Ahneus ja riimutaonta

Ansoitettu holvi

Sankarit palaavat vihan saleista takaisin keskusalueelle. Decimus pystyy saapumaan alueelle ilman ongelmia, vaikka vihan riimu hänen otsaansa koristaakin. Velho yrittää päästä mokomasta rasitteesta eroon mutta taikuuden kumoaminen ei ainakaan tuo ratkaisua.

Tullaakseen varmoiksi riimutaonnan perusteista, sankarit suuntaavat vielä ahneuden saleihin. Heräävän riimuruhtinas Karzougin patsas tarkkaa heidän matkaansa ahneuden käytävään, jonka seinät ovat kultaa ja koristeltu Xin-Shalastin historialla. Decimus tutkii seiniä mielenkiinnolla kunnes he saapuvat käytävän päähän, jonka vieressä on ovi. Koska tämä eroaa kaikista muista Riimuahjon käytävistä, sankarit ovat varovaisia. Skip etsii ansoja tästä kimaltelevasta ovesa ja löytää sellaisen, hyvin herkän ansan. Sankarit vetäytyvät ja etsivät salaovia matkalta ennen ovea mutta eivät löydä mitään. Haringrtoh heittää kiven, jota on kantanut mukanaan oveen ja valtava kivilaatta murskaa kiven vastakkaiseen seinään. Salaovi löytyy ansaoven vierestä ja sankarit jatkavat matkaa, kivimurska jää merkiksi ansasta.

Uusi käytävä on vihreän sumun peitossa. Decimus pelkää ansaa ja sumua leikkaavat lasit näyttävät sumun toisella puolella huoneen. Hetken pohdittuaan Skip astuu sumuun ja kulkee sen halki, tuntien miten hopeisena välkkyvä kaasu yrittää muutta häntä mutta hän vastustaa mokomaa ansaa. Tämän jälkeen Decimus siirtää kaikki muut sumun ohitse ulottuvuus askeleella. Sumun jälkeinen käytävä kertoo riimuruhtinas Karzougin vallasta ja rajattomasta ahenudesta, miten riimuruhtinas oli muuttanut veronkerääjän ja tämän sukukunnan kultaisiksi patsaiksi yhden hopea kolikon laskuvirheen vuoksi.

Huoneessa on suihkulähde, joka muistuttaa valasta. Vesi on kristallin kirkasta. Suihkulähteellä leikkii kolme olentoa, vesiviholaisia tai mephittejä. Nämä huutelevat törkeyksiä sankareille mutta eivät ole suoraa uhkaavia. Decimus jututtaa olentoja hieman mutta näistä ei saada loukkausten ulkopuolelta mitään irti. Sankarit jatkavat eteenpäin.

He löytävät lukuisia huoneita: lisää suihkulähteitä ja huoneita täynnä rakennusmateriaaleja, joiden käyttötarkoituksen Haringroth ymmärtää, niissä voi rakentaa asioita ajatuksen voimalla! Soturi esittelee huoneiden taikaa innoissaan mutta pettyy kun mitään rakennettua ei voi viedä pois huoneista. Yksi velhoa muistuttavista suihkulähteistä on kivigolemi, josta ei ole ryhmälle vaaraksi.

Ordikon, mithraalivelho

Sankarit löytävät työpajan, missä on taas paljon kirjoja ja tutkimusta. Kammottava löytö ovat kuolleet eläimet, joista on yritetty muuttaa metallisiksi. Tutkimus on kuitenkin jäänyt kesken. Decimus löytää viitteitä myös yrityksistä muuttaa lyijyä kullaksi. Ahneuden ruhtinaat ovat nimensä veroisia. Sankarit löytävät toisen reitin joka toisi tähän huoneeseen, kivinen velhon patsas jätetään rauhaan ja he suuntaavat uuteen suuntaan.

Uudesta suunnasta löytyy huone, jossa on kuusi kultaista patsasta, joilla on kaikilla aseet joko esillä tai vyöllä, sekä ahneuden riimu yllään. Selvästi ahneuden ruhtinailta on loppunut koehenkilöt vuosien saatossa. Osan kasvot ovat kauhun vallassa, osan taas vihan.

Seuraavasta hovista tulee vastaan kaapuihin pukeutunut mies, jonka kädet näyttävät kummallisen harmailta. Mies utelee keitä sankarit ovat ja Decimus kertoo heidän saapuneen tutkimaan riimuahjoa ulkopuolisesta maailmasta ja he etsivät konponenetteja riimutaottuihin aseisiin. Miehen on selvästi vaikeaa ymmärtää tätä mutta hän kysyy olisiko Decimus, toveir velhona, valmis tekemään kauppaa, hän antaa konponenetit ja antaa Decimuksen kävellä ulos, kunhan hän saa tämän vartijat omikseen. Decimus kieltäytyy, Skip ja Haringroth ovat hänelle tärkeitä eivätkö kaupan. Tästä kaapumies suuttuu ja karjaisee hyökkäyshuudon, ahneuden herrojen tarjouksista ei kieltäydytä!

Miehen iho on kuin hopeaa, kuin mithraalia ja hän paljastuu nopeasti myös velhoksi. Ordikon kutsuu paikalle liittolaisensa, ahneuden demonin, nalfesnin. Karjuen demoni käy hyökkäykseen mutta sankarit ovat myös nopeasti Ordikonin kimpussa, ahdistaen metallista velhoa nurkkaan. Haringroth yrittää päättää velhon loitsimisen nopeasti, päättäen painia tämän kumoon mutta velhossa oleva loitsu siirtää tämän turvan ehti kun Haringroth saa hänestä otteen.

Demoni joutuu pahaan paikkaan kun Skip, Shalelu, Peto ja Decimuksen kutsuma ilmaelementtaali kaikki hyökkäävät tämän kimppuun. Vaikka nalfesni yrittää loitsuilla pitää hyökkääjät aisoissa, sen kohtaloksi tulee kaatua Haringrothin miekkaan.

Ordikon loitsii loitsujaan sankareihin, yrittäen päästä voitolle, painovoiman kääntö rajoittaa Hagronia vain hetken, samoin Skipiä. jonka Ordikon heittää alueelle telekinetialla. Myöskään tuhoavat säteet eivät tuota haluttua tulosta, metallivelho vetääntyy mutta sankarit ovat takaa-ajossa. Peto-karhulle käy kuitenkin huonosti Ordikonin vetäytyessä, velho muuttaa hänet napanneen eläimen kultakalaksi! Skip karjaisee vihasta ja yllätyksestä mutta Decimus reagoi nopeammin, hän kumoaa Ordikonin lento-loitsun ja tiputtaa tämän ahnaaseen kuoppaan. Haringroth pelastaa Pedon maasta ja muuttaa tämän meduusan naamiolla kiveksi ennen kuin kala menehtyy hapen puutteeseen. Ordikon menehtyy ahnaassa kuopassa kun Decimus loihtii kuoppaan vielä tappavan pilven.

Peti muutetaan takaisin karhuksi ja ahneuden salit tutkitaan arvoesineiden toivossa. Ordikonin holvissa oleva vesiallas kiinnostaa sankareita kovasti, sen salamt ja elävä pinta ovat jotain mitä he eivät ole nähneet aiemmin. Decimus tutkii allasta hetken ja toteaa sen luultavasti olevan puhtaan taikuuden lähde, jolla voisi palauttaa kuluneita taikaesineitä. Skip tuntee miten allas vie osan hänestä ja silloin he näkevät miten veden pintaan muodostuu ihmisten kasvoja. Taikuuden lähde ottaa voimansa ihmisten sieluista. Decimus katuu, että latasi Ordikonin sauvaa lähteessä mutta he ottavat nestettä mukaansa, se on luultavasti komponentti riimutaontaa varten.

Riimutaonta

Riimutaonta voi alkaa, sankareilla on komponenetit ylepyden ja himon saleista, voimasanat ja jopa vettä ahneuden altaasta. Ylpeyden ja Himon värit nielaisevat ahneuden alleen ja kaivo alkaa loistaa valoa, Decimuksen lausuessa voimasanoja taikuuden vahvistamiseksi. Sankarit pohtivat aiemmin mikä ase olisi tärkein heille ja Skipin jousi sai kunnian olla ensimmäinen riimutaonnan kohde. Skip upottaa jousensa ja nostaa sen ylös, uuden lumouksen saaneena. Decimus tutkii jousta mutta se keskeytyy, kun he kuulevat uudestaan riimuruhtinas Karzougin äänen, aivan kuin kivijättiläisten linnoituksella: Te. Taas. En voi kuin ihailla optimismianne mutta aseenne eivät koskaan tule saavuttamaan Xin-Shalastia. Teidän kohtalonne on kuolema ja hautanne on Riimuahjo!

Samassa riimualtaan reunalla ollut riimuruhtinas Karzougin patsas irroittaa itsensä jalustasta ja käy hyökkäykseen! Valtava, yli kuusi metrinen patsas läehstyy allasta glaivensa kanssa. Sankarit siirtyvät kauemmaksi lähestyvästä patsaasta, paitsi Haringroth joka odottaa miekka altaassa Decimuksen voimasanoja. Velho kuitenkin käskee Haringrothia taistelemaan eikä odottamaan! Soturi astuu esiin ja siirtyy estämään patsaan lähestymistä, Skipin nuolet läpäisevät patsaan kovan kuoren kuin se olisi lihaa. Haringroth saa kuitenkin tuntea patsaan mahdin kun se lyö hänet sivuun yhdellä mahtavalla huitaisulla. Haringroth ei kuitenkaan luovuta vaan siirtyy uudestaan ja uudestaan patsaan tielle ostaakseen tovereilleen aikaa.

Aikaa he todella tarvitsevat, sillä heidän yhteistä rintamaansa patsasta vastaan saapuu särkemään toinen vihollinen, näkymättömyydestä miekkansa Skipiin iskee Xaliasa! Pahasti naurava mies vannoo uskollisuuttaan Karzougille ja käy hyökkäykseen, kunnes Decimus tylyttää petturia sokkelo-loitsulla ja alkaa valmistella Xaliasalle ikävää paluuta labyrintista. Kuitenkin riimuruhtinaan patsaan lähestyminen pakottaa Decimuksen ottamaan etäisyyttä ja loitsimaan kivikiekkoja patsasta vastaan. Skip ja Shalelu pommittavat patsasta nuolilla mutta vain Skip tuntuu tekevän vahinkoa.

Haringroth on uupunut kaikista iskuista joita hän otti patsaalta ja joutuu väistämään parannuksen toivossa. Patsaalla on nyt vapaa reitti Skipin luo. Kuitenkin sali täyttyy lohikäärmekielisestä tarjouksesta: Velho! Lupaa, että pääsen mukananne pois tästä kirotusta paikasta niin saatte apuni patsasta vastaan! Decimus ei ole aivan varma kuka hänelle puhuu mutta hän lupaa. Samassa he kuulevat siipien iskevän ja lohikäärmeen karjaisu täyttää salin kun Arkhyst, Huurakita, lennähtää riimuruhtinaan patsasta vasten!

Taistelu ottaa tästä uuden käänteen, myös Xaliasa vapautuu sokkelosta ja tippuu Decimuksen manaamaan kuoppaan. Kuitenkin Xaliasa pääsee sankarien kimppuun, ottaen kohteekseen Skipin ja Pedon. Huurakita ja Decimus pidättelevät patsasta ja Shalelu ja Haringroth tapaavat, Shalelu parantaa soturin pahimpia haavoja. Harignroth liittyy taisteluun Xaliasaa vastaan, vihassaan hän aikoo lyödä epäpyhän soturin maahan! Riimuruhtinas Karzougin patsas pääsee iskemään Skipiä mutta saa osakseen niin paljon vahinkoa Decimuksen loitsuista, että taika joka pitää patsaan liikkeessä alkaa murtua: Tämä.. Tämä ei ole loppu. Tulkaa. Etsikää minut Mhar-Massifin huipulta, jos kerran ette arvosta elämäänne enempää. Saatte kunnian olla ensimmäiset, jotka teloitetaan Shalastin lipun alla 10 000 vuoteen.. Sitten patsaan taikuus katoaa ja Xaliasa huutaa pettymystään, riimuruhtinas ei huomioinut häntä! Raapustelija-Xaliasa kuolee Haringrothin miekkaan hetkeä myöhemmin.

Epilogi: Kohti kotia

Sankarit ovat voittaneet. Heillä oli yllättävä liittolainen, valkoinen lohikäärme mutta he ovat voittaneet. Muidenkin sankarien aseet lumotaan hallitsevalla lumouksella. Decimus halua mukaansa myös yhden ylpeyttä vastustavan aseen, toisesta taikasauvasta tulee kitsas. Kuitenkin kahden riimutaotun aseen kantaminen on mahdotonta ja erikoisia virityksiä joudutaan käyttämään näiden saamiseksi mukaan.

Vihan saleista löytyneen suurkehän välityksellä sankarit jättävät taakseen Riimuahjon ja suuntaavat kohti Hiekkasärkkää.