Exalted - Uskonto
Luodun tarina
Isoäiti tarinoi (Lore 1)
Alussa oli Gaia, Maan Jumalatar. Hänen puolisonsa oli myös yksi Ensimmäisistä Jumalista, mutta hänen nimensä on nyt unohdettu. Gaia synnytti maailmaan muita, vähäisempiä jumalia. Heistä ensimmäinen oli Valloittamaton Aurinko, (joka tunnetaan Erun saarilla nimellä Lughan). Ensimmäisten joukossa oli myös Luna, (joka tunnetaan Erun saarilla nimellä Cernos), ja jonka Gaia aikoi Valloittamattomalle Auringolle puolisoksi. Kävi kuitenkin niin, että Gaian puoliso (jonka nimeä emme tiedä) tuli Gaian lapsista ensimmäiselle, Valloittamattomalle Auringolle kateelliseksi, sillä Gaia soi hänelle paljon huomiota. Ja niin tämä kateellinen jumala katkeroitui ja alkoi juonitella Valloittamattoman Auringon surmaamiseksi. Valloittamaton Aurinko oli kuitenkin perillä näistä suunnitelmista, ja hän oli omilla tahoillaan saanut monia liittolaisia, heistä merkittävimpinä hänen puolisonsa Luna, Kaiken Veden Valtias Isä Meri ja Lempeämielinen Jumala Daghda. Valloittamaton Aurinko ja Luna olivat myös yhdessä keksineet keinon, jolla he saattoivat ylistää ihmisten joukosta parhaimmiston antaen heille suunnattomia voimia ja kykyjä. Myös Gaia päätti lopulta, että mikäli hänen pitäisi valita, niinkuin nyt näytti, hän valitsisi poikansa Valloittamattoman Auringon mielummin kuin Ensimmäisistä Jumalista ketään. Ja niin Valloittamaton Aurinko keräsi liittolaisensa ja ylistetyistä kuolevaisista koostuvan armeijansa, ja kävi taisteluun Ensimmäisiä Jumalia vastaan. Sota oli pitkä, julma ja verinen. Sen loputtua Valloittamaton Aurinko seisoi voittoisana. Kaikki Ensimmäisistä Jumalista olivat joko kuolleita, vangittuina tai ajettuna kaiken Luodun ulkopuolelle. Jokainen heistä, paitsi Gaia, joka oli Luotu itse. Niin oli Gaia mieltynyt ensisyntyiseensä Valloittamattomaan Aurinkoon, että otti tämän puolisokseen, jotta Valloittamaton Aurinko saattoi pitää järjstystä Luodussa sillä välin kun Gaia keskittyi muihin, tähdellisimpiin asioihin. Ja olihan Valloittamattomalla Auringolla yhä apunaan Luna, sekä heidän ylistämänsä kuolevaiset.
Kului tuhat kertaa tuhat ja taas tuhat vuotta. Gaia keskittyi yhä enemmän omiin asioihinsa. Valloittamaton Aurinko koki, että hänenkin tulisi olla osallinen näistä Gaian omista asioista, mutta koska se oli häneltä kiellettyä, hän muuttui etäiseksi ja katkeraksi niin Gaiaa kuin puolisoaan Lunaa kohtaan. Samalla Luotua hallinnoivat ylistetyt alkoivat ylpistyä ja katkeroitua, kuten ylistäjänsäkin, ja heidän hallintonsa muuttui tiukemmaksi, raaemmaksi ja väkivaltaisemmaksi. Valloittamaton Aurinko huomasi aivan liian myöhään millaisia hänen ylistämistään oli tullut. Mutta sen sijaan, että hän olisi tehnyt jotain asialle, hän käänsi heillekin selkänsä. Ylistetyt tulivat yhä hullummiksi, ja lopulta Gaian luomista Jumalista lähes vähäisimmät, Viisi Elementtien Lohikäärmettä (jotka myös olivat ylistäneet kuolevaisia palvelijoikseen) kääntyivät Valloittamattoman Auringon ja Lunan ylistämiä vastaan. Käytiin toinen pitkä ja verinen sota, jossa Lohikäärmeiden ylistämät surmasivat tai ajoivat pois Luodusta joka ikisen Valloittamattoman Auringon ja Lunan ylistämän. Ja niin alkoi Luodussa Lohikäärmeiden ylistämien vallan aika.
Gaia ei kuitenkaan ollut unohtanut ensisyntyistään, vaikka tämä olikin käyttäytynyt tyhmästi ja itsekkäästi luullessaan, että hänellä olisi oikeus mihinkään, joka oli Gaian. Gaia kääntyi omista askareistaan Valloittamattoman Auringon puoleen, ja antoi hänelle anteeksi hänen tyhmyytensä. Mutta rangaistuksena tästä, Valloittamaton Aurinko joutuisi katsomaan, kuinka Elementtien Lohikäärmeiden, lähes vähäisimpien Gaian jumalista, ylistämät hallinnoivat Luotua. Näin jatkuisi, kunnes Valloittamaton Aurinko oppisi nöyryyttä. Vasta sitten, hänen ylistämiensä sallittaisiin palata.
On ennustettu, että Valloittamattoman Auringon (ja hänen puolisonsa Lunan, luonnollisesti) ylistämät olisivat palaamassa. On ennustettu, että he tuovat muassaan tuhoa ja kuolemaa, mutta myös uuden ajan alun. On ennustettu, että he ovat täynnä Valloittamattoman Auringon voimaa, mutta että heidän voimaansa ja jumalista peräisin olevaa ylpeyttään hillitsee ihmisen, tavallisen kuolevaisen tahto ja myötätunto. Tämä tahto, jonka ansiosta Valloittamattoman Auringon ylistetyt tulevat luomaan uuden, onnen ja vaurauden aikakauden, on Gaian lahja Valloittamattomalle Auringolle.
Jumalista
(Lore 1) Erun saarilla palvotaan pääasiallisesti viittä jumalaa, jotka kaikki lasketaan Suurten jumalten joukkoon. Nämä viisi ovat Jumalatar Gaia, Valloittamaton Aurinko, Luna, Isä Meri ja Daghda.
Jumalatar
(Lore 1) Erun saarten jumalpanteonin pääjumala(tar) on Maan Jumalatar, joka tunnetaan nimellä Gaia tai pelkästään Jumalatar. Hänen aspektejaan ovat Jumalatar Neitona (kevät-alkukesä), Jumalatar Äitinä (kesä-syksy), Jumalatar Eukkona (syksy-talvi). Neito edustaa uusia ajatuksia ja orastavaa hedelmällisyyttä. Häntä pidetään taiteiden, rakkauden, runouden ja kauneuden jumalattarena. Tässä aspektissa hänen kumppaninsa on Cernos, metsän ja jahdin villi ja petomainen jumala. Äiti edustaa elämää, jatkuvuutta, synnyttämistä ja kasvattamista. Häntä pidetään mm maanviljelyn, karjankasvatuksen ja yhteisön suojelijana. Tässä aspektissa hänen kumppaninsa on Daghda, Lempeä humalan ja viljan Jumala. Kesän alkaessa taittua syksyyn ja lopulta talveen, Jumalatar omaksuu Eukon roolin. Eukko edustaa Jumalatarta tuhovoimaisimmillaan, elämän loppua; kuolemaa. Tässä aspektissa hänen kumppaninsa on Isä Meri, raivokas, myrskyisä ja piittaamaton. Kaikissa Jumalattaren aspekteissa vain yksi kumppani pysyy samana; Valloittamaton Aurinko, joka on nuori kosija keväällä, voimakas suojelija kesällä ja mustasukkainen ja etäinen talvella, jolloin hänen valonsa paistaa Luotuun vähiten.
Valloittamaton Aurinko
(Lore 1) Valloittamaton Aurinko on Gaian puoliso ja Jumalista ensimmäinen. Hän johti Jumalat taisteluun Ensimmäisten Jumalten tyranniaa vastaan rinnallaan kumppaninsa Luna ja alamaistensa joukossa suuri joukko muita Jumalia. Valloittamaton Aurinko on johtaja, strategi ja soturi vailla vertaa. Hänet kuvataan yleensä voimakkaaksi mieheksi, jolla on neljä kättä. Käsissään hän kantaa keihästä, hohtavaa kilpeä, laakerinpuun oksaa ja torvea. Valloittamaton Aurinko pitää huolta siitä, että aurinko nousee ja kulkee joka päivä taivaankannen halki. Hän istuu valtaistuimellaan taivaallisessa kaupungissa Yu-Shanissa ja näkee kaiken, mitä Luodussa tapahtuu. Saarella uskotaan, että kerran Valloittamaton Aurinko kulki Erun saarilla ihmisen muotoisena, ja hallitsi saarten klaanien suurkuninkaana. Hänen nimensä oli tuolloin Lughan, ja hänen kerrotaan olleen oikeamielinen hallitsija.
Luna
(Lore 1) Luna, Valloittamattoman Auringon kumppani kuvataan vaihtelevasti joko komeana miehenä, kauniina naisena tai molempien sukupuolten piirteitä omaavana androgyyninä olentona. Hänen valtakuntaansa on yö, jota hän joskus valaisee hopeisella hohteellaan. Hänen ominaisuuksiaan ovat arvaamattomuus, oveluus, taikuus, muodonmuutos ja tuntematon. Saarilla uskotaan, että kerran Luna kulki Erun saarilla ihmisen (ja joskus pedon) muotoisena. Hän oli Valloittamattoman Auringon, Lughanin puoliso.
Isä Meri
(Lore 1) Isä Meri on koko Luodun merien suojelija. Hänet kuvataan usein vihreäihoisena miehenä, jonka hiukset ja parta ovat vaahtopäitä. Isä Meri on raivokas ja vaarallinen, syvä ja käsittämättömän voimakas. Isä Meren ominaisuudet ovat samat kuin meren ylipäätään, eikä häntä niinkään rukoilla, jotta hän antaisi jotain, vaan jotta hän ei ottaisi jotain muuta, kuten merillä purjehtivien henkiä. Isä Meren lapsia ovat myrskyäidit, sylfit, nereidit, naiadit, vedenpyörteet ja moninaiset muut veden, tuulen, tuiskun ja myrskyn henget.
Daghda
(Lore 1) Daghda tunnetaan mm. nimillä Lempeä Jumala ja Kodin ja Tulisijan Jumala. Hänen valtansa aluetta on maa, josta kasvaa viljaa, sekä metsä, josta pyydetään riistaa. Hänen hoviinsa ja alamaisuuteensa kuuluvat niin kodin vähäisemmät jumalat kuin spesifit metsien, kasvien, puiden ja maan pienet jumalat. Kaikista Suurista Jumalista, Daghdaa on helpointa lähestyä, sillä hän ei ole etäinen kuin Gaia, ankara kuin Valloittamaton Aurinko, arvaamaton kuin Luna, tai raivokas ja synkkä kuten Isä Meri.
Mitä Tahrattomat opettivat Jumalista
(Lore 1) Tahrattomien oppien mukaan Ylistetyt ja Pienet Jumalat eivät ole palvonnan kohteita. Käytännössä heidät yhdistettiin Siunatun Saaren Tahrattoman uskon palvomaan Viiteen Lohikäärmeeseen, joiden avatarat olivat Lohikäärmeiden ylistämät Maan Lohikäärmeen Pasiap (jonka vastuualuetta olivat ne, jotka kuuluivat Jumalattarelle), Tulen Lohikäärmeen Hesieh (jonka vastuualuetta olivat ne, jotka kuuluivat Valloittamattomalle Auringolle), Puun Lohikäärmeen Sextes Jylis (jonka vastuualuetta olivat ne, jotka kuuluivat Lunan Ylistämälle Cernosille) ja Veden Lohikäärme Danaa'd (jonka vastuualutta olivat ne, jotka kuuluivat Isä Merelle). Pohjan väen vihan vuoksi Ilman Lohikäärme Mela ei saavuttanut suosiota saarella, ja hänen paikkansa ja tehtävänsä säilytti Daghda. Tahrattomat tiedostivat näiden Lohikäärmeiden Ylistämien palvonnan teknisesti ottaen harhaoppina, mutta antoivat mielummin saarten kansojen palvoa Lohikäärmeiden valittuja jumalina, kuin että saarelaiset olisivat jatkaneet aiemmin harrastamaansa Pienten Jumalten palvontaa sellaisenaan. Legioonien poistuttua saarelta, kauan salassa ammattiaan harjoittaneet druunit palasivat saaren sisempien osien primitiivisten heimolaisten keskuudesta klaanien keskuuteen ja elvyttivät vanhojen jumalten palvonnan niiden oikeilla nimillä.
(Lore 2) Siunatun saaren Tahrattomat munkit opettivat, että Tahrattomien järjestys on vankkumaton. Lohikäärmeiden ylistämät ovat maan päällä kulkevista olennoista kaikkein ylimmäisinä, ja heidän yläpuolellaan ovat vain itse Elementtien Lohikäärmeet. Tahrattomien oppien mukaan siis myös Pienet Jumalat olivat Täydellistetyn Hierarkian alaisia ja heidän tulee siis noudattaa Lohikäärmeiden Ylistämien käskyjä. Kaikkein pahimpia rikollisia ovat Tahrattomien mukaan ne, jotka anastavat itselleen jumaltenkaltaisia voimia. Näiden joukkoon luetaan Auringon ja Kuun Ylistämät, jotka saavat Tahrattomien opissa kirosanan kaltaisen nimen Anateema. Paluunsa heimojen joukkoon tehneet druunit tietävät kertoa totuuden anateemoista: että itsessään he eivät olleet pahoja, vaikka heidät saatetaan sellaisina joskus nähdä. Mutta että jopa Auringon Ylistämät lankesivat pahuuden teille muinaisten, jo voitettujen Ensimmäisten Jumalien kirouksen vuoksi. Pahuus juontuu siis yksilöistä - ei ryhmistä - ja suurinta pahuutta on voiman väärinkäyttö.
Mitä Jumalattaren Papittaret opettavat Jumalista
(Lore 2) Jumalattaren kultin ylipapitar ei ole vain ihminen, joka johtaa Jumalattaren palvontamenoja, vaan hän on itse Jumalattaren avatara. Hänen suonissaan virtaa Jumalattaren veri ja hänellä on Jumalattaren voimia. Samalla tavalla ennen Siunatun Saaren väen saapumista Lughan, Auringon Ylistämä, oli aktuaalisesti Valloittamaton Aurinko, jonka tehtävä Erun saarella oli olla Suurkuningas, siinä missä Lunan Ylistämä Cernos oli hänen kumppaninsa. Daghda ja Isä Meri ovat hieman abstraktimpia jumalia, joiden edustajia Luodussa ovat elementit ja pienet jumalat.
Mitä druunit opettavat Jumalista
(Lore 3) Luodun tarina sellaisessa muodossa kuin sitä tavataan kertoa (katso Isoäiti tarinoi yllä) on yksinkertaistus, joka sisältää vahvoja allegorioita yhteisölle sellaisena kuin sen näkee Jumalattaren kultti. Joitain vivahde-eroja toki on näidenkin kesken, mutta pääpiirteiltään ne noudattavat samankaltaista dogmaa. Jumalatar Gaia, yksi Ensimmäisistä Jumalista, ei ole fyysisesti läsnä saarella muuta kautta kuin papitarten veressä ja elementeissä. Myöskään Valloittamaton Aurinko tai Luna eivät ole fyysisesti läsnä. He vaikuttavat ainoastaan taivaallisessa kaupungissa Yu-Shanissa. Lughan ei ollut Valloittamaton Aurinko lihassa, vaan Auringon Ylistämä Ensimmäisen ajan sankari, jonka Lohikäärmeveriset murhasivat Vallananastuksessa. Myöskään Cernos ei koskaan ollut Luna, vaan hänkin oli Ylistetty ja Lughanin puoliso. Ei tiedetä varmasti, mitä Cernosille tapahtui Lughanin murhan jälkeen. Joidenkin legendojen mukaan hänetkin tapettiin. Toisten mukaan hän pakeni virvaan. Isä Meri on koko Luodun kaikkien merien jumala ja asemaltaan celestiaalisen hovin jäsen, joten hänKÄÄN ei vaikuta saarella. Häntä palvotaan pääasiassa hänen jälkeläistensä, myrskyäitien ja vedenpyörteiden kautta. Saarten viidestä pääjumalasta siis jää vain Daghda, joka on näistä ainoa, jonka voi tavata fyysisesti saarella. Daghda on terrestriaalisessa hovissa koko Erun saaren pääjumala. Hänen palvontansa suoraan oli kiellettyä Satrapian aikana. Kaikki palvontamenot hoidettiin välillisesti Tahrattomien munkien välityksellä. Nyt tätä virkaa hoitavat druunit, mutta monet suorittavat uhrauksensa ja rukouksensa myös suoraan Daghdalle, joka vastaa rukouksiin antamalla runsaita satoja, pitämällä karjan terveenä, talvet lempeinä ja kesät sateisina.
Pienistä jumalista
(Lore 1) Gaian, Valloittamattoman Auringon, Lunan, Isä Meren ja Daghdan lisäksi saarilla on vaikuttanut ja vaikuttaa yhä lukuisia muita jumalia. Joitain näistä palvotaan, toisia pelätään, ja jotkut ovat kadonneet historian hämäriin. Pieniä jumalia on kaikilla elämän osa-alueilla. On kodin jumalia, peltotyön jumalia, metsästyksen jumalia ja eläinten henkiä ja elementtejä. Niille on tapana osoittaa kunnioitusta uhrein ja kiitossanoin.
Taivaannuoli
(Lore 1 Auringonkeihäille, Lore 2 muille) Pieni jumala Valloittamattoman Auringon perheestä. Ylpeä, ankara, kuin ilmetty isänsä fyysisesti, joskaan ei mahdissa läheskään tämän veroinen. Taivaannuoli on toisinaan altis käyttäytymään härkäpäisesti tai äkkipikaisesti. Tästä seuraa paahtavaa hellettä. Taivaannuolen palvonta oli pannassa Tahrattomien alaisuudessa; kaikki uhrit hänelle osoitettiin Tahrattomien toimesta. Taivaannuolen juhlapäivä on sama kuin hänen isänsä, keskikesän päivä, joka tunnetaan Lughanin päivänä. Taivaannuoli asuu Vanhojen Jumalten Temppelissä Auringonkeihään klaanin pääkaupungissa Auringonlahdessa. Hän on Auringonkeihään klaanin ja Auringonlahden suojelija.
Kuunkajo
(Lore 1 Kuunsäilille, Lore 2 muille) Pieni jumala Lunan perheestä. Viileä, etäinen, pragmaattinen ja täsmällinen, joskin tiedetään hänen joskus reagoineen hyvinkin vahvan tunneperäisesti, kuten viimeksi hänen rakastuessaan kuolevaiseen mieheen. Kuunkajo sai miehen rakastumaan itseensä niin tulenpalavasti, että mies olisi tehnyt mitä hyvänsä hänen vuokseen. Kuunkajo asetti miehelle tehtävän (niinkuin Jumalilla on joskus tapana): "Jos rakastat minua niin paljon kuin sanot, surmaat Taivaannuolen, joka on minua loukannut ja tuot minulle hänen päänsä." Luonnollisesti, Taivaannuoli surmasi miehen ensimmäisellä iskullaan. Tahrattomien aikana Kuunkajo oli lähes vankina omassa kodissaan Kuunpoukaman temppelissä. Hänen ainoat vierailijansa olivat Tahrattomat munkit. Kuunkajo on Kuunsäilän klaanin ja Kuunpoukaman suojelija.
Verihammas
(Lore 1 Sudenpäille, Lore 2 muille) Tämä pieni Jumala tunnetaan raivokkaana, verenhimoisena taistelijana, joka arvostaa urheutta, taistelua ja verenvuodatusta. Verihammas muistuttaa usein jättimäistä sudenpäistä miestä, toisinaan valtavaa sutta, toisinaan hän manifestoituu harmaatukkaisena naisena, jonka kynnet ja hampaat ovat veressä. Hän on Sudenpään klaanin ja saaren suojelija, mutta myös muihin klaaneihin ja heimoihin kuuluvat vannovat joskus hänen nimeensä taistelussa. Verihampaan verivihollinen on Siakal, jättimäisen siaka-hain muotoinen pieni jumala (joka on sattumoisin koko Läntisen Luodun voimakkain sodanjumala). Koska Siakal on niin paljon voimakkaampi kuin Verihammas, Verihammas ei koskaan poistu piilopaikastaan Sudenpään saarella, jonka keskiosiin kätketystä temppelistä hänet voi tavoittaa.
Mestari Takoja
(Lore 1 Taivaantakojille, Lore 2 muille) Tämä pieni Jumala tunnetaan myös nimillä Oruora ja Mittaamattoman Taitava Seppä. Hän on kaikkien kädentaitojen, Oruoran vyön saarten ja Taivaantakojien Klaanin suojelija. Mestari Takoja näyttäytyy usein lyhyenläntänä, raskarakenteisena miehenä, jolla on sepän nahkainen essu ja kädessään pajavasara. Hänen ihonsa on tulenpunainen ja hohkaa kuumuutta. Hänen temppelinsä sijaitsee Oruoran muurin keskivaiheilla, syvällä kiven ja kallion sisällä.
Kolme Haudanvakavaa Kuiskausta
(Lore 1 Sydäyön väelle, Lore 3 muille) Nämä kolme pientä jumalaa ovat identtisiä, eikä heitä koskaan tapaa erillään toisistaan. He ovat piiloutumisen, salavihkaisuuden ja kätketyn, hiljaisen kuoleman jumalia. He ovat verrattain tuntemattomia muiden kuin Sydänyön väen keskuudessa. Ne, joilla on viekkaus tai salavihkaisuus sydämessään kuiskaavat joskus rukouksensa heille.
Baxishun
(Lore 1 rannikon asukkaille ja kalastajille, Lore 2 muille) Pieni jumala Baxishun tunnetaan myös nimillä Tyrskyn Valtias, Ukko Merenkävijä ja Viisas Rapu. Hän on Isä Meren hovia. Hänen vastuualuettaan ovat rantavedet, äyriäiset ja kalastaminen. Hänen muotonsa on yleensä soturin, , jolla on yllään ravuista ja kotiloista tehty panssari. Joskus hänet kuvataan myös irstaana vanhana ukkona, jolla on kourivat, saksimaiset kädet.
Siakalin lapset
(Lore 1 merenkävijöille, Lore 2 muille) Siakalin lapsina tunnetut pienet jumalat ovat Läntisen Luodun voimakkaimman sodanjumalan, Siakalin jälkeläisiä. Ne muistuttavat valtavat kokoisia, hengenvaarallisia Siaka-haikaloja. Niille on tapana uhrata ennen merille lähtöä, jotta ne eivät kävisi laivojen kimppuun. Baxishunin väen ja Siakalain lasten välillä tiedetään pidettävän vihaa, samoin kuin Siakalin lasten ja Sudenpään Verihampaan välillä.
Sikunare
(Lore 1 merenkävijöille, Lore 2 muille) Sikunare on yksi myrskyäideistä, Isä Meren voimakkaista lapsista. Hän näyttäytyy isokokoisena, kammottavan rumana naisena, jolla on hain hampaat, kelmeä harmaa iho, levämäinen tukka ja lihaksikas epämuodostunut humanoidin vartalo. Sikunare on luonteeltaan äkkipikainen, pikkumainen ja turhamainen. Hänet voi lepyyttää imartelemalla häntä ja ylistämällä hänen kauneuttaan ja viisauttaan, tai uhraamalla hänelle koiria, obsidiania, jadea tai ihmisvauvoja. Sikunare vihaa yli kaiken naisia, jotka ovat häntä itseään kauniimpia (käytännössä siis kaikkia naisia). Sikunaren palvelijoita ovat siakat. Häntä palvovat pääasiassa merten petokansat, kuten siaka-miehet, mutta myös merirosvojen tiedetään uhranneen hänelle.
Viherhiuksiset
(Lore 1 Katajakilville, Lore 2 muille) Viherhiuksisina tunnetut pienet jumalat ovat puun ja maan, sitkeän katajan ja juurien halkoman mustan mullan suojelijoita. Heidät tunnetaan erityisen hyvin Katajakilven klaanin keskuudessa, jonka suojelijoita he ovat, ja joiden ylimysten vereen heidän verensä on sekoittunut. Viherhiuksiset näyttäytyvät yleensä kauniina, jäntevinä ja sitkeinä miehinä ja naisina, joilla on pehmeän ruskeansävyinen iho ja hiukset, joiden väri vaihtelee kiiltävän, tumman pronssisen vihreästä ikivihreiden puiden neulasten kirkkaan vihreän sävyyn.
Pohjavirtaus
(Lore 1 Katajakilville, Lore 2 muille) Tämä syvien vesien ja vedenalaisten luolien pieni jumala tunnetaan pahansuopana olentona, joka kiskoo varomattomat syvyyksiin, täyttää heidän keuhkonsa vedellä ja murskaa heidän luunsa merenpohjan teräviin kiviin. Hän näyttäytyy yleensä mustana vedenpyörteenä, jossa toisinaan voi erottaa hampaita ja kynsiä.
