Michiell "Kajo" Grellinpoika

"Juu, tiedän, vähän liiankin hyvin."

Lomake

Male Human Cleric of Sarenrae 6/ Cavalier 1/ Radiant Servant of Sarenrae 9
Alignment Neutral Good
Player Muser
Xp "Iha vitusti"


Init +61
Senses Perception +11


AC 33, touch 17, flat-footed 32 (+4 Dex, +11 Armor, +3 Deflection, +3 Shield, +5 Natural)
hp 109(+ False Life)
Fort +19, Ref +132, Will +21
Immunities Disease Resistances Fire 10


Speed 30 ft. when in heavy armor
Attack (melee) Madrigaali +19 (1d10+7; 19-20/x2)
Attack (melee) Chellan +22(1d8+10; 15-20/x2)
Attack (melee th) Chellan +22(1d8+12; 15-20/x2)
Attack (melee) +1 flaming ranseur +18 (2d4+8 +1d6 fire; 20/x3)
Attack (ranged touch) fire bolt +16 (1d6+2; 20/x2)


Str 20, Dex 18, Con 14, Int 12, Wis 24, Cha 18
BAB +12/+6/+1; CMB +17; CMD 34
Feats City Born(Magnimar), Improved Channel(retrained from Scribe Scroll), Selective Channeling, Exotic Weapon: Bastard Sword, Quickened Channeling(Libris Mortis p. 29), Extra Channel, Teamwork Feat: Allied Spellcaster, Spell Penetration(retrained from Power Attack), Alignment Channel(Evil), Heighten Spell, Preferred Spell(Restoration)


Skills Climb +8 (1), Diplomacy +233 (14), Heal +13 (4), Knowledge(History) +6 (2), Knowledge(Nobility) +15 (11), Knowledge(Planes) +10 (6), Knowledge(Religion) +19 (15), Linguistics +8 (4), Perception +11 (1) Sense Motive +11 (1), Spellcraft +15 (11)
Languages Common, Thassilonian, Abyssal, Giant, Celestial
Traits Blade of Mercy (Sarenrae), Reactionary (Combat)
SQ Aura of Good, Aura of Warding(Su) 4, Bonus Domain, Channel Energy(Su) 6d6, Challenge(Ex) 1/Day, Divine Health, Domains (Fire, Healing, Heroism), Fast Healing 10, Maximize Healing, Greater Channeling(Su), Healer's Blessing(Su), Fire Resistance(Ex), Order of the Dragon, Orisons, Spontaneous Casting, Tactician(Ex) 1/day, Radiance(Su), Positive Energy Burst


Spells
Orisons (4/unlimited) Light, Read Magic, Detect Magic, Stabilize
Level 1 (6+1/day) Protection from Evil, Shield of Faith x2, Divine Favor x2, Endure Elements, Maximized Empowered Cure Light Wounds
Level 2 (6+1/day) Align Weapon, Bull's Strength, Shield Other, Lesser Restoration x2, Consecrate, Maximized Empowered Cure Moderate Wounds
Level 3 (5+1/day) Dispel Magic x2, Prayer, Searing Light x2, Heroism
Level 4 (5+1/day) Death Ward, Holy Smite x2, Blessing of Fervor, Heroism
Level 5 (4+1/day) Flame Strike x2, Command(Greater), True Seeing Heroism
Level 6 (4+1/day) Heal, Heightened Hold Person, Harm, ? Greater Heroism
Level 7 (2+1/day) Summon Monster VII, Destruction, Destruction Heal
Level 8 (1+1/day) Greater Planar Ally Heal
Domain Powers Aura of Heroisma, Fire Boltb (10/day), Rebuke Deathc (10/day), Touch of Gloryd (10/day)
Channel Energy Channel Positive Energy 10d6(9/day), DC 24(26 against the undead), damage 10d6+15


Equipment
On person: amulet, runewell; belt of physical might +6 (1 lb); boots of striding and springing7; Chellan, one of the Alara’hai(+5 keen scimitar) (25 lbs); darkwood buckler +2 (2,5 lb.); mithral full plate +2 (50 lb.); 6; headband of mental superiority +4 with a phylactery of positive channeling (1 lbs); holy symbol, wooden; sword, +2 bastard4, (6 lbs), robe of runes6, rod of extend metamagic; sihedron ring
In backbag:
belt of giant strength +4(1 lb); cloak of resistance +2; sihedron medallion5; scroll case (½ lbs); scrolls; Comprehend Languages, Heal, Remove Fear(1,5 lbs), Remove Curse, Remove Paralysis''(2 lbs); spell component pouch (2 lbs); vial of ink; inkpen; Varisian idol; holy symbol, silver; backbag (2 lbs); 3125 gp 6 sp
Encumbrance 95 lbs with backbag, 79 lbs without, lbs light load, lbs. medium load

1 Dex modifier + Reactionary trait
2 Dex modifier + City Born feat + Sihedron Ring
3 Charisma modifier + class skill + skill ranks + City Born feat
4 Starting at 3rd level, a radiant servant and all allies within 10 feet of him gain a +2 sacred bonus on all Will saving throws.
a Aura of Heroism (Su): At 8th level, you can emit a 30-foot aura of heroism for a number of rounds per day equal to your cleric level. Using this ability is a swift action. Allies in the area are treated as if they were under the effects of heroism. These rounds do not need to be consecutive.
a Fire Bolt(Su): ranged touch attack deals 1d6 fire damage, + 1 for every two cleric levels
b Rebuke Death(Su): touch a dying creature to restore 1d4 hitpoints, + 1 for every two cleric levels
cTouch of Glory(Su): You can cause your hand to shimmer with divine radiance, allowing you to touch a creature as a standard action and give it a bonus equal to your cleric level on a single Charisma-based skill check or Charisma ability check. This ability lasts for 1 hour or until the creature touched elects to apply the bonus to a roll. You can use this ability to grant the bonus a number of times per day equal to 3 + your Wisdom modifier.

4Madrigaali: papitar Nualian jäämistöstä "takavarikoitu", ilkeän näköinen, metallinharmaa ja taikavoimainen puolentoistakädenmiekka, eli kansankielellä äpärämiekka,(+2 sadistic bastard sword), jonka terä on työstetty sahalaitaiseksi. Hyvän palvelukseen otetun aseen nimi on vaihtunut useasti, mutta vakavoitumisensa seurauksena miekan viimeisin kastenimi on "Madrigaali", kuusiääninen laulu kuolleista sankareista. Hiekkasärkän ja Rannickin puolesta! Sittemmin muinaistaikuudella riimutettu ase vihaa abjuraatiotaikuutta, toimien surma-aseena(+2 osumiseen ja vahinkoon, +2d6 vahinkoa) abjurantteja ja vihollisia joilla on aktiivisia abjuraatioloitsuja vastaan. Se myös luo valemagian auran omistajansa ympärille, johon samanlaiset loitsut kilpistyvät. Absorboituaan loitsun, aura palautuu 24:n tunnin kuluessa. Sillä aikaa ase hiljakseen kuiskii sadistisia lupauksia kantajalleen(-2 Diplomacy-heittohin).
5Sihedron Medallion: Nahkaremmissä roikkuva, seitsensakaraisen tähden muotoon taottu hopeariipus. Taikavoimainen kääty antaa käyttäjälleen +1 (resistance) bonuksen kaikkiin pelastusheittoihin. Kerran päivässä medaljonki voi myös auttaa komennosta tätä loitsulla nimeltään false life(CL 5th). Aktivaatio vaatii free actionin. Jos sihedroniriipus asetetaan kuolleen ruumiin kaulan ympärille, säilyy ruumis pysyvästi, aivan kuten gentle repose-loitsun vaikutuksen alaisena.
6Riimukaapu: Koristeltu, todennäköisesti thassilonialaista alkuperää oleva loitsijan vaate, joka löytyi voitetulta kivijättiläisten päälliköltä, Mokmurianilta. Kaapu antaa käyttäjälleen +4 bonuksen(enhancement) älykkyyteen ja voi kerran päivässä palauttaa 4 tasoa jo käytettyjä loitsuja(yksi 4:n tason loitsu, kaksi 2:n tason loitsua, etc) free actionina. Palautuva energia voimistaa käyttäjäänsä ja seuraavalla vuorolla loitsut saavat +2 bonuksen(enhancement) osumiseen ja pelastusheittoihinsa .
7Norjat saapikkaat: Magnimar koitti piilottaa, mutta sama se, löytyihän ne. Varsin tavallisen näköiset jalkineet keventävät askelta(+10 enhancement bonus perusnopeuteen) ja helpottavat loikkia siinä samalla. Pian Kajoakaan ei tarvitse enää odottaa.
  • fractional BAB: 6*0,75 + 9*0,75 + 1 = 4,5 + 6,75 + 1 = +12,25
  • fractional Fort: 6*0,5+2 + 9*0,5+2 + 2,5 = 5 + 6,5 + 2,5 = 14
  • fractional Ref: 6*1/3 + 9*1/3 + 1/3 = 2 + 3 + 1/3 = 5,3
  • fractional Will: 6*0,5+2 + 9*0,5+2 + 1/3 = 5 + 6,5 + 1/3 = 11,83

Tasonnoususuunnitelma(done)

Taustaa

Epilogi

-"Michiell Grellinpoika vai?"

-"Niin, tunnetteko hänet? Agenttimme antoivat ymmärtää, että Magnimarissa asuisi erittäin kyvykäs muinaisen Thassilonian asiantuntija ja tiedämme teidän olevan eräs hänen...uskotuistaan."

-"Niin että nyt tulisi kakistaa ulos vai, hä?"

-"Tunnetteko järjestömme maineen jo ennalta kun kiertelette noin? Mainiota! No, menkäämme suoraan asiaan, mistä löydämme kyseisen herran?"

-"Arvasin, että joku tulisi Miken perään ennemmin tai myöhemmin"

Yksikorvainen puolhaltia siirsi päätään olkapäältä olkapäälleen, vasemmalta oikealle. Hetken verran, äsken niin vaativaista, kaavutettua miestä puistatti. Puoliverisessä oli jokin nimeltämainitsematon piirre, joka sai Leniel Roderin, Isä Norgorberin Kolmannen Salaisuuden tuntijaksi voidellun uskollisen, asettelemaan kauhtanaansa hermostuneesti. Niskojen rutina pani hänet puremaan suunpieltään. Ymmällään, selittämättömästi.

-"En vaivaannu latelemaan turhanpäiväisiä uhkauksia. Aposteoosin päivä lähestyy, tiedä, että tarvittava uhri voisitte olla tekin, herr Vaskisulka! Virvoittakaa kielenkantanne."

Halibur tarkasteli miestä hetken, pannen merkille, että hänen vasen korvansa oli rituaalimerkitty ja, että navakka tuuli ajaisi mahdollisen Pilvikuoleman kohti satamaa. Hän hylkäsi senkin suunnitelman. Sen sijaan teatraalisuus saattaisi pelastaa päivän.

-"Michiell on valitettavasti teillä tietymättömillä. Mutta, ettekö ole kuullut miehestä joka vaeltaa koillistuulessa ja vavisuttaa Syövereitten voimarakenteita pelkällä läsnäolollaan? Hiljaisesta miehestä, joka kantaa kahta miekkaa selässään, toinen jättiläisten takoma, toinen muisto rovioista? Miehestä, jonka seurana ovat hiljaiset kuiskaukset, jotka lupaavat kuolemaa ja muinaista vihaa."

-"Mitä helvettiä te latelette, minä..."

-"Miehestä, jonka ystävät ovat niin ylhäisiä, kuin riettaita pukareitakin ja jokainen heistä kymmenen teikäläisen veroinen. Hänestä, joka on murtava niin Ikuisen Kaupungin kahleet kuin Basalfeystin irvokkaat hovitkin terillään ja tahdollaan!"

-"SENKIN VAJAAMIELINEN, ODOTTAKAA KUN..."

Syrjäkujalla vaimean pamauksen kuuli vain pari kuolleella lokilla herkuttelevia rottia. Halibur totesi hiljaa itselleen ylireagoineensa ehkä solmun verran liikaa. Miehen kolmannen ja neljännen nikaman murskaantuminen oli sotkenut lauta-aidan pitkälti rantaan asti tämän verellä ja luunsirpaleilla.

Pikainen vilkaisu kohti Varisianlahtea paljasti Haliburin olevan yksin messutessaan vettä tulistumisensa jäänteille.

-"Melkoiseen sotkun olet minut taas saanut, sinä ja irvokas naamasi. Toivottavasti Sarkoriksen demonit eivät pure sitä pois. Ja näemmä puhun nykyisin toistuvasti lokeille...ja itselleni!"

Katsoen koilliseen, puolhaltia kirosi melodramaattisuuttaan ja virkkoi:

"Tulee aika jolloin Varisia luovuttaa viimeisetkin salaisuutensa lapsilleen. Silloin eivät Mwangin viidakot ja muinaisaikain veriset syvänteet, eivätkä liioin Syöverin loputtomat laumat ja pohjoisen tundrat pelasta Nieroa ja Kajoa, saatikka meitä muitakaan sen tarpeilta. Kymmenen vuotta, idiootit! Silloin otetaan miehestä mittaa ja katsotaan kuka meistä on voimakkain ja kuka taas imee Deskarin heppiä, mitä!!

Vihasillan laitamilla eräs rattopoika sattui kurkistamaan sivukujalle ja näki miten arvokkaan näköinen haltiamies puristi huulensa tiukasti yhteen ja löi avokämmenellä kasvojaan. Käsi pysyi silmillä hetken ja muukalainen irrotti sen vasta kun hänen suustaan kantautui värikäs kirosanojen sekamelska. Miehen edessä makasi vettyneen näköinen ruumis, jolta puuttui pää. Veri sekoittui hiljakseen lokinpaskaan ja irronneeseen maaliin.

Poika veti nopeasti päänsä syrjään ja pidensi askeltaan.

"Auuuuh, taidan sittenkin muuttaa Korvosaan. Vähät rutoista ja karanteeneista, TUO oli tasan viimeinen pisara tätä lättiä."

Biografia

(tästä taustamusaa)
Ymmärtääkseen Michiellin("MIKH-JEL") syyn lähteä tuiki tuntemattomian seikkailijoiden matkaan, ilman vakuuta palaamisesta tai edes selviytymisestä, on kuultava hänen lyhyt ja katkera elämäntarinansa niin kuin hän sen itse kertoo. Monesti sitä on värittänyt huumori, silloin kun hän kertoi sen uskotuilleen, toisinaan taas perusteellinen katkeruus, kun tuhkanmakuiset tapahtumat kerrattiin oluen ääressä yön jo mailleen laskettua, mutta kirkkaimman ja kaikkein koristelemattomimman version taustoistaan mies, jota Kajoksikin on kutsuttu, kertoo kun hän palaa taistelun hurmeisen huuman hiivuttua takaisin muistoihinsa, aina sinne murheiselle aholle asti.

Niero tavallaan osasi kuvailla Kajossa sillä syysviikolla tapahtunutta muutosta tarkimmin. Miten äkkipikaisesta nuoresta miehestä selkeytyi kahden illan aikana mietteisiinsä painunut ja päällisin puolin nöyrtynyt uskovainen. Niero usein vihjasi Kajon tehneen kaupat uuden nimensä takia:
- "Miken pitäisi pysyä kymmenen, ajatelkaa KYMMENEN vuotta jumalattaren uskon nyrkkinä ja hän olisi taas "vain" Michiell. Muistan, että ukko-Grell aikoinaan puisteli nauraen päätään koko ajatukselle Aamukukan kanssa tehdyistä "sopimuksista", mutta Kajo ei koskaan kieltänyt meiän epäilyksiä, ei kertaakaan", kertoi varisialaiskelmi monesti Rievunpään lähikapakissa.
- "Toisaalta ei Michiell ainakaan murtunut silloin, meidän kanssa se oli yleensä aivan entisellään", siihen totesi Halibur Vaskisulka, edellisen juomanlaskija
- "Hali, sä et kuitenkaan ollu siellä kartanolla. Et päässy näkemään sitä seesteisyyttä mikä melkein tipautti Miken. Siis, se ei olis...äh, ei sitä voi kuvailla. Vois vaan sanoa, että kun sitä kaveria katsoi silloin silmiin, sieltä heijastui vain syttynyt maa."
- "Oletpa taas runollinen, Kajon silmät on vieläkin ruskeat."
- "Mutta se maa siellä, se oli oranssi...ja se kyti."

Kaksi vuotta aikaisemmin, kun Michiellin avustama Sarenraen kirkon kaukopartio sai mannunvartjoilta raportin Kalpean Prinsessan sormista galdurialaisella maatilalla, Iltahämärän Akatemiasta kaakkoon, johti inkvsisiittori Sebastian Oikarkhen yksikkönsä hätiin. Urgathoa tapasi niihin aikoihin aiheuttaa harmia Magnimarin mailla harva se kuukausi ja pienehkö alunperin Magnimarin ja Rätselporin välistä suurta valtatietä maantierosvoilta ja hiisiltä suojelemaan perustuttu partio oli vuosien saatossa paatunut, sillä maaseudun idylli kätki alleen monet mädät lehdet. Hylätyillä hautuumailla kaikuivat ontot rummut niinä kesinä.

Galduriaan saavuttuaan ryhmä kohtasi tutun näyn, kaupunki hiljainen ja ovet lukossa, taivaanrannassa kultainen rantu viimeisistä säteistä. Yhdeksänhenkisen partion hajotessa kukin omille teilleen valmistelemaan kaupunkia mahdollista uutta hyökkäystä varten, koska sen seudun kalmistot olivat tunnetusti syviä, lähtivät Niero ja Michiell, silloin opas ja kenttälääkäri, varmistamaan ruokahuoltoa läheiseltä tilalle. Varisialainen kiroaa vieläkin sitä päivää virheenä.

Neljä mailia kaupungista, hikisten metsäteiden päässä, oli Garrimin sukutila, ylpeä entisen korvosalaisperheen ja kauppiassuvun alkukoto. Siellä Michiell nimettiin uudelleen ja hän hyväksyi kohtalonsa. Niero muistaa siitä illasta, siis kysyttäessä, kovin vähän, mutta Kajon ilme lasittuu ja hän kertoo hiljaisella äänellään:

- "Minulla on kaksi isää. Grell ja Sebastian, Magnimarin kirkko on heille sellaisessa kiitollisuudenvelassa, että konsiili katsoo mielellään heidän...suhdettaan läpi sormien. En ole kuitenkaan orpo tai edes löytölapsi. Ukko-Grell toi minut mukanaan Galduriasta kun äitini tila huononi entisestään. Tavallaan siinä on koko jutun alkuun sysännyt syy. Kun silloin saavuttiin tilalle illan hämärtyessä, kaikkein pahin oli jo tapahtunut. Ensimmäiseksi löysin shoanti-tallipojan nojaamassa pysyvästi talikkoon, kurkullaan. Kaksi päivää vanha ruumis kuhisi kärpäsiä. Toisena minut hälytti ohrapellolta leyhynyt imelä löyhkä. Hassua miten kaikkeen tottuu. Tiesin tasan tarkkaan mitä tehdä kartanon rappusilta näkyneelle kaavutettujen, entisten palvelijoiden kehälle ja heidän keskeltään nousseelle salolle, josta Victian jäänteet vielä roikkuivat."

"Syytän itseäni koko jupakasta. Ei meille tullut mieleen tutkia Vasserinen perheen taustaa sen enempää. Seitsemän henkeä palvelusväeksi ja kaksi hoitajaa äidille oli liiankin otollinen mahdollisuus. Sebastian kertoi aikoinaan Grellin eräänä iltana itkeneen uudessa Purjebasaarin talossamme, koska ei ollut nähnyt Nilos Vasserinea, perheenpäätä, hallinnutta mädännäisyyttä ennalta. Victian ja Grellin eroaminen oli jo selvitetty ja koska Victia tarvitsi rauhaa ja hoitoa puistatuksiinsa, tulivat Vasserinet hyvine suosituksineen kuin taivaanlahjana. Vai että Kalpean Prinsessan kulttilaisia? Oikeasti? Taidat helvetti soikoon narrata vanhaa Kajoa...ehhei."

-"Tiedätkös", tuumii Niero toisinaan kun syksy tuo taas leikkuun tuoksun Hiekkasärkän tiloilta, "minusta Michiellin liikanimi on jotain niin pateettista että. Syytän siitä Haliburia, mokoma suippokorva. Kun palattiin takaisin Galduriaan ja Garrimin tila oli enää pelkkää kytevää kaskimaata, tapasimme sen piru puoli-ihmisen ensimmäisenä partiosta".

-'"Hei!", kajautti puolihaltia, "teilläpä kesti! Valvoimme koko yön ilman, että teistä, tai sitten Prinsessan käsikassaroista, näkyi merkkiäkään. Joskus pikkutuntien aikaan Grell älähti, että kaakossa näkyy kaukainen tulinen kajo. Tiedättekö siitä mitään? Tulitte just sieltä..."
-"Jaa-a", puhui Kajo ensimmäistä kertaa sitten eilisen matkaanlähdön, rauhallisella äänelle, joka kuitenkin oli lähellä hiipua ennen viimeistä sanaa, "taitaa olla...aamunkoi."

Lähihistoria - perhe, ulkonäkö ja mielipiteet

Kajo on 176-senttinen ruskeaverikkö, jonka kasvoja komistaa tuuhea parta. Parralla on tapana syttyä tuleen harva se seikkailu ja siksi hän jättääkin sen öljyämättä, tuloksena harottava ja vähän epäsiisti ulkonäkö. Hiukset ovat pitkähköt ja yleensä kiinni ja solmussa kypärän alla. Käytännönläheinen asenne heijastuu myös herran pukeutumistyyliin, johon kuuluvat elämän teillä kuluneet yksinkertaiset vaatekerrat, ainoana myönnytyksenä komea haarniska, jonka hän toivookin voivan siunattavan ennen pitkää.

Perhesuhteiltaan Michiell on mielenkiintoisessa sumassa - isiä hänellä on kaksi, Grell Garrim ja Sebastian Oikharken, tilanne johon sisar Ellinora Garrim ei koskaan oikein tottunut perheen sijoituttua Magnimariin sukutilan ongelmien takia. Tästä syystä Kajolla on harvinaisen ivallinen luonne, useiden perheenkeskisten yhteenottojen koulimana. Hän kuitenkin kunnioittaa vanhempiaan, Sarenraen kirkon inkvisiittoreita, yli kaiken. Ja onhan siskokin rakas sankarillemme, vaikkakin vierailut Purjebazaarin kodissa tuppaavat saamaan hänet ärtyneeksi ja viiniin meneväksi.

Kajon kantapaikkoja on "Homeinen Korva"-niminen taverna Rievunpään("Rag's End") huonomaineisessa kaupunginosassa ja kun ei tuppaa punoittamaan nenäänsä siellä, toimii kirkon käsikassarana pohjoiseen suuntautuvilla vartiointiretkillä. Hänen lähimpiä tuttaviaan ovat Halibur Vaskisulka, puolihaltiakirjuri ja, sittemmin menehtynyt(VAI ONKO SITTENKÄÄN? DUN DUN DUNNN), varisialaisääliö Niero Brandt, heidän kanssaan herra myös osallistui ohessa mainituille retkille, tosin ystävät olivat tietenkin palkoilla, eivätkä vakaumuksesta, mukana.

Toistaiseksi Michiell ei ole muodostanut vahvoja mielipiteitä uudesta "perheestään". Hänen mielestään vasta mukaan lyöttäytynyt abadariitti osaa olla ääliö, mutta on valmis katsomaan tämän "väärää" jumalaa läpi sormien. Jearis ja Dairhe mustine silmineen hämmentävät puolihaltioiden ihmismäisempään ulkonäköön tottunutta Kajoa, mutta hän suhtautuu heihin varovaisen positiivisesti. Varsinkin Jeariksen epäröivä hapuilu synnynnäisten kykyjensä heräillessä saa papilta myötätuntoa, koska herra itse on surullisen kuuluisa tuhoisista tulipaloistaan. Skrym on sen sijaan suuri mysteeri Michiellille, mutta koska shoanti taistelee´kuin raivoisa metsäpalo, juo kuin villisikaperhe ja järkeilee kuin terve ihminen, niin Kajo hyväksyy toisen matkaseuraksi oikein mielelllään.

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped