Toiminnot
Sivusto
Varisian helmiArodus 26. Vuosi 4707 AR
Lyrie oli otettu yöllisestä herätyksestä, mutta ei Rufuksen tuomasta seurasta. TArina murhakultista Thassiolainisin ahneuden riimuin kuitenkin vangitsi neidon kiinnostuksen ja tällä kertaa vastalauseita esitti viaton kämppis Due, joka käytti päivänsä kirjastoissa ja opistoissa - ja yöt nukkuen. Lyrie ja Rufus jäivät selvittämään Ironbriarin kryptattua päiväkirjaa hitaasti, muiden Viattomien palatessa Arvensoarin suojaan nukkumaan. Tutkimus eteni hitaasti, mutta opus oli tutkittu auringon sarastaessa.. muita ei vain vielä näkynyt joten kaksikollekin koitti mahdollisuus.. levätä.. Duen kadotessa kaupungille
Viattomat nukkuivat Arvensoarissa mukavasti, mutta pian herättyään he huomasivat kiristynen ilmapiirin. Kasadei vinkkasi heille, että nyt olisi syytä pysyä kaupungissa sillä tuomarineuvosto oli paniikissa Ironbriarin surman jälkilöylyissä ja tutkimuksia ja syytöksiä painostettiin jakamaan pikaisesti - nyt oli Viattomien todennäköisesti viimeinen hetki ottaa kohtalo omiin käsiinsä ja seurata Ironbrianin jälkiä..
Lyrie oli Rufuksen avustuksella tosiaan selvittänyt, että Ironbriar oli muutama kuukausi sitten tutustunut mystiseen Xaneshaan joka oli muuttanut Norborgerin murhakultin satunnaisen aktiiviuden määrätietoiseksi murhaamiseksi näine outoine rintaan piirrettävine riimuineen. Ironbriar oli vieraillut lukemattomia kertoja paikassa nimeltä Shadow Clock - paikka jonka varsinkin Rufus muisti hyvin nuoruudestaan! Paikka kurkotti Ironspanin alla varjoissa, lähes huipullaan koskettaen siltaan. Huipulle oli rakennettu unohdetun vähäisemmän empyreal lordin patsas, mutta nyt kello oli pysähtynyut kolmeen ja koko rakennelma vaarallisesti rapistunut. Lukuisat nuoret olivat haastaneet toisiaan (Rufus mukaan lukien) kiipeämään tornin sisällä olevissa portaissa, mutta ajan saatossa en olivat muuttuneet hengenvaaralliseksi ja viranomaiset olivat kieltäneet rakennukseen menon
Lyhyen marssin jälkeen oltiin tämän uskomattoman kokoisen, mutta täällä valon reunalla myös hyvin synkän ja ehdottoman rapistuneen tornin äärellä. Oviaukolla havaiuttiin lukemattomia ihmisen jalanjälkiä, mutta myös jokin jättimäinen näytti kulkeneen täällä - se hirvitys, lihasta rakennettu ja scytheä pitelevä golemi piilottelikin sisällä hapertuneiden huoniden ja rapun takana. Kuolaava ja lsapsen omaisesti möykkäävä otus ei ottanut tunkeilijoita hyvällä vaan alkoi kuolettava taisto - pari kertaa scythe oli leikata Lehten ja sitten Hukan kahdeksi kappaleeksi, mutta onnella ja nopeilla reaktioilla iskut saatettiin riittävästi sivuun. Valerie loitsi Zledurkille liekin äpärämiekkaan - voima jonka uskottiin hidastavan golemia. Tämän jälkeen liha golem hoidettiin nopeasti kappaleiksi, eikä virallista Golemwoksin leimaa löytynyt.. muutenkin golmien rakentaminen lihasta ja nyt selkeästi ihmisenkin.. oli enemmänkin necromantinen temppu. Sammalisesta nurkkauksesta löydettiin jonkun unohtunut ryöstösaalis
Mutta kaikki katseet kääntyivät rappuun, jotka kiersivät viidessä kierroksessa hitaasti ja hitaasti pikkuhiljaa kaventuvaa tornia ylöskorkeuksiin. Ja siellä korkeuksisa näytti roikkuvan valtavia pronssia kelloja.. Kipuaminen sujui hitaasti harvassa jonossa, natinan ja rutinan aina säestäessä.. kunnes noin puolessa matkassa raput olivat kokonaan pettäneet kymmenne jalan matkalta. Jonon alkupää hyppi yli onnistuneesti, mutta kun tuli Lyrien vuoro tämä tarttui helmoihinsa ja herttainen hypähdys ei riittänyt alkuunkaan - neito tippui kuusikymmentä jalkaa rämähtäen yksinäisiin kivillä täytettyihin kärryihin kaukana.. kaukana alhaalla. Myös Hukka haparoi, mutta Zledurkin voimat ja Rufuksen köysi pelastivat surkean otuksen kidastaan roikkumasta. Lehti seurasi perässä. Rufus yritti heittää Lyrielle onnesormuksen, mutta jälleen neidon fysiikka petti ja sormus pomppi ja pyörähti alas rapuilta. Neito huokaisi ja palasi takaisin alas. Muutamaa tovia myöhemmin Lyrie oli valmis uyrittämään uudelleen, nyt köysi byötäisillään - onneksi sillä jälleen hypähdys oli kaikkea muuta kuin vaikuttava. Lyrie hinattiin lopulta toiselle puolelle.
Kammottavat portaat jatkuivat taas loputtoman oloisina, nyt kuitenkin pronssikellot erottuivat jo paremmin. Yht'äkkiä yksi niistä keikahti, soi viimeisen kerran ja alkoi syöksyä ilman humistessa. Kello ei aivan murskannut portaikkoa mennessään, mutta Hukka ja Lehti saavat kiittää onnetarta sillä karvan erotuksella alas syöksynyt kello ei iskenyt kumpaankaan. Viimeiset kerrokset ravattiin ja lopulta koneisto huoneessa huomattiin että kelloa oli sinnikkäästi hivutettu irti. Tornin kellon koneisto oli pahasti jämähtänyt ja puutteellinen, ja pienestä lähetti huoneesta löydettiin yksinäinen hiljainen korppi häkissä odottamassa viestiä vietäväksi. Nyt vaarallinen, selvästi jälkeen päin rakennettu terassi kaukana korkeuksissa johdatti viimeiselle legille ylös.. ajan ja sään langettaman enkeli patsaan eteen!
Täällä rukoushetkeä näyttivät viettävän Ironbriar, Nualia ja Tsuto, mutta kun nekeli vaikutti lähtevän karmivaan kirkuvaan lentoon nämä otukset käänstyivät ja muuttuivat kumisiksi vainoajiksi. Eturivissä Rufus ja Lyrie olivat kovilla scimitarien ja kämmenten iskiessä - pahin oli kuitenkin vasta tulossa, sillä katon takaosasta kiemurteli puoliksi käärme, puoleksi oudosti ja tehokkasti varustatunut otus, lamia matriarkka ja Xenasha itse, monine vale kuvajaisineen. Taistelu oli raaka, sillä Lyrie oli pian tajuton, kaikki haavoilla ja kasvottomat pitivät rintamaa yllä. Xenasha lausui voimakkaan unen sanat, ja Zledurk löi harhaan kaikkien kuvajaisten keskellä.. kuitenkin VIattomat puskivat askeleen ja toisen eteen, loitsun iskiessä lopulta kokonaan ohi. Nyt kasvottomat alkoivat taipua, mutta hirvittävällä hinnalla - Xaneshan muinainen keihäs iski Hukkaan - räjähtäen ja peloittaen monelta vellit housuun .. ja sitten iskien uudestaan ja uudestaan. LEhti kuitenkin vaivoin piti lemmikkinsä elossa ja pystyssä, suurin uhrauksin. Nyt viimeinen kasvoton tippui, ilman että ennätti ojentaa scimitaria Xaneshalle.. tämä oli pahasti uhattuna ja pitkäkirve ei ollut enää oikea ase Viattomien virtaan. Lehti kaivoi yhden maassa maanneista scimitareista sen lonkeroista heittäen aseen loputtomaan pudotukseen. XAnesha vetäytyi tornin reunalle, iskien ja iskien, mutta hänen oli jälleen luikerreltava reunalta uuden scimitarin luokse.. nyt iskut kuitenkin painuivat läpi kerran ja toisenkin kiitos valekuvien loppumisen, Valerien loputtoman inspiraation ja Rufuksen ovelien iskujen. Yhtäkkiä Xanesha oli henkitoreissaan.. mutta tämä vetäytyi.. askeleen liikaa alkaen leijua alas ja ulos hitaasti. Kaikki heittivät ja ampuivat mitä kynnelle kykenivät.. kunnes viimeisenä reunalle astui Rufus.. lyhyt jousi iski kuin iskin kohteeseensa.. ja Xanesha valahti tajuttomaksi.. edelleen leijuen ja leijuen
Katolta löydettiin Xaneshan pesä, silkkisiä tyynyjä ja seitsemän lukittua arkkua.. sekä viesti ilmeisesti Xaneshan ylimieliseltä siasaelta, joka tuntui piianaavan Turttleback Ferry nimistä kylää ja FOrt Rannickkiä jaMustasulkia, Xaneshan operoidessa julmasti ja täkerösti ahneiden salamurhilla. Samalla Lehti huomasi että Xanesha jonka ruumis oli tavoittanut maan, alkoi keräämään satunnaisia kiinnostuneita jotka lähestyivät.. ruumista? Alkoi nopea kapuminen alas ikäviä portaita..
Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped
