Toiminnot
Sivusto
Tuhkaiset arot kätkevät Korvosan historiaa?Gozran 17. Vuosi 4708 AR
Jeggare joki seikkailu oli äärimmäisen hermostuttava kokemus erityisesti Milezzalle, mutta kaikesta huolimatta väki järjestyi airoihin ja paatti soudettiin pohjoisrannalle, muutaman kivenheittämän päähän Jeggaren majakasta suokkoiseen niemeen. Harvaan käytettyä kärrypolkua seurattiin kohti MAtkan päätä, joka oli nyt hyvinkin nimensä arvoinen - Korvosan hyljeyksiä tai sieltä karanneita eli nukkavierusti leiriytyneenä kaikkialla. Neolandus oli nuorekkaasti tekeytyneenä, kiitos Milezzan lainaamanan salaasujen hatun. Wanha rouva Miriam oli vuokrannut jo kaikki huoneensa, joten majapaikan löytäminen esikylästä oli sula mahdottomuus. Läpi yön matka jatkui siis kohti Harsea, johon Neolandus ainakin hetkeksi tahdottiin piilottaa. Puolenmatkan krouvissa, aamun jo ollessa lähellä saavuttiin tienristeyksen majataloon, jonka herättämällä turvattiin lopulta paikka levätä, isännän improvoidessa viimeiset makuusijat tallinheiniltä.
Aamulla eli siis puolinpäivin, nautittiin tuhti aamupala ja jäthätää jatkettiin viimeinen puolipäivämatka kohti Harsea. Tiet olivat onneksi täynnä pakolaisia, mutta harmasita neidoista ei ollut juurikaan havaintoja kaupunginmuurien ulkopuolella. Pieniin ja charmanttiin Harseen saavuttiin juuri ennen iltaa ja Adrelien Mustalinnun maatila tavoitettiin kun päivän työtä juuri pääteltiin. Jasanin ja perheen (Vera, Jeran & Jaram) lisäksi pihaan ryntäsi Trinia Sabor, enemmän kuin innokkaana näkemään wanhoja tuttuja. Jutustelu pysyi epävirallisempana sillä Korvosan salaisuudet näyttivät olevan vain Jasanin murheita, muun perheen keskittyessä maatilan raskaaseen arkeen.
Loistavana maalaisillaisen jälkeen kuitenkin vetäydyttiin isännän perässä kellarin sikari ja voimajuoma "isännän" kellarin. Siellä käytiin vakavampaan asiaan. Jasan lupasi yrittää pitää Neolanduksen piilosa, kuten Triniankin kanssa oli toimittu. Hän alkoi kuitenkin pelätä kohtuuttomasti perheensä puolesta, joten päädyttiin että Jasan, Vencarlo, Neolandus ja Trinia lähtisivät Janderhoffiin etsimään parempaa ja suojaisempaa piiloa. Tässä kohta kellariin ryntäsi kiukkuinen Trinia. Oli näes selvinnyt, että Neolandus oli tosiaan kuninkaan kuoleman, salamurha yrityksen ja Arkonoiden vangiksi päätymisen kesekellä saanut selville, että kuningatar oli omin luvin tutkinut zikkorattia, linnan allle jääneen pyramiidn hiljaisia saleja. Jokin oli kuoressa kuningatatressa muuttunbut, viattomuus oli väistynyt oveluudeksi ja sitten huomattavksi kunnian himoksi. Jeggareiden kirjastoista lopulta löytyi legenda, että shoantit jotka Korvosan synnyn aikaan verisesti karkoitettiin näiltä seuduilta, todellakin pitivät muinaista artefaktia - tai antifaktia säilössä ziggoatissa. Tämä esine tunnettiin monilla nimillä, kuten "Keskiöyn Kyyneleet", vaikutti kuitenkin että nämä olivat reliikki eräästä pahamaineisesta lohikäärmeestä joka muinoin valloitti ja tuhosi, perustaen oman valtakunnan idässä. Tiedot livat kuitenkin vajaat ja puutteelliset, Pettyneiden tulisi jahdata viimeisiä tietäjiä shoantienkeskuudesta - Cinderlandeilla!
Päivän maatila elämän ja valmisteluiden jälkeen, retkikunta todella lähti kohti Janderhoffia, varustettuna Jasanilla ja kärryillä, tarinan ollessa että tämä teki jo nyt vuosittaiset työkaliuostoksensa. Matka Janderhoffiin oli verrattoman rauhallinen, riff raff väki oli jäänyt Korvosan lähistölle ja täällä kauppa vielä kävi lähes normaalilla tavalla - muihin ilman suuntiin. JAnderhoffissa vietettiin jälleen pari yötä, tehden tutkimuksia ja kaupistelen pois Arkonoiden aarteet. Suden ja Majikin vierailu kuitenkin päätyi fiaskoon ,sillä he päättivät sekä poistaa "silmän" Arkonoiden lahjasta, että testata toimiko sormus edelleen väistämisen apuna. Ikävä kyllä kääpiöiden kaupunki joka pitkälti oli rakennettu peruskallioon, on herkkä vyörymille ja uhille maansyvyyksistä, tälläinen toiminta aiheutti järkystästä ja päättävisen karkotuksen. MAjik saikin sitten opetella kaupungin ulkona kaupunkilaisena telttailua, Suden mököttäessä omassaan. Kaupungissa Vencarlolle ja Neolandukselle vuokrattiin asunto ja Neolanduksen annettiin pitää valeasuhattu. Trinia taas.. oli saanut tarpeekseen piilottelusta, kiumurteli itsensä mukaan Cinderlandejen tutkimusretkelle!
Seuraavana päivänä Pettyneet jättivät hyvästit Randallille, joka tahtoi palata Korvosaan suojelemaan sekä hippogriff ratsuaan kuin ihanaista Zeeva Ketunratamoa, järjestäen toivottavasti samalla jonkinlaista vastarinta toimintaa tiekkenevan ikeen alla. Pettyneet yhdessä Trinian kanssa alkoivat seurata Suden tuntemia shoantireittejä noustakseen Storval tasangolle ilman käyntiä Kaer Magan monikasvoisen kaupungin halki, olihan näes kuningattaren uusi Seneschal sieltä kotoisin! Storval jyrkänne kavuttiin shoanti rappusia pitkin, koostuen erilaisisti kiipeily ja tasapainoilu haasteista, jäljempänä tuleville oli toki köysikiepit aina valmistettu laskettavaksi, lopulta kuitenkin vain Susi ja Trinia kapusivat koko nousun, Majik päätti testata siipiään ensimnmäisen etapin jälkeen kun Zeran ja Milezza luottivat vain magiansa kantokykyihin.
Tasanko joka täällä tunnettiin Cinderlandin nimellä, oli ankea paikka mudoosuten geoaktiivisestä kentästä joka rakentui tuhkasta ja tulikivestä. Täällä idässä maa oli kumpuilevaa, nousten pian jopa vuoristoiseki. Matka kävi kuitenkin kohti pohjoista, jossa asusti luiden klaani, shoantien hautaseremonioiden mestarit. Tuhannenluuta kerrottiin palanneen heidän pariinsa, pyhille Kallow kummmuille. Kun marssittu oli jo tuntikausia, kuultiin Zeranin tarkoin ja kieliin perehtyneiden korvien avulla vaaran toiselta puolelta lähestyvän joukkio.. jättiläisiä. Niiden johtajan kirotessa, "Mokmurianin nimeen nostelkaa niitä jalkoja, tai hän on teidät siunaava kuolemassanne paremmiksi marssijoiksi!"
https://docs.google.com/spreadsheets/d/18ccyaIjw22jYXTX04IdQhxXajzTR0Z1IEpHahefvsgQ/edit?usp=sharing
Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped
