Peliraportti

Tapahtumat

Cassata Levynn on merirosvojen pomo. Putsaillaan paikkoja pari päivää.

Pidetään hänen ja Sashan ja Aeryksen kanssa neuvonpito. Päätetään mennä keskusta-alueelle.

Kävellään sinne vielä ehjää siltaa pitkin. Niero ja Mogashi näkevät neljä piilottelevaa kärmesläistä. Ne ovat tyhmempää sorttia. Mogashi uhoaa niille. Tapellaan ja listitään ne.

Tarkistetaan ympärillä olevat talot, mutta niissä ei ole väijytyksiä.

Rehellisen ylpeyden keihäs. Siinä on kuvia Saventh-Yhin rakentamisesta. Emme tiedä, miten aktivoida keihäs tai mitä ne tekevät.

Kävellään ympäri paikkaa. Nähdään ryhmä humanoideja, joita yksi on kyyryssä seinän vieressä. Sillä on kahdeksan zombia. Malje juoksee innoissaan sitä päin, ja zombit tulevat vastaan. Hän kaappaa seitsemän niistä itselleen ja käskee niiden repiä viimeisen. Sammakkomies (boggard) ihmettelee.

Seinässä on Saventh-Yhin historiaa ja opettavaisia tarinoita lapsille. Sammakko Ugimo tutkii seinää! Se ei vaikuta erityisen vihamieliseltä, ja Kailn juttelee sille mukavia comprehend languagesilla. Se kaappaa muutaman zombin takaisin itselleen, ja Malje kaappaa takaisin. Se yrittää taikoa Maljeen hold personia ja fearia! Hö! Muut ovat lisäksi sitä mieltä, että zombit pitäisi antaa takaisin. Meh. Kanavoi ja saa kaikki paitsi 2 takaisin.

Yhdessä seinässä on ohjeet keihään aktivoimiselle: keräämällä 50 alamaistaan tai liittolaista sen pyramidin huipulle vannomaan uskollisuutta yhdelle johtajalle, joka koskettaa keihästä.

Amfiteatterin pohjalla on vettä ja siellä näyttää liikkuvan jokin. Malje lähettää yhden zombin syötiksi, ja se syödään yhdellä isolla puraisulla. Ei mennä sinne.

Käydään läpi pieniä saarekkeita. Löytyy iso rakennus, joka vaikuttaa parlamenttitalolta. Siellä on yksi tyyppi istumassa rennosti. Hyvin pukeutunut ihminen. Esittäytyy Akarundoksi. Hän haluaa jutella ja tarjota loistavia sieniä.

Kysellään kaikkea. Ei tunne Arodenia eikä tiedä, mikä vuosi nyt on. Apinapatsas lensi etelään. Sitten varmaan joku lillend, jonka hän tunsi, tappoi sen. Ei voi tietää.

Hän vaatii kokeilemaan sieniä ja suorastaan vaatii sitä. Tekee compulsio-efektin. Kailn haluaa ehdottomasti kokeilla sieniä ja Mogashin mieli muuttuu yhtäkkiä suopeliaaksi. Sen valeasu tippuu ja se on raksasha, krokotiilinpäinen ja kädet väärin päin. Mutta sillä on edelleen hienot vaatteet.

Sillä on DR / good, piercing. Tapetaan se. Korkeammalla tasolla on läjä raatoja, jotain valkoihoisia tatuoituja heimolaisia, charau-kaita, liskolaisia jne.

Mennään takaisin leiriin kertomaan löydöistä. Päätetään tehdä keihäänaktivoimisrituaali aamulla.

Nukutaan. Suoritetaan rituaali keihäällä ja kaikki (ihan kaikki) saavat +2 williin kaupungin alueella.

Mennään tutkimaan paikkaa, jossa kuulemma asuu ihmisiä. Tavataan partio, joka vie meidät johtajansa luo. Johtaja Osond. Tuntuu ystävälliseltä ja antaa tutkia pyramidia, mutta ensin pitää tavata Laulava Muusa, heimon suojelija. Lähdemme tapaamaan häntä pyramidille.

Jos teemme heille palveluksen, voimme päästä käsiksi käsityöläisten alueen historiaan. Joku vampyyri on saalistanut heimolaisia kuukausia. Jättää sairauden saaliiseensa. Tämä hirviö on surmattava.

Mennään sen talolle ja astellaan sisään.

Ei kärähdä auringonpaisteessa. on epäkuollut. paranee. Malje läpsäisee sen hengiltä cure seriousilla. Leikataan irti sen pää ja viedään Laulavalle muusalle. Hän on tyytyväinen ja kertoo, että pari päivää sitten joku tyyppi löytyi harhailemasta. Se on viety sairastuvalle. Se on joku katatoninen puolihaltianainen. Ei puhu, on peloissaan.

Sillä on olkapäässään tatuointi. Se on Polunnäyttäjien logo. Ahaa!

Suunnitelma on etsiä Tiennäyttäjät ja kysyä, hukkasivatko he yhden jäsenen. Kun ollaan poistumassa alueelta, kuuluu vertahyytävä mutta sentään ihmismäinen kirkaisu.

Sieltä tulee lauma epäkuolleita. Niitä komentaa jokin epäkuollut kärmesläinen. Ghasteja, wighteja ja yksi muumio.

Tapetaan ne. Kuros läpsäisee necromancerin hengiltä parantavalla kosketuksella.

Leiri

  • Puolustus: 13
  • Tutkimus: 15
  • Huolto: 17
  • Hävityspisteet: 0/20
  • Tutkimuspisteet: 33/120

Leiriä johtaa Kassata Lewynn. Lisäksi paikalla on noin 50 kantajaa ja merirosvoa, sekä Aerys Mavato, Nkechi ja Sasha Nevah.

Vapaakapteenit hallitsevat markkina-aluetta, hallintoaluetta, kasarmeja, temppelialuetta sekä asuntoaluetta. Lisäksi he ovat liittoutuneet käsityöläisten aluetta hallitsevan Sulkakäärmeen heimon kanssa.

Mitä olette oppineet

Keskussaaren hallintoalueen obeliski voidaan aktivoida useilla tavoilla, joista yksi on koota 50 seuraajaa pyramidin tasanteille ja portaille vannomaan uskollisuudenvala yhdelle johtajalle, joka koskettaa itse obeliskia.

Lukemalla seinien kaiverruksia sekä keskustelemalla Sulkakäärmeen heimon jäsenten kanssa, tutkijat ovat saaneet myös selville että Saventh-Yhin kultakaudella kaupungin käsityöläiset palvoivat Shelyniä suojelijanaan. Shelyn arvosti kaupunkia niin suuresti, että lähetti yhdeksän pyhää palvelijaansa Saventh-Yhin taitelijoiden ja käsityöläisten muusiksi. Yksi näistä pyhistä ja kuolemattomista muusista oli nimeltään Laulava muusa.

Päivämäärät

Pharastin 31. sekä Gozranin 1. päivä, 4709 AR.

Sivuhahmoja

  • Kassata Lewynn, vapaakapteeni
  • Ugimmo, outo sammakkohemmo
  • Akarundo, rakshasa
  • Osond, Sulkakäärmeen heimon päällikkö
  • Laulava muusa, lillend

Palkkiot

  • 13,520 xp/lärvi
  • +1 kukri Tukikohta
  • ring of water walking meni jollekulle
  • scroll of create undead (CL 15th) Malje
  • wand of enervation (10 charges) Kailn
  • ring of protection +2 tais mennä Mogashille
  • 600 kultarahan arvosta onyksia

Sozothalan loitsukirja Tukikohta

5th - blight, dominate person, feeblemind, hold monster, magic jar, symbol of pain, waves of fatigue
4th - animate dead, bestow curse, charm monster, confusion, contagion, crushing despair, enervation, fear, wall of fire
3rd - dispel magic, fly, gentle repose, halt undead, heroism, hold person, lightning bolt, ray of exhaustion, vampiric touch
2nd - blindness/deafness, command undead, darkness, daze monster, deep slumber, false life, ghoul touch, hideous laughter, scare, scorching ray, spectral hand, touch of idiocy
1st - alarm, cause fear, charm person, chill touch, hypnotism, mage armor, magic missile, ray of enfeeblement, shield
koko kirjan myyntihinta 12,305 gp

Palaute

Vihdoin peliä! Mulla oli todella hauskaa, sain pääni vihdoin nyrjäytettyä visualisoimaan kaupungin ja koin olevani immersoitunut. "Turhien" taisteluiden sivuuttaminen oli hyvä ajatus. Haastavat taistelut sen sijaan olivat haastavia (IMO) ja kerrankin oli mahdollista höpötellä tiensä joidenkin heppujen ohi ilman pakollista rähinää. Pidin tästä erittäin paljon. Seuraavaksi sitten selvitellään miksi epäkuollut käärmevelho hyökkää sulkakäärmeen palvojien kimppuun... Miksi käärmesvelho ylipäätään on epäkuollut? Kuka sen herätti? Mistä se tuli? TO BE CONTINUED... -Zathow

Ring of Prötille lienee kysyntää, joten paras jättää se melettäjille. Uintisormus mennee joko Kailnille tai Kurokselle, koska kaikki muut osaa uida paremmin. Malje ottanee scrollin ja Kailn enervaatiosauvan. Kukri tod. näk. luuttiin odottaan likvidointimahdollisuuksia. Miten tehään onyxin kanssa, luuttiin vai Maljelle komponenteiks? -Gastogh

Tossa on tuo kirjan hinta laskettuna. Heittelen ne spellcraft-checkit noista ja inventaarion loitsuista(sans magic jar) sitten ensi session alussa.

No olipas taas hahmo hakusessa, mutta sen ymmärtää pitkän paussin takia. Kaupunki alkoi kyllä jo vähän tympiäkin, joten hyvä kun pääsemme sieltä pois(?) piakkoin. Ihmisheimon kanssa tosin olisi mielenkiintoista toimia enemmänkin, ovat kuitenkin se mielenkiintoisin "löytö" tässä rauniohelvetissä ja kiehtova jo koko fantastisen johtoportaansa ansiosta. Miten ne elävät? Millainen maailmankuva mokomilla voi olla asuttuaan niin pitkään samassa tilassa?

Skenaariosta yleensä: Jäi ihan oikeasti sellainen maku, että oltiin lähdetty tekemään helvetin eeppistä kaupunkiskenua hyvän pulpin malliin, mutta se oli vain sitten annettu väärälle kirjoittajalle. Liian monta erilaista vihamielistä viidakkohumanoidia vei huomiot kaiken maailman synkiltä enteiltä, jos niitä nyt siellä sattui vastaan. Käärmeläisistä taas meni tehokkaasti mysteeri kun ne olivat yhtäkkiä punapaitoja joilla ei tuntunut olevan seen suurempia suunnitelmia.

Toinen valituksen aihe on kyllä se kaupungin kartta. Mokoma lupaa liikaa, kun siitä on tehty melkoisen yksityiskohtainen, mikä johtaa tietokoneropemaiseen nuohoamiseen. Okei, kyllä dunskussa on se oletus, että pelaajat itse rakentavat mielessään tutkimusmatkamaisen draaman kaaren, mutta allekirjoittanut olisi kyllä arvostanut skenaariomallissa enemmän ns. "junanraiteita" kuin "hiekkalaatikkoa". Nyt oli jatkuvasti sellainen tunnelma, että täytyy kiirehtiä etteivät muut faktiot vie kunniaa ja kultaa, mikä sai pelaajat venymään ja paukkumaan. Moniin kohtauksiin mentiinkin sitten kuin soitellen sotaan. Hetkittäin toivoi vain, että jokin taistelu tai nuohoamisreissu ("Ette löydä sieltä mitään", "Tapatte parit apinat") vain olisi ohi, että pääsisimme turvaamaan seuraavan kaupunkialueen ja saamaan palkkioksi jonkinlaisen juonenpätkän.

Hyvinä puolina oli hiekkalaatikkomaisuus ja skenaarion johdanto. Ensimmäinen on oikeasti aika kaksiteräinen miekka, pidän sen oletuksesta, jossa sankarit voivat talsia minne vaan ja tehdä mitä vaan, mutta eniten tykkään kun mokoman kanssa ei ole kiire. Tällainen toimi tosi hyvin Xin-Shalastissa, kun maailmanlopun uhka roikkui sankarien yllä, mutta vain hahmoilla oli kiire, ei pelaajilla. Silti, seikkailun tyypistä johtunut komentorakenne, faktioiden välinen politiikka ja Sirkkojen sivujuoni miekan löytymisineen toimivat mainiosti. Johdanto taas oli taattua Paizoa, jota tuki myös edellisen skenun Saventh-Yhi -hehkutus. Yhtäkkiä rauniokaupunki pilkahtaa esiin keskeltä vihreää helvettiä, sankarimme syömmet pysähtyvät näystä ja valloitus voi vihdoin alkaa. Tihisin innosta kun kiipesimme ylös residenssialueen muuria ja vaelsimme keskelle apinakansan sotavoimia. "M'gava niktimba!" etc. Toivottavasti mokomaa tunnelmaa sitten tihkuu seuraavissakin skenuissa.

-Muser

Mmm käärö. Onyx kyllä kelpais Maljelle.
Mitähän muuta... ei nyt kyllä oikein irtoa, pää on tyhjä. Pelaaminen lähti taas suht hyvin käyntiin parin tunnin jälkeen. ~Veltzeh

Mä suosin yleisesti ottaen tukikehikkoa hiekkalaatikkoon, mutta tässä kaupungissa oli potentiaalia. Ongelma oli musta lähinnä se, että koko tutkimusprosessin pystyi formalisoimaan pariin nyrkkisääntöön:
1. kuljetaan ympäriinsä hajottamatta partyä.
(2. lähetetään scoutti edeltä, tosin meillä ei varsinaista scouttia ole, joten tää vaihe skipattiin)

Vaikka kaupungista oli alkuun kiva oppia uutta, muhun ei tarttunu tää kiireellisyyden ja kilpajuoksun tuntu, kun en koskaan huomannu, että meiltä ois muut retkikunnat vieneet aarteet nenän eestä; koko paikka oli pääosin tyhjää täynnä jopa silloin me kun kerittiin itse ekana paikalle. Kaupunginosien tutkimusjärjestys ja -aikataulu oli koko lailla merkityksettömiä koska tutkimukset ja niiden suorituspaikat ei muodostanu mitään suurempaa kokonaisuutta. Päätöksentekoprosessi tiivisty hyvin ripeästi tähän: "Mennään tonne, koska se on lähimpänä." Näistä keskusteltiin enemmänkin, mutta tähän se yleensä loppujen lopuks jäi. Taidettiin tehä poikkeus sen keskussaaren kohalla, not that it mattered much.

Kaupunginosien vihulaisten kanssa oli tosiaan tollanen hieman Planet-of-hats-mainen tuntu: täällä apinat, tuolla liskot, täällä sammakot, tuolla ihmiset... kaikki vähän samasta muotista, mitä nyt yhet ei hyökänny kimppuun. Marginaalisesti mielenkiintosempi kun Örkkiheimo 1, Örkkiheimo 2, jne., mutta silti.

Oonko mää muuten ainoo, joka ei löydä mielenkiintoa primitiivisistä, eristyneistä heimoista? Näiden pikkuyhteisöjen erilaisuus ei oikeen löydy pintaraapasulla, eikä sitä toisaalta oo aikaa jäädä niiden sekaan asumaankaan. Tää "ansaitse heimon luottamus tappamalla heimon vihollinen / voittamalla painimatsi / tms."-kaavio on perin tuttu kuvio. Pyytäisivät edes joskus tappamaan jotain, minkä tappamisen moraalisuutta sais pysähtyä pohtimaan - emmä voi kirjottaa skenua jonkun vampyyrin offaamisesta. Epäkuolleet pois viralta, ne vie meirän työt! -Gastogh

Mä mietin sitä yhteisöä niin, että ne on ainoat hyvikset seudulla. Myös ainoat jotka eivät ole degeneroituneet billy-bobeiksi tai palvo avaruusnatseja. Se on jo sinällään mielenkiintoista. Toinen juttu on sitten se, että tämä Saventh-Yhin "löytyminen" merkitsee heimolle yhteyttä sivistykseen. Tuskin meidän tarvitsisi elää niiden parissa niin kauan, että itse kampanja häiriytyisi. In medias res, fast forward jne.

Kiireellisyydestä vielä, minua huolettivat tutkimuspisteet ja se Jukan mainitsema perkki, joka ansaitaan saavuttamalla 120 pistettä. Siksi halusin mahdollisimman nopeasti alueet kasaan, jotteivät jotkin fuckin' Polunlöytäjät veisi sitä kaupungin "löytäjän" kunniaa itselleen samalla, kun me leikitään Syvää Jokea boggardien ja serpentvolkin kanssa. Niillä oli ihan selvästi tiimi tutkimassa alueita, siitä lähtien kun järjestimme aseleponeuvottelut.

Nyt niillä pisteillä ei sitten vissiin olekaan väliä. Hrpmh. -Muser <<<<<<<

Kailnilla on jo Ring of Swimming joten tää menee Maljelle. Enervaatiosauva kyllä kelpaa ja vallan mainiostikin, koska neg. tasot tiputtavat save-heittoja. Haw haw haw

Minulle jäi kaupungista yleisesti tosi valju kuva (johtunee osittain pitkistä tauoista pelikertojen välillä) juurikin yllä mainituista syistä. Rosvotyypit X - Y - Z jotka ei kuitenkaan tarjoa juurikaan vastusta eivät kamalasti sykähdyttäneet. Näistä selvästi erosivat pylväissä vaanineet jättisirkat sekä Suuri Valkoinen Apina kätyreineen. Itse olisin kirjoittanut ympäristöä mukaan tappeluihin huomattavasti enemmän - rauniokaupungissa kun olisi potentiaalia vaikka mihin.

Itse en lähtisi hirveästi järkeilemään sitä, miten ja miksi Saventh-Yhissa asuvat eliöt yhteiskuntansa ja elämänsä ovat järjestäneet koska nää ei kuitenkaan kestä lähempää tarkastelua kovinkaan pitkälle. Parempi siis, IMO, vaan ottaa ne klassisen fantasian hengessä paikkaan kuuluvina heppuina joiden tarkoitus olla siellä on olla siellä vailla sen kummempia syitä. Tietty jos ne on kirjoitettu eri hyvin niin minun puolesta voidaan kuunnella niiden tarinoita pidempäänkin - etenkin itse kaupunkiin liittyen.

Toisien leirien heput jäi kanssa äärimmäisen etäisiksi. Olisin, kuten jo yllä sanottiin, odottanut että ne olisivat olleet enemmän romppaamassa. kilpailemassa ja juonittelemassa kaupungin hallinnasta. Yksittäinen kohtaaminen polunnäyttäjien kanssa herätti toivoa jostain tämän suuntaisesta, mutta siihen se sitten harmillisesti jäikin. Jatkossa tietty tilanne voi vielä muuttua kun löytyihän sieltä se yksi seonnut polunnäyttäjä joka saadaan ehkä takaisin leiriinsä. Kailnin puolesta odotan lisäkohtaamisia kärmesläisten (ei näiden degeneroituneiden) kanssa.

Kokonaisuudessaan tästä osuudesta tuli mieleen riimuahjossa pärrääminen - käydään kaikki paikat läpi ja toivotaan että saadaan selville jonkinlainen mystinen totuus kaikesta, tai jos ei sitä, niin rutkasti loottia. -Zathow =======

"Jukan mainitsema perkki, joka ansaitaan saavuttamalla 120 pistettä." What be this, ja missä se mainittiin? Mullei oo tällästä muistoo. -Gastogh

Kyl niillä on. Mä varmaan kerroin asiasta joskus pelin aikana. -NiTessine >>>>>>>

Käärmeen Kallo

Hahmot

Entiset

Seikkailut:
Sieluja Ryövärinpuukolle

Kilvan kohti kuolemaa

Seitsemän keihään kaupunki

Hulluuden holvit

Syvät salit suomuisat

Käärmejumalan kaikkein pyhin

Maailma

Muuta

Mekanismiin

edit SideBar

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped