Introsekvenssi:
On pimeää. Kuva lähtee kuolleiden tasolta nousemaan ylemmäs. Taustalla kuuluu epävireinen, sairaalta ja ahdistavalta kuulostava laulun ja sekasorron äänimatto. Kuva nousee ylemmäs näyttäen kaupungin kaaoksen vallassa, ja epäluonnollisen mustan taivaan, missä tähtiä on vain muutama valtavan kirkas. Kameran takaa (korkealta) lähestyy valkoinen valo, joka valaisee kaikkein suurimman pilvenpiirtäjän takana oleva varjon ja paljastaa käärmeen ääriviivat. Käärme lähtee kohti metelin yltyessä yhä kovemmaksi, ja sitä pahaenteisesti lähestyvän valon paljastuessa kattojen tasalla leijuvaksi kirkkaaksi enkelinmuotoiseksi valoksi. Kun valo lähestyy yhä käärmettä, tämä avaa suunsa kuin nielaistakseen sen –.
Kuva vaihtuu hetkeksi naisen kasvojen alaosaan, pelkästä valkoisesta kankaasta koostuvaan, ja huulet lausuvat jotakin. Mitään ääntä ei kuulu, laulu ja metelikin loppuivat kuin seinään. Suuri välähdys peittää kuvan ja ”näön” palautuessa kamera kuvaa enkeliä ja käärmettä vastakkain kaupungin yllä, kaikki pysähtyneenä. Kuvan kiertäessä tasaisesti se panoroi kattoravintolan yli, missä näkyy olevan pysähtyneenä nainen puukottamassa mustaa miestä jonkinlaisen portaalin kynnyksellä ja valkoinen hahmo katselemassa. Ääni: ”Kaksi vuosisataa kauhun tasapaino piti huolta heiveröisestä rauhasta.” Seuraavaksi se perääntyy ylemmäs näyttäen torin, missä on ruumiskasa, ja täysin musta repeämä. ”Nyt se on rikkoutunut. Ja minkä tähden?” Kuvaan paljastuu kaunis kalpea nuori mies, jonka silmät ovat mustat ja niissä välkehtii tähdenlentoja. Hän näyttää hymyilevän surumielisesti sanoessaan: "Nyt alkaa uusi aika." Kuva syöksyy mustaan repeämään. Alkumusiikki.

Alkumusiikki/Kuvia Pyhäköstä, eeppisiä maisemakuvia, zoomataan kauemmaksi, hiekkamyrsky leijuu avaruudessa, taustalla puu ja luomakunta. Leikkaukset päättyvät piirroskuviin. Hahmot näytetään piirroksina ikonisissa asennoissa, kuvissa hahmoihin liittyviä symboleita.

 Kohtaus 1, jatkuu suoraan introsta

Tyyppi kiipeää pimeässä kohti valoa, valo tulee häikäisevänä kun kiipeää ylös keskuskraaterista. Kamera näyttää Pyhäkköä. Kiivennyt tyyppi näytetään kameralle, se on ASBORN. Asborn ja muut kamerassa näkyvät tyypit muuttuvat savipatsaiksi.

Kamera siirtyy ilmassa leijuvaan zigguratiin; ziggurat näyttää hajoavan. Leikkaus JAROMIRiin, joka kantaa Theresaa ulos zigguratista. Kulkevat kameran näkökentän ohi; perässä seuraa shakaaliolento.

Kamera siirtyy zigguratin sisään, siellä on MATSUAKI. Matsuaki on polvillaan kivilattialla, näyttää murtuneelta. Edessä on ruumis, jonka pää on melkein irti, vieressä verinen miekka. Osittain sortunut alttari. Kamera näyttää Matsuakia hetken, kunnes temppeli romahtaa. Kuva menee pimeäksi, kunnes sininen valo valaisee Matsuakin sivultapäin.

Matsuaki kääntyy katsomaan sivulle, tavoittelee miekkaansa. ”Herrani Savikuningas?”, kysyvästi, epäröiden. Valo voimistuu ja särisee, Matsuaki kääntyy kohti valoa. M näyttää kuuntelevan hetken, heilauttaa miekkansa huotraansa. M kumartaa ja puhuu ”Valtiattareni, olen epäonnistunut. Tarjoan siis teille miekkaani.” Matsuaki ojentaa miekkansa. Valo sykähtää, ja M vastaa. ”Selvä, Valtiattareni. Entä Isänne suunnitelma?” Valo voimistuu ja valaisee sortuneiden seinien jäänteet, joilla on kuvia ja kirjoitusta. ”Mutta se on velvollisuutemme Isänne muistoa kohtaan.” Valo sykähtää vielä voimakkaammin. ”Kuten haluatte, Valtiattareni.” Kamera zoomaa pois, nähdään vielä yksi ruumis. Matsuaki vilkaisee ruumista, kumartaa valoa kohti ja lähtee pois. Kamera zoomaa ja valo katoaa.

 Kohtaus 2: Matsuaki hyväksyy Jaromirin takaisin Familiaan

Jaromir on polttamassa Theresan ruumista jollain kieläkkeellä Pyhäkössä. Jaromirilta puuttuu toinen silmä, on hautatulen äärellä. Matsuaki kävelee paikalle, Jaromir ei näytä huomaavan. M kumartaa Jaromirille, syvempään tulelle. ”Jaromir”. Pieni tauko, Jaromir nyöökkää ja vähän korottaa kulmiaan. Lyhyt hiljaisuus. M: ”Minua on pyydetty välittämään sinulle viesti. Imperaattorimme on ...tyytyväinen sinun ja Nian toimien lopputulokseen.” Jaromir naurahtaa pehmeästi. ”Niinkö. Se kuulostaa minusta vähän erikoiselta.” ”En voi arvailla viestin tarkoitusperiä. Välitän sen vain niin kuin minulle se annettiin.” ”Entä Craig?” ”Craig halusi eroon omasta sielunkappaleestaan; hän ei enää halunnut olla Valta ja sai toiveensa.” ”Vai niin. Me emme ole enää maailmassa. Jos herramme ei aio viedä meitä takaisin, niin sitten tässä olemme vain minä ja sinä, päivien loppuun asti.” Kun kokko on melkein palanut loppuun, M kumartaa vielä kerran kokolle. M kääntyy Jaromir puoleen ja sanoo ”Tuletko? Meillä on Pyhäkkö rakennettavana.” Jaromir sanoo tyhjällä äänellä ”Viivyn täällä vielä hetken.” ”Hyvä on”, ja M lähtee pois.

Kohtaus 3: Asborn liittyy familiaan.
”Mene ja hae viimeinen patsaista aavikolla ja liitä hänet familiaani”
Mesopotamialaisen näköisissä raunioissa kävelevät kaksistaan kohti kraateria. Kamera kuvaa hiljaista kävelyä aavikolla, alhaalla näkyy patsaita ja aivan alimmaisena on musta vellova repeämä tyhjyyteen. CGI-budjetti isompi kuin viime kaudella. Matsuaki kävelee viimeisen patsaan eteen, katsoo sitä hetken ja sanoo: ”Hän on ensimmäinen.” Leikkaus seuraavaan paikkaan – M ja J laaksossa, jossa on hiekkajärvi, hiekkajärvessä lepää savinen muna, patsas munan edessä. Tapahtuu valoefekti: patsaan savikuori murtuu. Lentävät, loistavat hiekkahiukkaset kuorivat patsaan halkeamille, se sortuu, ja Asborn katselee itseään. ”Jokin on muuttunut.” Katsoo munaa, sitten ympärilleen. Tunnistaa herransa munassa ja kaksikon omaksi joukokseen. Asborn puhuu munalle: ”Olen Asborn Eerikinpoika. Vihan valta.” A kuulostaa tyytymättömältä mainitessaan alansa. Katselee ympärilleen. M kumartaa: ”Olen M S, väkivallan valta ja familian vanhin.” A nyökkää vakavan arvokkaasti ja katsoo Jarskaa. Jarskalla kestää pitkään sanoa – välittyy kuva, ettei ole puhunut kellekään mitään pitkään aikaan. ”Jaromir, itsetuhon valta,” J sanoo hiljaa tunteettomalla, eleettömällä äänellä. A penää, miksi hänet tuotiin takaisin. M: ”Me teemme kuten valtiattaremme meitä käskee. Ei ole meidän paikkamme kyseenalaistaa hänen tahtoaan.” Keskustelua munan tahdosta – tehtävä on jälleenrakentaa pyhättö ja familia. A toteaa olevansa paremmassa jengissä kuin viime kerralla, jolloin M näyttää siltä, että olisi sanomassa jotain, mutta ei sano mitään. Jakson teema: hiljaisuus. Välien sydämellisyys tulee esiin.

Kohtaus 4: Liberty liittyy familiaan
Shakaaliolentoja aavikolla, haistelevat ilmaa. Leikkaus: hiljaisuus, ihmishahmo virttelee ansalankoja puoliksi sortuneeseen tunneliin. Väsyneen ja nälkiintyneen näköinen nainen on käymässä nukkumaan, halkeamasta tulee valoa nukkumapaikkaan. Kynnet rapisevat kiveä vastaan jossain kaukana. Hiljaisuus laskeutuu, nainen käy nukkumaan. Kamera zoomaa kauemmaksi, M, J ja A ovat seisomassa nukkumapaikan vieressä. LIBERTY säpsähtää ylös, näyttää miettivän pakenemista. Asborn vilkaisee Matsuakia, M ei tee elettäkään. Asborn puhuu: ”Tässä on Matsuaki Sembei, minä olen Asborn. Olemme täällä imperaattori Nabrassalin käskystä. Viemme sinut mukanamme.” ”Ettekä vie.” ”Viemme sinut mukanamme.” L etsii pakoreittiä. A: ”Sinulla ei ole vaihtoehtoja. Tulet mukaamme.” Jaromir näyttää hieman surumieliselta. L vetää pistoolin ja osoittaa sillä Asbornia. Matsuaki sanoo voimakkaalla äänellä (musiikki katkeaa, vain Matsuakin ääni kuuluu) ”Tämä familia on jo nähnyt jo tarpeeksi väkivaltaa.” Liberty katsahtaa asettaan ja pudottaa sen ja lähtee pakenemaan ansalankojensa läpi, katsoo taakseen, siellä ei näy ketään. Kääntyessään taas mennäkseen A, M ja J ovat Libertyn edessä. A: ”Sinulla ei ole vaihtoehtoja.” Leikkaus.

Liberty on tuotu Nabrassal II:n eteen. CGI-effektejä, vaatteet muutuvat hiekan väriseksi. Liberty näyttää ymmärtävän. Liberty kääntyy, ja sanoo sitten ”Liberty, Liberty Nelson. Paranoia.” Jaromir katsoo Libertyä tulkitsematon ilme kasvoillaan, kääntyy ja lähtee pois.

Kohtaus 5: Liberty on Puhuja
Kuistilla japanilaisessa puutarhassa, taustalla linna. M, A ja L. M istuu risti-istunnassa, muut miten sattuu. A ja L katsovat Matsuakia odottavasti. ”Hän on Jaromir, itsetuhon valta. Hän hautasi juuri edellisen paranoian vallan.” Hiljaisuus. Liberty kysyy sitten Asbornilta: ”Mitäs sinä sitten teet täällä.” ”Viimeksi kun muistan, olin hyökkäämässä tänne Pimeyden voimien mukana. Sitten heräsin Nabrassalin uskollisena palvelijana.” L kääntyy katsomaan M:ää. ”Ei ole tehtävämme kyseenalaistaa valtiattaremme käskyjä.” ”Älkää käsittäkö minua väärin; olen ollut Pimeyden voimien palvelija ja tuhonnut ihmisiä. Monien kuolema on minun syytäni. Minut vietiin asemastani laivan kapteenina ja minusta tehtiin pimeyden orja. Enkä enää koskaan tulle näkemään sukuani.” Hiljaisuus. M: ”Et ole ainoa, joka on kokenut samankaltaisen kohtalon. Olet nyt kuitenkin osa tätä perhettä.” Asborn on juuri sanomassa jotain, kun Liberty yskäisee. Libertyn suusta tulee hiekkaa ja hän huutaa: ”Teidän tulee etsiä vielä yksi. Hän tulee Ulkopuolelta, mutta hän tulee olemaan yksi teistä.” M ja A näyttävät yllättyneiltä; Liberty kumartuu köhimään hiekkaa keuhkoistaan. Hiekkamyrsky alkaa nousta. Liberty kääntyy katsomaan ihmeissään. Asborn kuiskaa hiljaa ”kautta Odinin!”. Matsuaki kumartaa myrskyä kohti: ”valtiattareni.”

Kohtaus 6: Vidyara liittyy familiaan
M, A ja L kävelevät vuorenharjannetta. Vain silhuetit näkyvät taivasta vasten. L, joukon pienikokoisin, hengittää raskaasti ja kirii kysymään M:ltä: ”Mitä nämä ulkopuoliset on?” Leikkaus kuvaan maailmanpuusta. M: ”Kaikki Luomakunnan maailmat ovat osa Maailmanpuuta. Puun ulkopuolella asuvat Ulkopuoliset, jotka pyrkivät tuhoamaan Maailmanpuun ja Luomakunnan sen mukana. He lähettävät palasiaan maailmaan, ja sitä varten Imperaattorit tekevät meidät.” Leikkaus takaisin joukkoon. A: ”He eivät ole edes entisten herrojeni ystäviä. He haluavat tuhota kaiken.” L: ”Millaisia entiset herrasi olivat?” ”Kylmiä.” ”Ovatko he vielä olemassa tuolla jossain?” ”Voi kyllä.” ”No mitä he tekevät, jos löytävät sinut?” A nauraa. L: ”Nauratko sinä minulle?” A virnistelee. L näyttää tuohtuneelta ja kiiruhtaa Matsuakin rinnalle.

L: ”Minkä takia Jaromir ei ole mukana?” M: ”Minä ja Jaromir emme useinkaan ole samaa mieltä asioista.” L: ”Onko teillä ollut isojakin erimielisyyksiä?” M: ”Kyllä. Ensimmäisen herramme suunnitelmasta pelastaa ihmiskunta.” L: ”...ai?” M: ”J ei välttämättä vastustanut ihmiskunnan pelastusta, vaan Savikuninkaan keinoa.” L kyselee tarkemmin ja M selittää Jivanmuktasta ja aikeista sulauttaa sielut yhteen imperaattoriin jotta ne eläisivät ikuisesti. L: ”Ja Jaromir oli sitten mitä mieltä?” M: ”Hänen mielestään ihmiskunnan tulee ansaita pelastuksensa.” L: ”Mutta meidän Nabrassalimme on eri kuin edellinen?” M: ”Kyllä.” M kertoo rituaalista ja hyökkäyksestä pyhättöön. L: ”Ja hän on nyt täysin uusi persoona?” M: ”Lopulta Nia, legendojen valta, loi hänet uudelleen viimeisenä tekonaan.” A: ”Tässä sitä alkaa melkein tuntea sympatiaa niitä Nabrassalin vastustajia kohtaan.” L: ”Mitä tarkoitat?” A: ”Mikä se sellainen ihminen on, joka ei ole muuta kuin sielu.” L: ”Et tainnut nyt oikein tajuta,” A: ”Ihminen on lihaa ja verta! Pelkän sielun pelastaminen olisi kuin sanoisi kotinsa menettäneelle, että onhan hän vielä elossa – kylmässä myrskyn keskellä...” L lähtee pois. A: ”Mitä mieltä sinä olet, Matsuaki?” ”Olen sitä mieltä, että meidän tehtävämme on täyttää herramme tahto omista mielipiteistämme riippumatta.”

Äkkiä maailma alkaa täristä. Taivaaseen tulee reikä ja toisella puolella liikkuu... jokin, hetken aikaa. Sitten aukosta tulee läpi laite, joka on messinkiä ja puuta. Alus syöksyy ilman läpi ja jättää peräänsä tulivanan. Se rysähtää vuorien väliin metsäiselle saarekkeelle. Räjähdyksiä, savua, metsä syttyy palamaan. Reikä taivaassa sulkeutuu. M, L ja A lähtevät putoamispaikalle.

Leikkaus lasittuneeseen kraateriin. tulipaloja
Saapuvat ominaisesti, A valmiina taistoon, L salamyhkäisesti, M rauhallisesti. Alus ei ole liian pahasti vaurioitunut. L heittää kivellä ja kaikki katselevat toisiaan.
tömps tömps klonk! Sihahdus, ja höyryä pääsee ilmoille kun luukku putoaa. Alas hyppää kolhiintunut intialaisen näköinen herrasmies steampunk-asusteissaan. Pitkä takki, öljytahroja, steampunk-lasit.
 hyvää päivää, minä olen Vidyara (tomerasti)
 (A epäilee, M kumartaa, vasta L kättelee)
 Tulin kutsuttuna tapaamaan N II:sta
 L: ootsä ulkopuolelta?
 V: teknisesti ottaen alunperin luomakunnasta, mutta viimeksi kyllä
 L: voiks ton todistaa?
 V: kun palaamme maahan
 L: täh? Hei M, mitä se tarkoittaa?
 M: käsittääkseni olemme irrallamme Maailmanpuusta
 V: ja minä tulin auttamaan että pääsemme takaisin joskus, viettekö nyt tapaamaan N II.sta?
 L: ok (Mn ohitse)

Leikkaus paluumatkalle. L ja V jutustelevat, L käyttäytyy hyvin ystävällisesti ja tuttavallisesti. L: ”Niin mitä oikein teit tuolla ulkona?” V: ”Olen tutkija, tai siis tutkimusmatkailija. Olen hyvin kiinnostunut Ulkopuoleen liittyvistä ilmiöistä.” L: ”Mutta miten tavallinen ihminen pääsee noin kauas?” V: ”Hyvin vaikeasti, voin vakuuttaa. Olen joutunut tekemään monenlaisia sopimuksia erilaisten tahojen kanssa ja viettämään vuosia yrityksessäni.” L: ”Siis myynyt sielusi?” V: ”En nyt sentään. Kuten varmaan tiedät, kuolevaisilla on hyvin harvoja tapoja päästä käsiksi voimaan. Olen opiskellut pitkään soveltavaa metafysiikkaa, käytännön teologiaa ja muita korkeampia tieteitä. Käytännössä teen erilaisia kauppoja ja sopimuksia erinäisten olentojen kanssa, usein ne ovat Ulkopuolelta. Lupaan heille jotain, he antavat minulle jotain. Se on hyvin monimutkaista, sillä ulkopuolella asiat eivät ole samalla tavalla sidottuja konsepteihin kuin luomakunnassa, joten asioiden mallintaminen on hyvin vaikeaa. Ymmärrätte varmaan.” L katsoo M:ää, joka ei tunnu joko kuuntelevan tai ymmärtävän. A kuuntelee ja näyttää tuimalta. V: ”Mutta kuten sanoin aiemmin, N II tarvitsee jonkun, joka tietää jotain ulkopuolesta. Hän lupasi minulle alan ja minä lupaan toimittaa tämän pyhäkön takaisin luomakuntaan sitten, kun on sen aika.” L: ”Aika? Kuka siitä päättää?” V: ”N II luonnollisesti.” L: ”Puhuuko hän sinulle suoraan?” V; ”Ekstrapoloin tässä nyt siitä hyvin epätarkasta ja vaikeasti tulkittavasta viestistä, jonka sain.” L: ”Me siis tarvitsemme sinua ja joudumme työskentelemään kanssasi.” V: ”Toivottavasti se ei ole ongelma. Vaikutatte oikein... mielenkiintoisilta henkilöiltä.” Joukko saapuu munan luokse.

V on epävarma siitä, miten toimia. Pysähtyy ja miettii. L yskäisee ja taipuu polvilleen; hänen suustaan alkaa taas valua hiekkaa ja N II lähettää viestin: ”Minä olen Nabrassal II! Tämän maailman valtiatar! Ja teidän herranne!” V vastaa olevansa valmis hyväksymään sopimuksen ja hänen muutoksensa alkaa. N II jatkaa: ”Rakentakaa familiasta vahva ja yhtenäinen. Te olette se ase, jolla minä tuon tahtoni Maailmanpuuhun.” V: Olen Vidyara Narayana, Kohtalon valta.

(Keskustelua kohtauksien välillä: Missä hahmot oleilevat? Matsuaki asuu linnakkeessa, Jaromir omassa pikkupalatsissaan vuoren huipulla, Asborn rakentaa omaa taloaan, Libertyn asumus on vuoren reunalla, Vidyara asuu päätemppelissä.)

Kohtaus 7: Asborn selvittelee Libertyltä pyhätön asukkaista ja olosuhteista.
Liberty kulkee maastoasussa kuusimetsässä, jossa kuuluu puun hakkuuta. L heittää Asbornia kävyllä.
L: Mitä teet?
Rakennaan mökkiä.
L: Miksi?
En voi asua asumuksessa, jota en ole itse rakentanut.
L: tarvitsisit hevosen tms kuljettamaan tukkeja.
Noh, menee näinkin
L: Eikö tuo ole huijaamista?
Ei.
L: Mitö se tekee sinusta?
A. Asbornin, ei sen enempää eikä vähempää. Kuule, halusin tietää jotakin. Alhaalla raunioissa, oliko siellä lisää ihmisiä?
L: Miksi kysyt? Mihin sinä ihmisiä haluat?
Tahtoisin vain tietää. Tiedätkö nuo palvelijat? Ne ovat sieluttomia, pelkkiä nukkeja.
L: Miksi halveksit heitä?
Ne eivät ole meitä eivätkä ihmisiä. Koen yhteenkuuluvuutta ihnmisiin enemmän kuin teihin.
L: Ihmisiin? Ethän sinä enää ole ihminen!
Silti.
L: Hyvä on... Ei, siellä ei ole ihmisiä vain sakaaliolentoja.
Ihanko totta?
L: Kunniasanalla.

Kohtaus 8: Era esittelee Pyhättöä Libertylle, Asbornille ja Vidyaralle. Raikkaassa ja kuulaassa aamussa rauhallisen musiikin saattelemana palatsista astelee linnanpihalle japanilaisiin senesalkin vaatteisiin pukeutunut n. 30v nainen. Olemukseltaan vaikuttaa samalta kuin muut palvelija, on seesteinen ja hymyilee. Katse on vähn poissaoleva.
E: Minun nimeni on Era. Esittelen teille Pyhättöänne, jos sallitte.
(Hyväksyviä murahduksia)
E: Miten haluatte kulkea?
Jalkaisin.
E: Matsuaki ei ole saapunut paikalle?
L:. Tuntuu eristävän itsensä meistä.
Tuntee varmaan jo paikat.
L: Tai ei vaan tykkää meitä.
E: Pystyttekö tuntemaan pyhäkön ympärillänne helposti? (vrt. ”Osaatteko käyttää yhteyttänne?”)
L: Opettelen vielä, ei tunnu vaikealta.
V: Olen yrittänyt, mutta se näyttää tuottavan suuria vaikeuksia.
E: kyllä. Ulkopuolen kaaoottiset virtaukset resonoivat voimakkaasti pyhäkön oman voiman kanssa. Siksi olisin toivonut, että myös Matsuaki olisi tullut paikalle. Aloittakaa sulkemalla silmänne. Ja katsokaa sillä katseella, jonka Valtiatteremme on teille antanut. Yrittäkää tunteä tämä temppelin alue. Kuinka monta keinotekoista asukasta temppelin alueella on nyt?
60
L: Näen vain Herramme aavikolla. Samassa L saa viestin NIIltä – ei huudeta hänen lävitseen, vaan vain ymmärtää tämän tahdon: ”Era opettaa yhteyttä, opettakaa toisillenne rituaalit ja tuntekaa valtojen tavat ja etiketti” Herrallamme on meille asiaa, sinä Era opetat yhteyden. Lisäksi meidän tulee oppia rituaalit ja tavat ja lait. Mitkä tavat ja lait?
E: tavat ja lait, jotka hallinnoivat valtojen keskenäistä kanssa käymistä.

Vallat harjoittelevat yhteyden käyttöä Eran opastuksella. Era näyttää kuinka yhteydellä voi muokata pyhättöä. Lisäksi pyhätössä on asioita, joita ei saa sotkeä. Pyhätön sydän on siellä, missä NII on. NII on herkässä tilassa, joten pyhätön muuttaminen NIIn lähellä voi aiheuttaa sivuvaikutuksia. Lisäksi vallat ovat vaikeita vahingoittaa, mutta kuitenkin pohjimmiltaan kuolevaisia. Valtojen pitää syödä, nukkua, he voivat haavoittua jne.

A ei tykkää palvelijoista, vaan haluaa tehdä kaiken itse. ”Uhmaikäinen viikinki”.

E näyttää reitin linnoituksen sisältä linnoituksen alle käytäviin kunnes lopulta tullaan ulos pyhäkön alaisiin savisiin raunioihin. Täältä jatketaan kraatterin keskelle.

E: tämä ei ole enää pyhäkköä, vaan sen reuna-aluetta. Vanhan pyhäkön jäänteet, tämä oli joskus kukoistava kaupunki.
L kaataa savisen patsaan
L: A, tiesitkös tämän nimen?
Tiesin.
E: Jos saan pyytää, herrallamme voi olla vielä käyttöä oikeille sieluilla.
L: Mutta täällä oli joskus ihmisiä?
E. Suurin osa pyhäkön väestöstä koostui tehdyistä olennoista, mutta jotkut vallat toivat ihmisiä tänne. He tosin kuolivat kun pyhäkköön hyökättiin.
Ai SK ei kaivannut ihmisiä? Onkos se nyt varmasti valon koodia?
L: NII on ihan eri tyyppi, etkös kuunnellut Matsuakia?
(ignoraa L:n) Mikäs paikka tämä oli?
E: Tämä kaupunki rakennettiin kivun ja pelastuksen tasapainoa varten.
Saavutaan aukolle.
V Katsoo aukkoa
E: Sinun voimasi resonoi täällä paljon voimakkaammin kuin pyhäkössä. tämä ei ole puhkön aluetta, joten jos jokin tulee läpi puolustukset on rakennettava pyhätössä
L: V, voimmeko luottaa sinuun asiassa?
V: Aukko vaikuttaa vakaalta, en usko että mikään tulee läpi
L: V, haluatko hjoitaa puolustuksen?
Jätä taistelu meille sotureille
V: A ja M varmasti hoitavat taistelut, mutta voin toki kertoe heille mitä odottaa.
E: Olen nyt näyttänyt teille koko pyhätön. Valtiatteremme on toivonut, että teille opetetaan vielä tapoja ja rituaaleja. En voi auttaa näissä asioissa, mutta jos teille tulee mitään pyhättöön liittyvää, niin kääntykää toki puoleeni. E katoaa.
L: Toki
A mulkoilee.
L: Käyn kertomassa Mlle ja Jlle mitä NII sanoi. Jääkää te tänne vertailemaan kellä on suurempi... tietämys.

Kohtaus 9:
Liberty menee kertomaan Matsuakille versionsa tapahtumista.
Matsuakin löytää hyvin hoidetusta japanilaisesta kivipuutarhasta, jossa tämä siirtelee kiviä ja piirtää hiekkaan aaltoja haravalla. Yhtäkkiä aaltojen keskelle putoaa hiekkakivi. Matsuaki kääntyy
L Herra puhui mulle taas. Se haluaa meidän oppivan tavat ja rituaaleja ja mitä vallan tarttee tietää. Era kertoi paljon mutta sanoi jotain mitä en ymmärtänyt. Se sanoi että Vidyaran oma resonanssi on voimakkainta kraaterin lä
hellä. Pitäisikö olla huolissaan.
M: en tiedä. Voi liittyä hänen tehtäväänsä luotsia pyhäkköä tyhjyyden läpi.
L Jätin Asbornin ja Vidyaran juttelemaan. Asborn näyttää uskovan että sieltä tulee jotain läpi. En oikein luota häneen. Voisitko ottaa vastuuta.
M: Pidän huolen että pyhättö on suojassa myös tämänpuolisia uhkia vastaan.
L: Asborn dissaa ei-ihmisiä, se rakentaa itse taloaan, samuraihenget ei kelpaa. Musta tuntuu että ainoa syy miksei se sanonut Eralle jotain päin naamaa on se, että se opetti sille juttuja. Musta se on uhka.
M Jotain
L: Se ei tykkää kenestäkään joka ei ole ihminen ja tykkää niistä patsaista. Se muistaa kaikkien niiden nimet. Ei kai haittaa jos kompastun pariinkymmeneen niistä.
M: Ei minulla ole mitään tarvetta säilyttää niitä, mutta älä riko jos ne on Asbornille tärkeitä
L: Ei sillä ole väli mitä A haluaa, meidän tarkoitus on palvella herraamme.

Kohtaus 10
Kameraa kuvaa puolihämärässä kuinka Liberty poski munaa vasten tilittää epäilyksiään.
Pointteja: Asborn on epäilyttävä. Jaromir on pelottava eikä kukaan kerro mitä on tapahtunut. Vidyara on mukava mutta ulkopuolelta mutta voiko luottaa? Ja sun edeltäjä on tehnyt omituisia juttuja mutta mä tiedän et sä oot erilainen.

---

Pilotti osa 2

Alkumusiikki. Kuva maailmanpuusta syöksyy sisään pyhäkön aukosta ja zoomaa ensimmäiseen kohtaukseen.

Kohtaus 1: Vidyara rakentaa planetaariota

Kamera-ajo maanpinnan yläpuolella näyttää V:n aluksen ja palvelijoita kantamassa tavaroita ulos sieltä. Geneerisiä pyhäkkömaisemia, kamera ajaa linnakkeen ohi ja zoomaa luolansuuhun. V johtaa työtä: Palvelijat kantavat tavaroita määrättyihin paikkoihin, Liberty on myös paikalla auttamassa. V: ”No niin! Siinä oli sitten kaikki. Kiitos avusta, Liberty.” L: ”Haluan nähdä mitä teet.” V: ”...selvä, ei siitä haittaakaan ole.” L: ”Mikä tästä tulee?” V: ”Laitan tänne kaikki instrumenttini, että pystyn havainnoimaan ulkopuolta. Se on hyvin monimutkaista, mutta oleellisesti... Näetkö tuon lasipallon? Tarkoitukseni on kutsua tähän eräs ulkopuolen olento, joka auttaa minua navigoinnissa. Metafyysiset instrumenttini ovat hyödyksi, mutta apu helpottaa asioita.” L: ”...Onko se turvallista?” V: ”Tietysti se on turvallista!” L istahtaa laatikolle: ”No mitä nyt?” V: ”Laitan kaiken tarpeellisen pystyyn ennen kuin Matsuaki tulee. Tämä on hyvin tarkkaa työtä! Jos jäät katsomaan, älä sitten koske mihinkään!” L: ”En tietenkään.”

Rakennusmontaasi. V työskentelee, L katselee ja syö omenoita. Rakennelman tulevasta muodosta ei vielä saa selvää. Lasikupu on letkuilla yhteydessä laitteeseen, joka suhisee ja päästää ajoittain pieniä höyrypilviä.

L: ”Ymmärsinkö oikein, sä et itse suunnista vaan kutsut juttuja, jotka kertoo mihin mennä.” V: ”Eei niinkään, pystyisin tekemään suurimman osan prosessista ilman ulkopuolista apua, mutta tämä lisää tarkkuutta. Aion kutsua tähän Aquilan peilin, se on tavallaan ulkopuolella asuva eläin, jos käytän luomakunnan konsepteja... se on erikoislaatuinen, sillä se heijastaa todellisuutta ympärillään.” L: ”Siis pyhäkön sisuksen?” (Matsuaki kävelee sisään Asborn perässään.) V: ”Senkin tavallaan, mutta myös ulkopuolen. L: ”...okei. No, miten sä saat sen tänne?” V kääntyy tervehtimään Matsuakia, joka kumartaa molemmille. V: ”No niin! Voinen sitten aloittaa.” L: ”Se kutsuu ulkopuolen olennon tänne!” M: ”Niin olen ymmärtänyt.”

V katsoo kaikkia ja vetää päähänsä paksut suojalasit. ”Valo voi olla nyt hieman kirkas.” M ja L laittavat myös lasit päähänsä, A ei, V kääntää vivusta ja kattoon syttyy luonnottoman kirkkaat humisevat värisevät siniset valot. (L: ”Mistä kaikki tämä virta tulee?”) V piirtää riimuja ja lasikuplan sisään syttyy pienempi valo. Lisää riimuja – huoneen keskelle lasikuvun yläpuolelle alkaa muodostua pallo, joka heijastaa valoa, värisee ja alkaa liikkua ympäri huonetta, kunnes – plops – siirtyy lasikuvun sisään, Vidyara vetää toisesta vivusta ja luukut sulkeutuvat päästäen höyrypilvet, valot sammuvat ja normaalitila palaa.

A kiroilee. L: ”Miten tuota tulkitaan?” M: ”Oliko se siinä?” V: ”Se oli siinä. Se meni hyvin. Loistavaa!” V pitää kättään lasipallon päällä ja tarkastelee olentoa. A koputtelee lasiin. L: ”Älä häiritse sitä! Se on eläin.” V (myös hieman Asbornin koputtelusta hermostuneena): ”Kunhan instrumentit ovat kunnossa, se ei pääse pois.” A: ”Ovatko ne vaarallisia?” V: ”Ei, ei suinkaan – nämä ovat hyvin harmittomia. Korkeintaan saattavat toisinaan syödä lähellään olevien ajatuksia, joten ei kannata viettää ylimääräistä aikaa täällä kammiossa. Siinä se nyt on. Katsokaas, tästä nyt pystyy päättelemään jotain sijainnistamme. Tätä ei tietenkään kannata ottaa absoluuttisesti, sillä Ulkopuolella ei ole aivan samanlaisia kiinteitä tilan, paikan ja ajan konsepteja kuin Luomakunnassa – mutta tässä kohti näette Luomakunnan ja Maailmanpuun omasta näkökulmastamme...” M: ”...se näyttää sen ilmeisesti niin kuin se sen näkee?” L: ”Ei, se on vain heijastus kaarevalle pinnalle.” V: ”Sehän ei ole aivan euklidinen, joten näemme puun monesta näkökulmasta, ja emme näe. Saatatte nähdä heijastuksia ulkopuolesta, mutta niitä ei kannata miettiä liian pitkään, jos ei ole perehtynyt asioihin...” Suuri varjo kulkee pallon pinnalla. V: ”... ...muuutta tämä ei ole niin kovin mielenkiintoista, jos ei tunne... kovin abstraktia... minun täytynee viritellä loputkin instrumenttini.” Muut ottavat vihjeen ja alkavat lähteä. A: ”Hae sitten minut kun olet lopettanut, meidän täytyy puhua tämän paikan puolustuksesta.”

Kamera seuraa muita hahmoja, kun se poistuvat paikalta.

Kohtaus 2: Puolustuksen suunnittelua – M ja A selvittävät välinsä
M, A ja Era leijuvassa temppelissä aukon yläpuolella. A kysyy, onko joitain heikkoja kohtia alueella, onko mahdollista tehdä sama kuin minkä V teki, eli tulla ilmasta käsin. Era sanoo ettei tiedä, koska pyhäkkö on aina ollut kiinni puussa. Asiaa täytyisi kysyä Vidyaralta. A ehdottaa samuraivartiostoa, mutta E sanoo että ei toimi, koska oliot haihtuvat pyhäkön ulkopuolella. M sanoo että raunioissa on shakaaliolentoja, joita voisi hyödyntää. A sanoo että shakaaliolennoista ei ole siihen. E: ”herra M on aina herättänyt kunnioitusta shakaaliolennoissa”. M sanoo että shakaaliolennot tottelevat Matsuakia ja siksi mahdollisia käyttää. A nikottelee kohteliaasti ja on skeptinen, M on yhtä kohtelias takaisin sanoessaan ettei tiedä mihin shakaaliolennot pystyvät ja että ei ole resursseja jatkuvaan vartiointiin samuraihengillä. Shakaaliolennot kelpaisivat hälytysjärjestelmäksi. A kysyy, onko NII aina läsnä. A ehdottaa että V rakentaa jonkin kanuunan tms. M sanoo että A suoriutuu tuollaisen järjestämisestä hyvin, kuten on aikaisemmin sovittu työnjaosta. ”Jättäkää asia minun huolekseni,” A sanoo.

Kohtaus 3: Lohikäärmekanuuna – Yhteysongelmia ja Jaromir
A saapuu V:n luolaan. Jokin musta liukuu pallon pinnalla. Planetaario on valmistunut enemmän ja A ei huomaa mustaa varjoa, johon V kiinnittää kyllä säännöllisesti huomiota. V luotsaa A:n puutarhaan keskustelemaan asiasta lisää. ”Kerrohan, V, onko laitteessasi mitään samaa kuin purjelaivassa?” V näyttää mietteliäältä A:n kertoessa kapteenitaustastaan. ”Tavallaan sitä voisi verrata tähdistä suunnistamiseen, mutta ei oikeastaan,” V vastaa. Kamera seuraa luolan edustalle puutarhaan, missä on pieni penkki ja pöytä katoksen alla. A kertoo puhuneensa Eran ja Matsuakin kanssa puolustuksesta ja A haluaa tietää, mitä ulkopuolen olennot voivat tehdä pyhäkölle. V sanoo, että mikään tuskin tulee suoraan läpi, mutta heikoin kohta tuntuisi olevan keskuskraaterin repeämä. Muuten pyhäkkö on hyvin suojattu. Hiekkamyrskyssä pyhäkön rajat ovat heikommat, mutta aavikon luonne vaikuttaa olevan sellainen, että sieltä on hyvin vaikea päästä sisään tai ulos – ylivoimaisesti helpoin reitti on repeämästä. A kysyy aavikon läpi kävelemisestä, V vastaa että todnäk tulee vain kulkeneeksi ympäri, huonolla onnella löytää jonkin paikan, missä todellisuus heikkenee ja tippuu väliin/ulos. ”Sinnehän voisi eksyä vaikka kuinka pitkäksi aikaa.” A pyytää suunnittelemaan jonkin kanuunan suojelemaan repeämää, Vidyara näyttää wtf, kun A jatkaa salamatykkeihin. V sanoo että ei pysty rakentamaan mitään tehokkaampia puolustusvälineitä kuin mitä on jo nyt, ja että ei pysty tekemään miitään repeämälle. ”Vai niin. Onko mitään mitä voit tehdä?” A kysyy. V sanoo että voisi hankkia olentoja vartioimaan, mutta A ei ihan lämpene ajatukselle. V sanoo että tarkka vartiointi on parasta, koska mikä tahansa repeämästä puskeva läpi on jotain isoa ja voimakasta ja joudutaan käsittelemään tapauskohtaisesti. A kysyy rakentamaan varoitusjärjestelmää, V kysyy samuraihenkimahdollisuudesta. A sanoo että shakaaliolentoja mieluummin, V mainitsee Jaromirin rituaalikyvyt, kun ei oikein itse osaa. A ehdottaa että V voisi mennä tapaamaan Jarskaa.

Kohtaus 5 – Liberty kaataa patsaita

Kuvasssa L avaa luukun ja nousee maanalta rauniokaupungissa mukanaan kulunut merimieskangassäkki. L kulkee patsaille ja huomaa yhden patsaista kadonneen. L kaivaa säkistä ”tennismailan” jolla lyö kiviä patsaisiin. L intoutuu riehumaan patsaiden kanssa, taklaa niitä maahan vihan vallassa.

Joukko shakaaliolentoja hiipii kohti L:ä. L kääntyy hätkähtäen ja näkee Shakaaliolennot, jotka näyttävät voitonriemuisilta tavoitettuaan saaliinsa.
SO1: Au Au Au Au Au (hiipuu kaikuna)
L: Menkääs nyt siitä
SO: Naurua
L: Menkääs nyt.
SO1: Tämä talvi on ollut pitkä heimollemme, mutta se päättyy nyt...
L: En ole pyhätössä, joten minulla ei ole mitään velvollisuutta pitää teitä ehjinä.
SO1 hyökkää, L nappaa yliluonnollisella niskalenkillä SOsta kiinni.
L: Mulla on vielä toinen käsi vapaana
SO: Sähinää
SO2 hyökkää terä ojossa
L väistää pitelemänsä SOn toiselle puolelle, ja SO2 viiltää SO1tä (L tekee paranoiaan ihmeen). SO1 äkkiä ymmärtää, että SO2 yrittää viedä heimon johtajuuden.
SO1 ulvoo haastavasti. SO2 vastaa haasteeseen ja SO1&2 taistelevat kunnes huomaavat sivustalla seisovan SO3n, tajuavat tämän olevan kaiken takana ja tilanne muuttuu täydeksi tappeluksi. L poistuu paikalta.

Kohtaus 6 – Jaromir ja Vidyara

Kuulas, raikas ja kasteinen aamu Jn talolla. Talolle kulkee pitkä polku vuoren kylkeä ylös. Talon pihalla on korkea ja rehevä länsimainen puutarha, jossa on kukkivia pensaita. Talo on ulkopiirteiltään japanilaistyylinen. V kävelee polkua pitkin kohti taloa jousipainoitteisen klassisen kantautuessa talolta. V kulkee puutarhan läpi ovelle ja koputtaa. Yksi palvelijoista avaa oven pukeutuneena vanhahtavaan iltapukuun shampanjalasi kädessään. Hän hymyilee leveästi ja kutsuu Vn sisään. V on yllättynyt, mutta astuu sisään.
V kättelee Ptä. V kuulee sisältä musiikin lisäksi vaisua puheensorinaa. Hän on kävellyt juhliin, joissa on pääasiassa palvelijoita soveliaasti pukeutuneena tassimassa ja keskustelemassa.
P: En ole varma olemmeko tavanneet, olen nti Graystone. Ilta on vielä nuori, pääsette varmasti hyvin mukaan.
V: Olen V.
Paikalle ilmestyy miespalvelija, joka tarjoaa Vlle juotavaa. Sisältä ulos katsottaessa vaikuttaa olevan ilta. V kohottaa lasiaan nGSlle.
nGS: Tanssitteko?
V: Kyllä
nGS johdattaa Vn tanssilattialle.
nGS; Osaatteko [poloneesin, se tanssi]. Minusta se on niin viehättävä tanssi. Mistä kaukaa olette, olette niin eksoottisen näköinen?
V: Intiasta.
nGS: miten saavuitte, laivalla tietenkin?
V: tavallaan kyllä
nGS: teidän täytyy olla hienoa sukua, onko isänne maharadja?
V: Itseasiassa kyllä, tosin vain isoisäni.
Tanssin lomassa V katsoo ympäriinsä Katseella. Kaikki tanssijat ja miljöö muuttuu harmahtavaksi ja kaksiulotteiseksi. V huomaa huoneen seinustalla istuu värinsä säilyttävä mies, joka keskustelee sotilaspukuisen miehen kanssa,. J ei kuitenkaan katso keskustelukumppaniaan vaan Vtä ainoalla silmällään. J hymyilee Vlle kunnes tassi vie Vn mennessään
nGS: Isänne on varmasti maharadja? Olen aina halunnut nähdä ne kaukaiset orientin maat. Sumatran ja Javan ja Ceylonin, mutta vanhempani eivät päästä vielä minun ikäistäni yksin matkaan. Mutta jos joku kutsuisi minut voisin varmasti lähteä? Onhan teille vielä tanssikortissanne tilaa?
V: Valitettavasti minun täytyy köydä tervehtimässä illan isäntää, joten joudun jäättmään seuraavan valssin väliin raskain sydämin. Mutta ehkä tapaamme vielä
nGS: Aivan varmasti!
V kulkee Jn luokse, joka keskustelee Preussilaisen kaprteenin kanssa.
J: Aivan herra Freibach, mutta katsokaahan, nGS on tuolla aivan yksin, ehkä teidän pitäisi tanssia hänen kanssaan?
hFB: Tietysti
V tulee Jn luokse. Ympärillä olevat tervehtivät Vtä. V ja J kättelevät.
V: Hyvää iltaa.
J: Hyvää iltaa.
V: Emme ole tavanneet aikaisemmin, mutta olen VN, Kohtalon valta.
J: [tuijotusta, lasin pyöritystä] Ahaa, ulkopuolelta tullut on siis Craigin seuraaja. Minä olen JP, tervetuloa.
V: Ajattelin, että olisi korkea aika tavata teidätkin, koska emme ole tavanneet aikaisemmin.
J: Vieraideni seura ei selvästikään ole teille eduksi, alatte jo nyt toistaa itseänne.
V: [vaivaantunut hymy. lisäksi kaikki ovat hiljentyneet ympärillä ja katsovat Vtä]
J: Sinulla oli selvästikin jotain tärkeää asiaa, kun tulit tänne. Käy toki asiaan, jotta juhlani voivat jatkua.
V: Minulle kerrottiin, että olette tämän familian rituaalien asiantuntija ja meidän olisi syytä puhua kanssasi rituaaleista, koska NII haluaa meidän kaikkien oppivan niitä.
J: Ymmärrän oikein hyvin. Onko rakastettu herramme antanut spesifimpiä määräyksiä mitä rituaaleja teidän pitäisi oppia?
V: Tarkka sanamuoto taisi olla ”Opetelkaa rituaalit”, joten varmaan hänellä oli jotain mielessään. Olen ymmärtänyt, että yleensä vallat osaavat tiettyjä perusrituaaleja.
Armagistos on nukessa läheisen huonekalun päällä, tarkkaavainen katsoja saattaa huomata.
J: Mainitsiko herramme millainen rangaistus minua kohtaa, jos minua ei kiinnosta opettaa teille mitään?
V: Mistään sellaisesta ei ollut mitään puhetta
J: Mutta rivien välistä se oli luettavissa, kuten aina. Hyvä on, tule ja tuo ne kaksi muuta mukanasi huomenna aamunkoiton aikaan, niin minä opetan teille rituaalit.
V: Ymmärrän. Oli ilo tavata teidät
J: Mikäli vain mielenne suinkin tekee, jääkää toki hetkeksi nauttimaan juhlista.
nGS saapuu pakoiltuaan hFBtä
nGS: Oi, V. Voitteko mitenkään pelastaa minut tältä innokkaalta kapteenilta? Hän vainoaa minua...
J: He eivät pysy kovinkaan koherentteina pitkään
nGS: Se kapteeni vainoaa minua, mutten voi sietää häntä. Onneksi löysin teidät, teidän täytyy olla Maharadja...

Kohtaus 7: Asborn ja shakaaliolennot
Asborn seisoo hiekkakasan päällä (aurinko paistaa, hiekkamyrsky on vähän rauhallisemmin). kamera zoomaa kaummaksi, maassa makaa kärsineen näköisiä shakaaliolentoja. Asborn ”Joko ymmärrätte, että minä olen vahvin. Sinä, takaisin riviin. Te nyt raportoitte jatkossa minulle, ja vahditte kraateria. Raportit tämän putken kautta!” Asbornilla on joku putki, jota pitkin viestit kulkevat Asbornille.

Asborn johdattaa shakaalit keskuskraaterille, jossa olevat patsaat on tuhottu.
Asborn: mitä näille on tapahtunut?
Alpha-shakaali: en kerro sinulle, olet heikko etkä sovi johtamaan! Uskollisuuteni kuuluu sille naiselle!
Asborn kovistelee alpha-shakaalia aikansa. Lopulta Asborn kääntää muiden shakaalien vihat alpha-shakaalin niskaan ja uhkailee heittää tämän muiden armoille. Shakaali ei kuitenkaan taivu.
Mikäs tämä nainen on? Missä hän on?
S: Hän on vahva; yllätimme hänet ja hän voitti meidän kunniallisessa taistelussa!
Missä hänet yllätitte ja mitä hän oli tekemässä?
S: Kerron sinulle ja palvelen sinua, jos voitat hänet taistelussa.
Hyvä on, johda minut hänen luokseen.
Asborn lopettaa muiden vihan. Shakaali kuvailee Libertyn Asbornille.
Te muut, ette sitten unohda vartiopalveluanne!

Kohtaus 8: Asborn ja Liberty
Liberty on kotonaan; bunkkeri surkean näköisen kämpän alla. Bunkkeri on täynnä brittiseparatisti- ja salaliittosälää Maasta. Asborn potkaisee oven auki
Kautta Odinin parran, mitä helvettiä!
L: Tein oven melkein itse, minäkään en tule sinun kämppääsi riehumaan.
Sinä rikoit ne patsaat.
L: Minulla oli lupa Matsuakilta.
Väittelyä siitä kuka sanoi mitä ja saiko ne rikkoa ja mitä Era sanoi ja mitä Nabrassal sanoi ja oliko ne Pyhättöä jne.
Tämä selvitetään tässä ja nyt! Mikä sinä oikein olet?
L: Häivy!
Itse päättämääsi Nabrassalin tahtoa toteutat!
L: Et tajua siitä mitään!
Hän ehkä puhuu sinun kauttasi, ei sinulle!
Liberty yrittää vetää Asbornia turpaan; Liberty tappelee likaisesti, mutta Asborn on kovempi jätkä. A ja L mättävät toisiaan, ja paikat hajoaa. Lopulta Asborn voittaa ja laittaa Libertyn pakettiin.
Tässä laivassa on vain yksi kapteeni, ja se olen minä!
L: Kerro se Matsuakille
Leikkaus siihen, että A vie L:n Matsuakin luokse. M haravoi aaltoja hiekkaan; Asborn heittää Libertyn hiekan keskelle. M vie rauhallisesti haravan pois;
M: L, A, voinko jotenkin auttaa teitä?
Tuo nainen on rikkonut ne kaikki savipatsaat ja väittää saaneensa sinulta luvan. Sanoit että olen johtaja ja saan vapaat kädet toimia!
L: A, et tiedä tästä paikasta mitään toisin kuin M
M: luotan Asborniin
annoitko luvan savipatsaiden rikkomisseen?
M: sanoin, että jos Nabrassallla ei ole mitään sitä vastaan, niin min un puolestani ei haittaa, mutta jo Asbornille ne tärkeitä niin ei pitäisi
plahj plah plah tappelua
laivassa ei ole kuin yksi kapteeni, jos mies ei noudata sitä niin hänet heitetään mereen
L: no heitä sitten

leikkaus, kraaterin reunalla

Asborn roikottaa Libertyä tyhjyyden päällä. Asborn toistaa jutun laivasta ja kapteenista
L: Et voi tehdä tätä, et ole Nabrassal!
M: Jokaisella on paikkansa tässä familiassa, A on johtaja, L puhuja, olisi parempi jos välimme selviäisivät ilman verenvuodatusta
A tiputtaa L:n, mutta L tarttuu Asbornin käteen
miksi pelastaisin sinut?
L: me ollaan samaa familiaa
huono selitys!
L: päästä minut tästä!
huutamista, väittelyä asemasta, Liberty ei tiedä paikkaansa, patsaat olivat uhka, uhista olisi pitänyt kertoa Asbornille, Asbornilla on tunneside, ne kaikki olivat paskiaisia, Nabrassal käski pitää paikat ehjänä, onko nyt kaikki tehty oikein...?
L: voidaanko me nyt mennä pois?!?
Ensi kerralla sitten tulet ensin kertomaan minulle.
A päästää Libertyn pois, Liberty lähtee.
M (hetken kuluttua): kai tajuat, etten olisi voinut antaa sinun tuhota häntä?
laivalla ei voi olla kahta kapteenia
M katsoo Asbornia hetken ja nyökkää sitten.

Kohtaus 9: Liberty, Asborn, Vidyara, Matsuaki menossa Jaromirin luokse.

V: J pyysi meit tulemaan aamulla. Kun kävin hänen luonaan talon sisällä oli ilta, joten oletettavasti nyt on aamu. Pakko myöntää, että kokemukseni oli erikoinen, mutta hän lupasi opettaa meille rituaaleja.
J odottaa tulijoita puutarhaa ympäröivän pensasaidan kulikuaukossa. J on pukeutunut kuin aamulla kaksintaisteluun menossa oleva miekkailija.
A nyökkää Jlle.
Kuulimme, että sinä olet familiamme rituaaliasiantuntija, joten tulimme oppimaan rituaaleja ja tapoja NIIn käskystä.
J: Seuratkaa minua puutarhaan.
J johdattaa muut kolmen pensaan luokse (valkoisia, punaisia ja valkoisia kukkia). J taittaa jokaisesta yhden kukan antaa yhden Alle (basilika), Llle (ohdake) ja Vlle (valk. ruusu). Matsuaki istuu alas lähistölle.
J: aloitan oppitunnin kertomalla teille, että maailmankaikkeuden lait nojaavat suuresti [blah blah blah kuivakasta paskanmystisyyttä]. teidän sielunne tai NIIn sielun palat, jotka on pakotettu sisäänne ovat symbolisessa yhteydessä kukkiin, joita tällä hetkellä pitelette. Kukat ovat kauniita, ne ovat luomisen sirpaleita ja toimivat useiden joskaan eivät kaikkien rituaalien kanavana.
An vyöllä olevasta putkesta kuuluu mölyä
(muille) Anteeksi. (putkeen) Ei ole minun ongelmani, herätä se pirulainen. Toimi!
J: yksinkertaisin ja kaikkein ensimminen rituaali jonka opimme on yhteydenotto, joka toimii näiden kukkien välityksellä.
A ja L tarjoavat kumpikin kukkaansa Vlle. V empii, jolloin L nappaa Vn kukan ja antaa omansa tilalle. V ja A vaihtavat vielä kukkia.
J: joko mielessänne tai ääneen kutsukaa henkilön nimeä ja alaa. Muotoilkaa sananne hyvin kohteliaasti ja muodollisesti, koska jos sananne eivät ole täydellisiä vastaanottaja saattaa pahastua.
V: V, kohtalon valta kutsuu Ata, vihan valtaa.
J: Et tarvitse kukkaa, mikäli haluat vastata tähän. Tartu ääneen jonka kuulet.
V
J: Ei näin. Sinun tulee vastata formaalisti kuten sinua on tervehditty.
A kuulee.

Leikkaus myöhemmäksi, kun J opettaa Katsetta.
J: Kun oikein katsotte voitte myös tunnistaa toistenne alat. Näettekö minun alaani?
L, A, V: Emme
J: tämä johtuu siitä, että minun henkinen voimani on teitä suurempi. Jos kohtaatte vastaavia henkilöitä älkää vihastuttako heitä.

Puhetta auctoritaksesta.
J: V, tartu käteeni. [Molemmat tuntevat kivun välähdyksen]
J: Jos joskus tunnette olonne epäsosiaaliseksi, niin tällä tavalla voitte yksinkertaisesti vähentää heidän halukkuuttaan tehdä lähempää tuttavuutta.

J: Ankkurien tekeminen. Joillakin teistä saattaa olla asiasta lähempää tuttavuutta. (A näyttää synkältä.) Ankkurin tekeminen tapahtuu siten, että muodostatte sillan hänen mielensä ja oman mielenne välille. Tämän jälkeen ankkuri on teille uskollinen ja voitte käyttää voimianne hänen kauttaan. Tässä on vain yksi ehto, teidän täytyy vihata tai rakastaa tulevaa ankkurianne. Maailmankaikkeus on tarkka tästä ehdosta. Lisäksi jos ette vielä tunne valtias Entropian lakia, niin rakkaus on valloilta kielletty.
Mutta.. eikö tästä tule paradoksi?
J: Ei suinkaan, jäljelle jää vielä viha.
L: Kuka Entropia on?
J; Voimakkain imperaattori, joka hallitsee tätä maailmanaikaa.
L: onko hänellä valta nähdä mitä teemme täällä luomakunnan ulkopuolella?
J: Ei
L: Miksi sitten noudattaisimme niitä?
J: Ihan miten vain. NII on käskenyt opettaa teille tavat riippumatta onko siitä teille hyötyä.
L: Sanktiot?
J: Ei voi tietää.

J: Pyhän tulen rituaali suojelee kehoanne haavoittumiselta, riippuen kokemuksestanne ja henkisistä voimavaroistanne. Jos joku meistä (katsoo Matsuakia) on vähälahjainen tässä asiassa, voi hän suojautua tulivuoren purkauksilta ja putoavilta vuorilta. Vahvemmat meistä sen sijaan voivat suojautua esimerkiksi miekan iskuilta. Rituaalin käynnistäminen vaatii kokonaisen yön viettämistä pyhäkössä valmistautuen.

Lisäksi opetetaan Tien Löytäminen, Noitavaino. mainittaan Nokkosrituaalin olemassa olo.,

J: Ja sitten Mnkin olisi syytä kuunnella, opetan teille familiasta erottamisen. Tätä rituaalia käytetään kun joku on rikkonut vakavasti imperaattoria vastaan ja on päätetty ettei hän enää voi olla familian jäsen. Erotettava valta tuodaan imperaattorin ja familian eteen, missä häntä kidutetaan 3 päivää, kunnes tuska repii sielunkappaleen hänen sisältään.

Lisäksi J opettaa perustavat, mainitsee Cammorasta jne.

J: Onko jotain kysyttävää?
Mikä on oma roolisi familiassa?
J: Niin, todella hyvä kysymys, Asborn olihan se? Olen täysin käytetävissänne, mihin uskoisitte minun soveltuvan?
Uskon, että laaja kokemuksenne ja epäilemättä voimakkaat kykynne tuovat näkemystä, joka on minun kaltaiseni uuden vallan tavoittamattomissa, joten olisi kunnia minulle jos saisin tarvittaessa tulla kysymään teiltä neuvoa.
J: Enpä tiedä A, neuvojani ei ole aina... Olen hieman kyllästynyt neuvonantajan rooliin, tähän asti sanani ovat jääneet jokseenkin huomiotta. ymmärrätte varmasti turhautumiseni.
ymmärrän täysin mistä puhutte.
L: Meillä on vähän eri familia kuin kummallakaan teistä aiemmin.
J: Onko mitään erityistä mihin tarvitsette näkemystäni?
Ei tällä hetkellä.
V: Meidän pitäisi itseasiassa kysyä Jltä repeämästä
Aivan totta
j: M, olet valinnut itsellesi arvoisesi seuraajan
M kumartaa Jn suuntaan (hieman jäykän näköisesti)
Laiva, jonka pohjassa on reikä myrskyn sattuessa ei luultavasti pääse satamaan.
J: Totta.
Voinko pyytää, että teette yhteistyötä asian korjaamiseksi?
J: Toki, voinko puolestani antaa teille neuvon?
Toki
J: Jos haluatte, että tämä familia menstyy paremmin kuin aikaisemmin, kehottaisin luopumaan anteeksipyytävästä puhetyylistä. Se ei vala luottamusta johtajuu---
L: Paskat! [Hups, L poistuu]
J: Olen varma, että v ja minä voimme selvittää asian.
M nousee, kumartaa Jlle ja sanoo: Kiitos oppitunnista
J: Olet varmasti kuullut nämä asiat ennenkin
M lähtee.
A lähtee
V ja J vaihtavat muutaman sanan ja V lähtee.

Kohtaus 10: Liberty puhuu Jaromirin kanssa

liberty jää väijymään ja menee puhumaan Jaromirille muiden lähdettyä. Jaromir kohottaa kulmiaan, L lähestyy varoen
J: minä tunnistan tuon asennon, mutta puheesi on vierasta
L: mä haluaisin puhua asbornista. Luuletsä oikeesti et se on hyvä johtaja, Se uhkas heittää mut siitä repeämästä.
J: hän kehittyy nopeampaa tahtia kuin aikaisempi johtajamme. Matsuakilta kesti kuukausiaa päästä vaiheeseen jossa hän roikotti ihmisiä reunalta. ...Mutta ei, en usko että A on hyvä johtaja. En myöskään usko että M olisi hyvä, että V olisi hyvä tai sinä. Ja huonoin olisin minä. Voinko tarjota jotain?
L: giniä
Giniä tuodaan, L epäröi
J: haluatko että maistan ensin?
L: tästä on niin pitkä aika
L: mä en ymmärrä, miksi M antaa tulokkaan komennella itseään. A on potentiaalinen vihollinen, vihollisen leiristä.
J:Nabrassalilla ei ole ollut koskaan hyvä arvostelukyky valtojen suhteen. Haluatko tietää miksi M sallii tämän.
L: joo
J: M saattaa näyttää voimakkaalta ja miehekkäältä mutta on perusolemukseltaan elämänsä statisti. Hänellä ei ole vaadittavaa rohkeutta tehdä päätöksiä, yhtään minkäänlaiaisa. Hänhän pukeutuu yhä samoihin vaatteisiin kuin saapuessaan. Hän saattaa antaa vaikutelman vanhemmasta ja viisaasta joka antaa lapsen tehdä juttuja, mutta todelllisuudessa hän on kuin vanhempi, joka heitti elämänsä hukkaan ja toivoo lapsen toteuttavan siitä edes osan.
L: mutta mitä mä voin tehdä enää?
J: nauttia kyydistä
L: mutta sen perustelut oli ihan samoja kuin p-amerikan diktaattoreilla. En voi antaa tän tapahtua
J: kohauttaa olkiaan. Siinä on valtana olemisen ydin, arvaamaton ja hallitsematon voimankäyttö
L: mut mä tuun hulluks täällä, mun pitää katsella M ja A:ta
J: (miettien) Jos sinusta tulisi hullu, ehkä muistuttaisit häntä enemmän.
L: what?
J: anteeksi se oli tahditonta, saanko kaataa lisää
L et, älä leiki
J: Olen kauan sitten päätynyt siihen tulokseen että leikkiminen on parasta mitä voimme tehdä
L: okei leikitään mutta mun säännöillä. Olkoon A johtaja mutta minä teen asiat toisin
J: tee mitä haluat., valta on oma oikeutuksensa. tee mitä haluat ja kärsi seuraukset
L: järjetöntä, eikö todellista valtaa ole se, että ei tarvitse kärsiä seurauksia
J: entä kun olento jonka mieli on suurempi kuin voit käsittää, nappaa sinut, raiskaa mielesi ja antaa vallan kostaa, niin onko se valtaa
L: mutta eihän me toimita noin. Eikö me pelasteta ihmisiä. Kyllä mä tunnustan miettineeni miksi meidän alat on täällä jos me noudatetaan periaatteitamme
J: ne ovat kaikki osia nabrassal II:n olemuksesta. Hän on paranoidi, itsetuhoinen, väkivaltainen, ja nyt ilmeisesti myös vihainen
L: nyt kytllä veit multa ikävästi maton alta, mutta jos nabrassal I oli sellainen niin eikö II ole erilainen
J: mutta olet silti täällä
L alkaa juoda nopeammin päästäkseen pian pois

Kohtaus 11: Liberty ja Vidyara avautuvat Jaromirista, Asborn tulee paikalle käymään läpi ongelmiaan

Vidyaran planetaariolla. V piirtää eri asioiden vektoreista, jotka kohtaavat ja tekee samalla (huolestuneen näköisenä?) toiselle paperille laskelmia laskutikulla. Lasipallon ympärille on rakennettu sitä kiertäviä palloja, jotka heijastavat näkyjä takaisin. Askeleita. V pälyilee, kääntää paperit ympäri ja kääntyy hymyilemään järkyttyneelle Libertylle. L: ”V, onko sinulla hetki?” V vetää pöydänkannen alas ja viittaa tuoliin. L: ”Puhuin Jaromirille ja se pelottaa mua. Se näyttää ajattelevan, että oon edelleen se tyyppi, joka oli ennen mua. Se ei heittänyt sulle mitään sellaista?” V: ”Kävin aikaisemmin hänen luonaan ja kokemus oli... mielenkiintoinen.” L: ”Mitä hän sanoi?” V: ”Ei niinkään mitä hän sanoi... hän näyttää jotenkin elävän menneessä. Hänellä oli jonkinlaiset iltajuhlat kaupungin palvelijoiden kanssa.” L: ”Se tuntuu jotenkin traumatisoituneen siitä, että siitä tehtiin valta, että sai tuollaisen alan.” V: ”Hänen suhteensa Matsuakiin näyttää jotenkin tulehtuneen.” L: ”Ei ole ainut tulehtunut suhde. Mutta pelkään, että tuun hulluksi täällä. Ja Asborn on kamala johtaja.” V: ”Toivoa on vielä. Olen luottavainen sen suhteen, että Jaromir pääsisi yli tapahtumista, eikä ole yllättävää että kaikkien suhteissa on alkukarheutta, ovathan taustamme erilaiset ja familia koottu hyvin rajallisilla resursseilla. Ymmärrän siis ongelmien lähtökohdan.” L: ”Mutta yksi asia jäi mietityttämään, miksi Jaromir halusi opettaa meille sen familiasta erottamisen rituaalin?” V: ”Olin aistivinani siinä viestin M:lle rivien välistä.” L: ”Ovatko A ja J keskustelleet yksityisesti?” V: ”Eivät kai, sovin A:n kanssa että mietimme J:n kanssa yhdessä tätä puolustusta vielä. Antaisit muuten A:lle vielä toisen tilaisuuden...” L: ”Se yritti tappaa minut! Kaikki haluavat minulle pahaa! Sinä olet ainut, joka on ollut kiltti minulle... älä petä minua nyt!”

Asborn koputtaa ovelle. L katsoo hätääntyneenä ja häipyy osoitetun takaoven kautta. V: ”Tule vain sisään, Asborn. Sovin J:n kanssa puhuvani niistä rituaaleista hieman myöhemmin.” A: ”Hieno juttu, mutta en oikeastaan ole täällä työasioissa. Sano, mikä pitää laivan miehistön koossa? Kapteeni on omanlaisensa persoona, miehistö inhoaa häntä ja siinä välissä ovat puosut ja muut ja persoonallisuuksia on monia ja kaikenlaisia vihasuhteita henkilöityy... Olenkohan minä jotenkin käsittänyt väärin tämän johtajuuteni? Mitä sinä sanoisit navigaattorina, ymmärrät varmaan laivan toimintaa.” V: ”Nautikaalinen kokemukseni on vähäistä, mutta kuvittelisin että jos miehistö ei toimi, laiva uppoaa.” A: ”Raivoava meri, se on se ylin voima jota kaikki rakastavat ja vihaavat, ja pelkäävät. Se eikä kapteeni. Nyt meri on ympärillämme, mutta se ei ole mielissämme – emme voi vain katsoa ulos ja nähdä rajatonta ulappaa ja tuntea pienuuttamme. Siksikö tappelemme?” V: ”Niin, tämä meri on vaikeasti kosketeltava.” A: ”Mietin, olenko käsittänyt roolini väärin. Tuo L, hän tekee minut hulluksi! Mutta hän on kuitenkin tärkeä osa miehistöä. Minua vaivaa, mitä aiemmin tänään tapahtui. Menin liian pitkälle. Sinä olet ainoa, jolle voin puhua. Kerro, mitä voisin tehdä L:n kanssa, olen ihan neuvoton.” V: ”...no... ...Olen huomannut, että familialla on ollut kankea alkutaival, mikä on ihan ymmärrettävää, koska taustamme ovat niin erilaiset. Anna L:lle vielä mahdollisuus, hän on erilainen kuin sinä mutta ajaa varmasti familian asiaa.” A: ”Olet varmaan oikeassa. Ehkä menen puhumaan hänelle liennytyksen hengessä. Kiitos neuvoistasi. En häiritse sinua enempää, olet varmaan kiireinen.” A nyökkää ja lähtee. V rojahtaa tuolille ja nostaa kirjoituspöydän kannen, nostaa paperit, käveree pallon luokse ja tuijottaa sen syvyyksiin.

Kohtaus 12: Liberty ja Asborn hierovat sovintoa, päätös lähteä tutkimaan alapuolta.
Päätemppelin laidalla. L näyttäisi olevan matkalla M:n luokse. Kamera seuraa L:ä, A on matkan varrella. A: ”L, odottaisitko hetkisen. Minulla on puhuttavaa.” L odottaa ryhdikkäästi asennossa. A: ”Tiedän että meillä on erimielisyytemme, mutta olen pahoillani että olin niin kovakourainen, tuossa aiemmin. Meidän pitäisi tulla toimeen.” L: ”Mehän tullaan toimeen. Oliko sinulla joku käsky mielessä?” A: ”No, ei, tämän vain halusin sanoa – tai siis, oli vielä yksi juttu. Shakaaliolennot löysivät vanhan kaupungin laitamilta jälkiä ja tarve-esineitä, tuoreita. Tiedätkö siitä mitään?” L: ”En.” A: ”Tunnetko seutua?” L: ”Joo.” A: ”Etkö sitten lähtisi mukaan tutkimaan asiaa?” L: ”Okei. Lähdetään sitten.”

Kohtaus 13: L ja A lähtevät aavikolle.
A käskyttää shakaaliolentoa aavikon ja hiekkamyrskyn laidalla. A: ”No niin, mistä löysit jäänteet?” Shakaali johdattaa. Rakennuksen rauniosta löytyy nuotiopaikka. A ja L kiistelevät siitä, miten vanhaa tuhka on. A: ”Oliko tässä kaikki?” Shakaali: ”He ovat olleet täällä hetki sitten. Haisee ihmiselle.” L: ”Joo joo. Täällähän olikin ihmisiä, mutta ne ovat varmaan lähteneet – todennäköisesti ylös pyhäkköön.” A: ”Olet varmaan oikeassa.” L: ”Jep.” L lähtee palailemaan ylös. A jää vielä hetkeksi, ja on poistumassa myös, kun äkkää kiven alla kompassin, jossa ei ole ilmansuuntia mutta joka selvästi osoittaa (hiekkakerroksen alla) jonnekin. Sen alla on varustelista. A laittaa kompassin taskuunsa ja lähtee.

Kohtaus 14: Jaromir ja Vidyara puhuvat maailman luonteesta
V menee J luo. Jousimusiikkia. V koputtaa oveen, oven avaa nti Greystone, V nyökkää. Juhlat ovat käynnissä, V esittäytyy muodon vuoksi ja ennenkuin nti G ehtii päästä vauhtiin, J tulee ja pelastaa ja vie V:n työhuoneeseensa. Työhuone on about samanlainen kuin viime kaudellakin, hylly seinustalla jossa paljon kirjoja, lasipurkeissa asioita lasikaapissa, nuottitelineitä, yksi sulka enkelistä, viinikaappi, scrying-pytty. J tarjoaa konjakkia molemmille. J on pukeutunut kuin juhlia varten, heittää takkinsa tuolinselälle menessään ja istahtaa alas, istuttaa myös V:n.
V menee suoraan asiaan: A ja M pyysivät kehittämään keinon todellisuusrepeämän hallintaan. J kohottaa kulmiaan. ”M katsoo varmaan parhaaksi unohtaa, miten repeämä syntyi.” J kertoo V:lle mitä kävi: kaupunkien valta Suunnittelija loi pyhäkön uudelleen voimasanalla, jonka sivuvaikutuksena syntyi heikko kohta pyhäkön ja maailmanpuun välille. Myöhemmin Matsuakin tekemä vastaava voimasana repäisi sen auki. Kun pyhäkkö irtosi todellisuudesta, NII teki monta ihmettä, mutta ei tukkinut reikää. Tukkiminen voisi myös olla tyhmää, koska se on ainoa tie ulos.
J kysyy, millaisia uhkia sen kautta voisi tulla sisään. V: ”käytännössä ihan mitä tahansa.” Myös jotain sellaista, joka voisi tulla rituaalien läpi. Ulkopuolen asiat harvoin nouudattavat luomakunnan lakeja. J: onko tämä myös osa sinun olemustasi? V katsoo viinilasiinsa. ”Tavallaan kyllä.” Käy ilmi, että toinen Vidyaran vanhemmista on masha. J sanoo, että on kuullut suhteista ja kuulemma usein sellaiset lapset eivät elä aikuisiksi, ovat epämuodostuneita ja kärsivät oudoista ulkopuolen sairauksista. J: se jää nähtäväksi. Jotkut taiteilijasielut sanovat, että onnellisia ovat ne, jotka kuolevat nuorina ja välttyvät ulottuvuushirviöistä ja kamalista seikkailuista. Sitten J angstaa. Heijastaako tämä kokemuksiasi, V kysyy. J vaihtaa aihetta.
J on kuullut aikaisemmin ulkopuolen olennoista, mutta ei ole koskaan tavannut sellaista. Kamera kiinnittyy huoneen sisustuksesta erottuvaan harlekiininukkeen kun puhutaan filosofisia – Armagistos. V toteaa että ei kuolevaisilla ole muutenkaan kauhean hyviä vaihtoehtoja. J sanoo että repeämälle voidaan tehdä jotain, mutta pitää arpoa hyötyä jaa kuinka homma voidaan purkaa tarvittaessa. V ei sano heti mitään vaan miettii.
J kysyy: sinäkö olet itse jättänyt perimäsi ansiosta kuolevaisuuden taaksesi, kuinka kauan olet seilannut? V:vasta toinen kerta kun olen lähtenyt luomakunnasta. eka reissu päättyi fiaskoon. J: ja tämäkö ei? V: toistaiseksi en voi valittaa. J hymähtää, sanoo: tässäkö siis kaikki mitä haluat, palvella uskollisesti valtiatartamme? V: palvelus on mielestäni hyvin halpa hinta kaikesta. J: nautit uudesta voimastasi? et koe, että kohtalon hallitseminen sitoo sinut näkemään jotain sellaista, mitä ihmisen ei tule nähdä? V: ei, oon nähny jo aika paljon. Ja en nauttinut siitä että olin korkeampien voimien pelinappula tai mitätön olento heidän peleissään, nykyinen tilani on huomattava parannus. J: nyt on merkitys ja tarkoitus? onnee, on hianoo että joku voi katsoa asiaa noin. Et kärsi edeltäjäsi muistoista? V: valtana oleminen on vaan yksi diili, joka hyödyttää molempia. Muuten teen asioita joista tykkään. J: en minäkään kieltäytyisi, mutta... Sinä siis teet sopimuksia, teit sopimuksen NII kanssa? V: niin. entä sinä, jouduitko itse temmatuksi tähän asemaan? J: ei saada yleensä valita. ei sillä etten olisi etsinyt. Mutta tää vähän tuntuu rangaistukselta. Asenteesi on kyä todella ihailtava, pyrin toimimaan noin, mutta jotkut sopimukset (ZOOM NUKKEEN) on tehneet siitä vaikeaa. Mutta vartijoista: voin tehdä rituaaleja, jotka tukkii tai räjäyttää, mutta mikä näistä olisi kaikkein hyödyllisin? vaiko kaikki? Jos joku uhkaava haluaa tulla sisään, se tulee ja sitä voi pidellä yhteyden voimalla, tai sitten ei yhtään millään. V luulee, että ulkopuolen joihinkin asioihin voisi varautua, kun ulkopuolen jutut ei noudata normaaleja lakeja. Tulee mieleen pari varokeinoa, mutta oot oikeassa suojausrituaalien hyödyttömyydestä. J kuuntelee mielellään.

Kohtaus 15: Era menee tapaamaan Vidiyara
V löytää palatessaan Eran kotoaan seisoskelemassa sisällä luolassa V:n kammion ulkopuolella.
E: tulin puhumaan sinulle koska en löytänyt A:ta
V: mitä tarkoitat
E. en saanut yhteyttä häneen koska hän ei ole pyhäkössä, siispä tulin puhumaan sinulle erästä tärkeästä asiasta.
Olen nyt jonkin aikaa tarkastellut vuoren alapintaa ja huomannut että sen värit vuotavat
V: vuotavat? (järkyttyneenä jo kasuaalista ilmoituksesta A:ta koskien)
E: kyllä. Tähän repeämään.
V: hyvin huolestuttavaa sanoisin
E: vuotonopeus on vielä niin hidas että meillä on hyvin aikaa ennen kuin asia alkaa eskaloitua. tämä on toki minusta esteettisesti kiusallista
V: oletko käyttänyt yhteyttä?
E. mitä enemmän yritän palauttaa värejä, sen nopeammin muutos etenee. Lisäksi savipatsaat on rikottu ja jäänteet hävinneet aukkoon
v: oletko puhunut muille
E: en. M mietiskelee joten en voinut häiritä, J ei ole ollut niin kiinnostunut kuin sinä eikä hänellä ole sinun asiantuntemustasi. Kuten sanoin olisin puhunut A:lle mutta hän ei ole pyhäkössä. Jos haluat voin ottaa yhteyttä muihin
V: tutkin asiaa ja minulla on teorioita. toki tämä oli odotettavissa joten puhun muille
E: niin te olette sillä lailla nöyrä mutta pyytäkää minua toki tekemään näitä asioita jos tarve on
V: teen niin. Ei kuitenkaan ole varmaan suotavaa palauttaa värejä raa-alla voimalla. Kiitos tästä, Era.
Era nyökkää, jää hetkeksi katsomaan V:n perään ja sitten äkkiä kävelee pois.

Kohtaus 16: Saadaan selville, että Asborn on lähtenyt jonnekin
A on jättänyt Matsuakille kirjeen, jossa selittää, mitä on tapahtunut, kertoo lähteneensä tutkimaan asiaa ja sanoo jättävänsä komennon hänelle.
Liberty tulee paikalle. M (huomattuaan Ln): ”A on ilmeisesti lähtenyt tutkimaan aavikkoa.” (Ei mainitse A:n maininneen käyneensä Ln kanssa alhaalla) L: ”Hä, miksi?” V soittaa M:lle. M: ”Suo anteeksi hetkeksi, V kutsuu minua.” V: ”M, tuota, Era sanoi että A:a ei ole tavoitettavissa, oletko kuullut hänestä?” M: ”Löysin juuri kirjeen häneltä, hän on lähtenyt tutkimaan aavikkoa pyhäkön ulkopuolella. Hän on löytänyt todisteita siitä, että siellä on jotain.” V: ”Sekin vielä. Joka tapauksessa ajattelin, että kannattaa kertoa että meillä on vakavia ongelmia.” M: ”(Liberty, anna kätesi.) Pyysin Libertyn mukaan.” V: ”Era sanoi juuri, että jokin syö värejä pyhäköstä. Jokin, mikä on portin toisella puolella.” L: ”Jokin ulkopuolinen? Voitko vilkaista peilistäsi, mitä siellä on?” V: ”Se ei ole niin yksinkertaista, mutta työskentelen asian parissa.” Zoom: Peilissä häilyy musta varjo. M: ”Onko tämä vakavaa?” V: ”Era sanoi joitain viikkoja.” L: ”Voimmeko liikkua?” V: ”Liikumme parhaillaan.” M: ”Onko se varmasti jotain toisella puolella, eikä repeämän ominaisuus?” V: ”Olen vahvasti sitä mieltä, että jokin spesifinen aiheuttaa tämän. Mutta... Periaatteessa tiedän joitain Orthophera-sukuisia olentoja, joilla on tämänkaltaisia ominaisuuksia, joten... Voisin tutkia läheisiä lajeja? Minun pitää tutkia asiaa.” L: ”Kuinka nopeasti?” V: ”Palaan asiaan, mutta olkaa varovaisia jos menette sinne alueelle. Jos havaitsette jotain poikkeavaa tai erityistä tässä asiassa niin ilmoittakaa minulle.” L: ”Menikö sinulta ohi, että jumalainen johtajamme on lähtenyt?” V: ”Siis mitä?” M: ”Niin, hän lähti pyhäkön ulkopuolelle.” L: ”Voisiko tämä johtua hänen lähdöstään?” V: ”En pidä sitä uskottavana, mutta tietysti pitää tutkia, mihin hän on lähtenyt. En usko että asiat liittyvät toisiinsa, mutta tätä pitää miettiä.” V katkaisee yhteyden. L ei päästä irti Matsuakin kädestä. ”Mitä me nyt tehdään?” M: ”No, V tutkii asiaa?” L: ”M, mitä SINÄ teet?” M: ”No, ehkä käyn puhumassa asiasta J:n kanssa?” L kiskaisee kätensä pois. ”Siis sinä olisit antanut minun pudota! A voi tappaa minut, se käyttää sitä rituaalia!” M: ”Jos A päättäisi käyttää rituaalia sinuun, olisin NII:n kannalla. Mutta palatakseni aiempaan kysymykseesi, en olisi antanut hänen heittää sinua tyhjyyteen.” L: ”No hyvä. Mutta yksi asia vielä, oletko aina käyttänyt noita samoja vaatteita?” M: ”Tällaiset ne ovat aina olleet.” L: ”Vaihtaisit joskus väriä. Tai kuosia.” M (hämmentyneenä): ”Miksi?”

Loppukohtausmontaasi: Musiikki soi ja kaikkia näytetään.

Jaromir: Kamera-ajo J:n kartanolle; hän istuu juhliensa keskellä ja tuijottaa harlekiininukkea. Huulet liikkuvat, mutta ääntä ei kuulu.

Matsuaki: Pää kallellaan, kummastuneen näköisenä hän katsoo itseään peilistä ja nyppii hihaansa.

Liberty: Itkee savimunalle J:n ilkeydestä ja pelottavuudesta, A:n mulkkuudesta, M:n tietämättömyydestä ja V:n epäilyttävyydestä. ”Kukaan muu ei ymmärrä mua niin kuin sinä!”

Asborn: Kävelee hiekkamyrskyn keskellä huivi kasvoillaan. Katsoo rannettaan, joista näkee, kuinka värit ovat haalistumassa. Zoomaus kasvoihin, kun silmät katsovat myrskyyn: ”Meri.”

Vidyara: V:n työpöytä, jossa laskelmia ja sen sellaista. V istuu tuolissaan edessään tiimalasi. Kamera zoomaa juuri kun viimeiset hiekanjyväset tippuvat.