytettäväksi. Dairhe oli nimittäin huomannut kolmessa neljästä huoneen kattoa kannattelevista puista piiloutuneita hiisiä. Yritin jotain kompromissia, koska taistelun välttäminen olisi hyvä, vaikka epätodennäköinen asia, mutta minä en ole mikään nopeapuheinen mielistelijä. Puhun mieluummin kasveille; ne eivät vastaa. En kerennyt aloittaa ennen kuin Rufus jatkoi omaa uhoamistaan ja ilmeisesti pelästytti pikku hiiden, joka käski kätyreitään hyökkäämään.
Rufuksella on varmaankin jotain traumoja ja/tai omakuvaongelmia, joita hän kompensoi uhkailulla ja pahistelulla. Sietäisi kasvaa ulos siitäkin vaiheesta, vai liekö tämäkin ominaisuus jokin sivistymätön kääpiöjuttu.
Hipunrepijän bardikätyri oli tavallaan koominen. Saimme alemmat hiidet ja päällikön jättiläisgekot enimmäkseen hengiltä ja Skrym iski nyrkillään Hipunrepijän tajuttomaksi, jotta voisimme nyhtää hänestä jotain tietoja irti. Skrym ja Rufus hoitivat kuulustelun kuin olisin kuvitellut jöidenkin vihaisten örkkien hoitavan sen. Hienovaraisia olivat korkeintaan seinästä pistävät naulat, joita vasten he Hipunrepijää painoivat. Hiisi kesti kuulustelun kertomatta mitään, ja itse poistuin huoneesta, koska en viitsinyt katsoa turhaa laitonta kidutusta yhtään enempää. Onneksi tein niin, sillä vartioidessani ulko-ovea huomasin kahden hiiden tulevan toisesta vartiotornista. Tapoin toisen ja hälytykseni kuulleet lähitaisteluaseiden heiluttelijat tekivät selvän toisesta.
Hipunrepijän kohtalo oli tulla ripustetuksi rautanauloihin omaan kammotushuoneeseensa. Hänen mukaansa Bruthazmus oli "metsässä" ja kellarissa ei ollut "mitään".
Niero kuulusteli hieman hienovaraisemmin toista eloon jäänyttä kommandohiittä, joka sanoi vain, että kellariin ei saanut mennä. Minä olisin halunnut viedä hiidet Hiekkasärkkään oikeuden eteen, olkoonkin että heidät luultavasti vain teloitettaisiin, mutta Niero ehdotti, että päästäisimme hiisiparat menemään. Sekopäistä, mutta ei sentään yhtä hullua kuin Rufuksen teot. Kääpiö veti ilmeisesti nenäänsä suurehkon palkokasvin ja tappoi hiidet sen sileän tien. Jos hän olisi edes perustellut kirveenheiluttelunsa sillä, että hiidet olisi kuitenkin teloitettu Hiekkasärkässä, olisin voinut hyväksyä sen, mutta en tuolla tavalla. Kyyläsin häntä pahalla silmällä ja mietin, josko magia auttaisi tuohon verenhimoon.
Tutkimme ensimmäisen kerroksen, minkä jälkeen menin Nieron kanssa kellariin. Sieltä löytyi useita ovia ja yhdestä huoneesta jonkinlainen luola, jossa oli jokin lonkeroinen kammotuskasa. Skrym teki siitä makkaraa. Luola oli kovin ahdas, joten kävin itse sillä aikaa kuuntelemassa muita ovia.
Yhden oven takaa kuului ääniä. Kerroin tästä muille ja he tulivat oven eteen. Niero oli kuitenkin lähtenyt jonnekin ihan muualle, ja hetken kuluttua lähdin hakemaan häntä. Hän oli löytänyt kuiviin imettyjä hiisiä. Toin hänet oven luo ja päädyimme jostain syystä keskustelemaan oven avaamisesta, jolloin ovi yhtäkkiä avautui ja huoneesta hyökkäsi iso otsolainen, joka oli kuullut puheemme. Otsolaisen takana näkyi neljä alastonta naishiittä. Tätä olisi pitänyt odottaa.
Bruthazmus oli hankala lyötävä pienessä huoneessaan, mutta lopulta Skrym sai viillettyä hänet auki miekallaan. Taistelijat tappoivat pienet hiidetkin, jotka olivat yllättävän tehokkaita tuolinjalkojen kanssa. Dairhe stabiloi Bruthazmuksen ja olisin itse halunnut viedä edes hänet Hiekkasärkkään kuulusteltavaksi. Rufus ei kuitenkaan halunnut yrittää tällä kertaa edes itse, vaan meni ja tappoi otsolaisen. Tyrmistyttävän huonoa käytöstä.
Taistelijat olivat menneet rikki ja Dairhella ei ollut ollut loitsuja jäljellä pitkään aikaan, joten päätimme lähteä takaisin kaupunkiin.
Rovan 12. päivä, 4707 AR.
Omittu:
Party:
Myyty (arvo yhteensä 2073 gp):
Huoh, eli tämä oli kaikesta päämäärättömästä kidutuksesta ja kovin kummallisista strategioista huolimatta eri jees seikkailu. Kohta on skenaario läpi ja taas ura urkenee. Tuollaisella määrällä hynää pitäisi jo varustaa itse kukin hahmoaan aika vapaasti ja Skrymkin saa panssaria ja potion of bull's strengthejä vihdoin. "To the ends of the earth!"
-Muser
Ja lisäänpä tähän vielä kun tuli irkissä lätistyä ja on parempi ettei mene liikaa vain metailuksi: Tässä nyt oletetaan että sankarit on jemmannu myymättömät kamat esim sinne majatalon huoneeseen, ja että me myydään kaikki tuo lootti ensi pelin alussa Hiekkasärkässä. Ennakkolaskenta nyt on vaan sitä varten, ettei meidän tarvitse myydä niitä esineitä yksi kerrallaan sitten kauppaan. Tosin meinasin silti roolipelata sen kaupassakäyntikerran, koska loottia on vuori ja haluan nähdä kauppiaan ilmeet.
-Muser
Mättö meni tosiaan mukavasti, vaikka ahdas kellari rajoittikin hieman liikkumista Jearisin osalta. Enemmän huolestuttaa partyn "yhteistyö", kuten Jearisin raportista näkyy... Kyllähän tämä näinkin toimii, mutta ei oikein kovin hyvin. Kauppiaan ilme on nähtävä.
Sanottakoon vielä, että Tero oli vähän turhaantunut, kun ei päässyt tekemään mitään. (Minua taas ei haittaa oikeastaan pätkän vertaa, vaikken osuisi taistelussa yhtään mihinkään. :D Tietty metapelillisistä syistä osumattomuus ei ole kovin hyvä juttu...)
Niin ja vaikka tuo Jearisin päiväkirjan sisältö tuossa nyt näkyykin, se ei silti ole julkinen hahmoille, vain pelaajille.
-Veltzeh
Noni, kiitos tästä, juuri tällaista in-character-räpellystä peli kaipaa enemmän. Jearis tosin näyttää unohtaneen Hipunrepijän maininneen jotain kellarissa olevasta "jumalasta". Se nimi tosin tuli niin nopeasti, että itse ainakin missasin sen
-Muser
Tää, jumala, missä? Taisi mennä ihan ohi...
-Veltzeh
Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped