Thorga Jääsuonen karavaani matkasi hiljaa pitkin Kymmenentietä hyisessä Jäätuulen Laaksossa. Karavaani oli lähtenyt monta kymmenpäivää sitten Luskanin satamakaupungista matkaan. Thorga tiesi matkan pohjoiseen olevan vaarallinen ja niinpä hän palkkasi joukon seikkailijoita suojelemaan kuljetustaan vastineeksi ilmaisesta kyydistä pohjoiseen. Luskanilainen vapaaottelija Thjazi Gerdr, eteläinen prinssi Azhir ja haltiavelho Lei saivat pian seuraa hiidestä nimeltä Riähkä, joka palkattiin tämän yritettyä ryöstää vaunujen ruokavarannot. Bryn Shanderin ollessa jo lähellä matka keskeytyi ensimmäisen kerran, kun joukko grimlock-hirviöitä kävi karavaanin kimppuun. Thjazi oli etuvartiossa, ja teki ensimmäisen kontaktin sokeiden olentojen kanssa, ja pian muut liittyivät taisteluun. Lein heitteli loitsuja ja Azhir keihäitä, mutta vasta Riähkän tappavan tarkka Tikka löysi tiensä perille grimlockien rappeutuneeseen silmäkuoppaan. Thjazi pieksi yhden hirviön paljain käsin, Lei poltti loitsuillaan toisen ja kaksi viimeistä lankesi Azhirin mahtavan raivon edessä. Hirviöiden kaaduttua kaukana tien päällä näkyi harmaa hahmo, joka katosi nopeasti. Thorga tunnisti sen duergariksi, harmaakääpiöksi, jotka ovat maan alla asuvia sadistisia ja ahneita kääpiöiden sukulaisia.
Piene lepotauon jälkeen matka jatkui, joskin Riähkällä oli eri suunnitelmia matkan suhteen. Pieni hiisi kiipesi Thjazin olalle, ja pyysi tätä tekemään hämäyksen. Aina kaikenlaiseen koiranleikkiin valmis nainen teki pyydettyä, ja isoin elein kiinnitti muiden matkaajien huomion. Sillävälin Riähkä kiipesi vaunujen sisälle, ja täytti taskunsa Thorgan rahakirstun sisällöllä. Kukaan ei tajunnut vilunkia, ja pian Riähkä ja Thjazi jakoivat keikkansa rahoja myhäillen. Pian kuitenkin sai leikki riittää, sillä karavaani saapui Bryn Shanderin edustalle. Matkaajien huomion kiinnitti patsas kaupungin edustalla, joka Thorgan mukaan oli hallaneito Aurilille pyhitetty uhripaikka. Bryn Shanderin asukkaat arpoivat joukostaan asukkaan, joka uhrattaisiin kylmälle jumalattarelle, josko tämä lepyttäisi hänet ja Jäätuulen Laakson ikuinen pimeys hellittäisi. Azhir, Lei ja Riähkä kävivät tutkimassa pylvästä, löytäen kuivunutta verta ja Aurilin pyhiä merkkejä paaden ympäristöstä. Thjazia moinen puistatti, ja hän halusi pian lämpimään turvaan.
Bryn Shanderin porttien takana ei kylmyys juuri hellittänyt, mutta jonkinlainen turvan tunne tuosta ympäristöstä syntyi. Thorga ajoi vankkurinsa kaupungin päätorille, ja heitti pikaiset hyvästit seikkailijoille, jotka Thjazin johdolla siirtyivät kohti lähintä tavernaa. Pohjoisvartiossa he saivat kurkun kostuketta, ja Thjazi kyseli mistä päin kaupunkia hän voisi löytää Ludger Gerdr -nimisen miehen. Oluen tinttaamisen keskeytti tavernaan saapuneet kääpiöt, jotka valittivat menetetystä rautalähetyksestä. Kuulemma yeti oli käynyt heidän kimppuunsa, syönyt yhden heidän joukostaan ja ajanut muut pakosalle. Seikkailijat suostuivat melkein yhdessä tuumin hakemaan kelkan takaisin, palkkiota vastaan tietysti. Oluen ja viinin turruttamat seikkailijat olivat melkein yhtä mieltä siitä, että tällä porukalla jatkettaisiin, ainoastaan Azhir epäröi. Thjazi koitti pokata tavernan baariminotauria, mutta turhaan. Kaikki painuivat yöpuulle. Aamulla Azhir ilmoitti heidän yhteisen matkansa olevan tähtiin kirjoitettu, ja aamupalalla kaikki valmistautuivat tulevaan koitokseen erämaassa.
