John Tavener

1. Osa

John Tavener

Pelaaja: Matti

Kielitaito: englanti, latina, ranska, italia, espanja, saksa, kreikka, heprea, sanskriitti, (croatoa)
Arvet: Päälaella (lapsuudesta), murtunut nenä, kämmenselässä (viiltomainen)

John on hieman huonoryhtinen ja jykeväkasvoinen britti. Hän käy parturissa aavistuksen liian harvoin, pyrkien kuitenkin pitämään hiuksensa suhteellisen lyhyinä, yleensä tummanruskeiden hiusten tyyli vaihtelee kamman löytymisestä riippuen sotkuisesta välttävään. Suosii perinteistä tweediä.

33v, Syntynyt maaseudulla lähellä Basingstokea ja viettänyt lapsuutensa äitinsä perimässä kartanossa. Tavenerin isä Patrick oli gynegologi ja äiti Maria kirjoitti roskaromaaneja ("Kynitty rakkaus", "Toivon kyyhky"). Kummallakaan ei ollut suuria suunnitelmia ryhtyä miksikään muuksi. John on vanhempiensa ainoa lapsi ja täten vanhempiensa silmäterä.

Jo pienenä poikana John tunsi, etteivät asetetun maailman rajat ole hänelle riittäneet, vaan hän halusi muualle. Hänen unelma-ammattinsa oli astronautti, ja myöhemmin kun on osannut artikuloida ajatuksiaan elegantisti, kertoo kokeneensa kosmista kaipuuta. Johnin kaipuu muualle ei rajoittunut avaruuteen, vaan hän myös karkasi 8-vuotiaana kotoaan, läheisen farmin reunalla olevilel kukkuloille, josta tilan isäntä löysi hänet aamulla ja palautti kotiinsa. Tällainen karkailu oli Johnille sittemmin jos ei tyypillistä niin ainakin suhteellisen toistuvaa. Vanhemmiten karkailuihin alettiin suhtautumaan vähemmän vakavissaan, John kuitenkin palasi kotiin päivän, parin kuluttua.

John kuvitteli lapsena itselleen mielikuvitusystävän (Marius, punatukkainen albiino), jonka kanssa seikkaili milloin missäkin kuvitteellisessa ympäristössä oman kotitalon turvissa. Johnin mielikuvituskaveri tarjosi hänelle mahdollisuuden tehdä enemmän kuin uskaltaisi ilman tätä, kuten kiivetä korkeinta kiipeilytelinettä huipulle asti. Ikävä kyllä Johnin ei olisi ehkä kannattanut kuunnella tuolla kertaa kaveriaan. Hänellä ei ollutkaan voimia pidellä kiinni ja hän putosi suoraa alas, saaden ikävänkokoisen vekin päänsyrjäänsä, joka jouduttiin tikkaamaan kiinni. John joutui kulkemaan pitkän aikaa laikku hiuksissaan ja sai muiden lähipiirin lasten pilkkaa osakseen. Tämä insidentti ei kuitenkaan jäänyt kaivelemaan Johnia sen kummemmin. Poikkeuksellisesti mielikuvituskaveri ei ole vuosien varrella unohtunut, vaan John käy yhä tänäkin päivänä usein itseään askarruttavat pohdinnat dialogeina tämän kanssa, tietäen hyvin sen olevan hänen omien ajatustensa projisio.

Vanhemmat lähettivät Johnin 14-vuotiaana asumaan Coventryyn setänsä luokse. Johnin karkailut olivat alkaneet mietityttämään vanhempia ja he ajattelivat, että Jonh saattaisi viihtyä paremmin kaupungissa. Setä oli jämpti ja reilu mies ja John tuli tämän kanssa toimeen hyvin. Hän asui suhteellisen hyväkuntoisessa ja isokokoisessa kerrostaloasunnossa. Muutto oli Johnille mieluisa juttu ja hän todella rupesi viihtymään kaupungissa. Tämän luona asuessaan John oli kovin sosiaalisesti aktiivinen, pyörien koulukavereiden kanssa ja eläen kaupungin rikasta gootti- ja post-punk-skeneä täysin rinnoin. Helposti lähestyttävän ja maalaisaatelista charmia omanneen Johnin luulisi kellistäneen kenet tahansa tyttöystäväkseen, mutta hän on romantikko, joka uskoo rakkauteen. John viettikin pitkään yrittäen lähestyä Lisa Youngia, vuotta vanhempaa goottityttöä, jonka kanssa John uskoi saavansa pitkän ja pysyvän rakkauden. Kuitenkin kun hän oli vaivoin kerännyt rohkeuden (odotukset lisäävät pelkoa epäonnistumisesta) pyytää tyttöä ulos, kävi ilmi, että tämä oli alkanut seurustelemaan Timothy Silverin kanssa, murtaen Johnin sydämen. Jo aikaisemmin alkanut sekoilu viinan ja juhlimisen kanssa voimistui kun John kuvitteli Timothyn pilanneen hänen elämänsä.

16-kesäisenä John, jonka romanttiset kuvitelmat olivat rakentuneet sille, että hän löytää Sen Oikean, he rakastuvat, alkavat seurustella ja jossain vaiheessa luopuisivat neitsyyksistään toisilleen, heräsi erään keikkaillan jälkeen paskaisesta yksiöistä jostain Coventryn kehätien varrelta housut kintuissaan. Vieressä sängyllä makasi joku edellisenä iltana tavattu tyttö, jonka nimeä John ei kai ikinä kysynyt. Pää oli täynnä pätkiä tapahtumista. John voi pahoin ja lähti kotiinsa. Jonkin aikaa tämän tapauksen jälkeen John päätyi juttelemaan Timothyn kanssa ja kaverukset sopivat Lisasta syntyneen välirikkonsa tuopin ääressä.

Kaikesta juhlinnasta huolimatta John onnistui pitämään kouluarvosanansa korkealla, päättäen koulunsa suomalaiseen asteikkoon suhteutettuna n. 9 keskiarvolla - Eritoten Johnin taiteelliset lahjat pääsivät kouluaikoina esille ja hän kanavoi sisällään olevaa kaukokaipuutaan maalaamalla impressionistisia maalauksia.

20-vuotiaana kaukokaipuu sai taas otteen Johnista, joka päätti jättää kaiken taaksensa ja matkata kanaalin toiselle puolelle maalaamaan ja opiskelemaan. L’Université Paris Descartes tarjosi miehelle sopivan opiskelupaikan. Keskittäen kaiken tarmon kielitieteen opiskeluun (Joka tyydytti Tavenerin mielen sekä loogisia, että luovia puolia), John paahtoi opintoja eteenpäin nopeammin kuin häneltä oletettiin. Ulkomaalaisena corpo, johon hän kuului, oli pieni, hieman elitistinen Brittiläisten opiskeiljoiden muodostama järjestö, jonka kautta John lähinnä löysi itselleen opintopiirin samanlaisia hikipinkoja kuin hän itse oli.

John väitteli tohtoriksi Pariisissa 26-vuotiaana. Hän oli saanut sen verran nimeä itselleen tässä vaiheessa maalarina, että pystyi helposti elättämään itsensä pelkällä taiteellaan. Hän oli myös löytänyt itselleen unelmiensa naisen - Charlotten, kauniin ranskattaren, joka oli kirjoittamassa väitöskirjaansa ja joka jakoi Johnin innon maalaamiseen. Vihdoinkin suhde eteni juuri sillä kaunokirjallisen romanttisella tavalla kuin Tavener oli aina toivonutkin, ja pari avioitui Johnin ollessa 28-vuotias Provinsin kunnassa (josta Charlotte oli kotoisin) Charlotten väitöstilaisuuden jälkeen. He muuttivat yhdessä Oxfordiin seuraavana vuonna, ja viikkoa ennen 31-vuotissyntymäpäiväänsä John sai kuulla saavansa pojan.

Ainoa asia, joka tätä täydellistä suhdetta on varjostanut, ja josta John ei ole puhunut kenellekkään paitsi mielikuvitusystävälleen on kiihkeä suhde, joka Tavenerilla oli Pariisin yliopiston estetiikan professorin Marie Brunin kanssa. Suhde sai alkunsa yliopiston professorien juhlissa, jossa John ihastui Marien suoruuteen ja charmiin. Mielikuvitusystävä on tarjonnut Johnille mahdollisuuden käsitellä ja perustella itselleen kuinka hän ei ollut toiminut väärin tehdessään mitä teki.

Oxfordissa asuessaan hän on parhaansa mukaan pyrkinyt unohtamaan koko tapauksen ja keskittymään elämään perheensä kanssa. John asuu perheineen suurehkossa omakotitalossa hyvämaineisella alueella, vehreän pihan ympäröimänä. John ja Charlotte ovat viettäneet aikaa Charlotten parhaan ystävän, Diana Winterhamptonin ja tämän avopuolison kanssa, tehden kaikkea, mitä parit yleensäkin tekevät yhdessä (tennistä, maaseutumatkailua, kylpyläkäyntejä). Diana ja hänen avomiehensä erosivat n. puoli vuotta sitten, ja vain Diana on jäänyt Johnin ystäväpiiriin.

Maalaaminen on jäänyt viime vuosina vähemmälle kun Tavenerin maine maalarina ei kantautunut Pariisista Oxfordiin ja John nykyään saakin elantonsa opettamalla Oxfordissa sanskriittiä pienelle ryhmälle oppilaita. Vapaa-aikansa John käyttää tutkien Croatoan kieltä, joka on saanut hänet ottamaan yhteyttä alan ehdottomaan asiantuntijaan Berliinin yliopistosta, Markus Mölleriin.

Opettaessaan Tavener on ystävystynyt Michael Furyyn, joka on toiminut hänen assistenttinaan hyvinkin uskollisesti toista vuotta. Miesten välille on muodostunut vahva luottamus, ja kun Johnia pyydettiin lähtemään Croatoaan, hän pyysi Michaelia mukaansa.