Salaisuuden Traditio

”Älä paljasta todellista luontoasi heille jotka eivät ole Verestä. Tee niin, ja menetät oikeutesi Vereen.”

Salaisuuden Traditio, tai Naamiohuvit, kuten tätä lakia usein leikkimielisesti kutsutaan. Bostonissa ikiaikaisen lain sanat on tulkittu täten:

• Kuolevainen ei ole Verestä, ellei häntä ole vinculumin keinoin saatettu uskolliseksi Kaltaiselle.
• Renki, jonka odotetaan pääsevän hyvinkin perille Kaltaisten asioista vuosien saatossa, on Verestä ainoastaan jos täydellistä vinculumia pidetään yllä, ja uskollisuus on täten taattu. Näinollen Renki joka menettää isäntänsä tulee joko adoptoida ensikädessä, tai tuhota.

Rikokset ja rangaistukset:

• ”Uskoutuminen”. Uskoutumista omasta luonteestaan kuolevaiselle pidetään kaikkein vakavimpana rikoksena johon Kaltainen voi syyllistyä, pois lukien Amaranthin hirmuteko, mikäli Kaltainen ei siis sido kuolevaista vereensä.
  • Rangaistuksena ensikertalaiselle on näännyttäminen torporiin, josta joko Ruhtinas tai rikoksesta eniten kärsinyt virvoittaa rikollisen, sitoen tämän näin verellään alaisuuteensa. Torporissa vietetty aika vaihtelee rikollisen iän mukaan: Usein hän on viettävä niin monta vuotta unessa, kuin on ollut yksi Kaltaisista.
  • Näännyttämiseen saatetaan liittää myös variaatio jossa rikollinen lukitaan viikoiksi samaan huoneeseen rikoksen toisen osapuolen, Kuolevaisen kanssa. Tämä rangaistus on hyvin osuva varsinkin nuorten vampyyrien kohdalla.
• ”Vulgaarius”. Uskoutumista paljon yleisempi rikos on Vulgaarius. Tämä rikos pitää sisällään yliluonnollisen voimannäytteen, tai muun teon jota kuolevaisen on vaikea selittää järjellä. Vulgaarin rikoksen ja pelkän huolimattomuuden välillä on se ero, että rikollinen osoittaa teollaan aitoa välinpitämättömyyttä Traditioita, sekä uhmakkuutta valtaapitäviä voimia kohtaan.
  • Rangaistuksena Vulgaariin rikokseen syyllistyneelle ensikertalaiselle on usein polttomerkintä. Kivuliaassa prosessissa vampyyrin kehoon poltetaan kirjain ”V”. Paikka on aina rintakehän vasen puoli, sydänala, ja useat muutkin Kaupungit menettelevät samoin. Tämä arpi täytyy Kaltaisen säilyttää, ja käydä tarkistuttamassa määräajoin Kaupungin Lakia valvovan henkilön edessä.
  • Mikäli Kaltainen ei opi ensimmäisestä virheestään, toistetaan polttomerkintä, jonka jälkeen rikollinen lyödään väkivalloin Torporiin. Tähän voidaan käyttää vaarnaa, varsinkin jos sydänala on nyt kätevästi merkitty kahdella kulmistaan kohtaavilla V-kirjaimilla.
• ”Huolimattomuus”. Huolimattomuuskin on rikos, jos kysymyksessä on niin tärkeä asia kuin Salaisuuden Traditio. Huolimattomuus on yleisin tapa jolla Traditio joutuu vaaraan, ja rikollinen on usein vailla tietoa osallistumisestaan teon paljastuessa. Onneksi huolimattomuuden ollessa ongelman takana, on naamioon kohdistunut vauriokin hyvin pieni, usein niin minimaalinen että todistajana toiminut kuolevainen unohtaa sen päivissä. Huolimattomuutta pidetään myös usein merkkinä vampyyrin inhimillisyyden rappeutumisesta.
  • Huolimattomuuteen syyllistyneet eivät usein päädy oikeuden eteen millään lailla, vaan syyllinen sovittaa rikoksensa kulisseissa, usein velkaantuen samalla ikävästi sille Kaltaiselle joka on tullut tietoiseksi rikoksesta.
  • Mikäli rikollinen osoittaa Huolimattomuutta usein ja julkisesti, saatetaan hänen saalistusoikeuksiaan leikata.
  • Usein toistettuna Huolimattomuus on hyvin Vulgaaria.
• Ääritapauksissa syyllinen tuomitaan kuolemaan, mutta paljon yleisempää on esimerkiksi näännyttäminen ja hautaaminen/muuraaminen ikuisiksi ajoiksi. Pyhät tekstit, kuten Longinuksen Testamentti, suhtautuvat hyvin kielteisesti Kaltaisten surmaamiseen, mutta tätäkin vaihtoehtoa voidaan silti pitää kenties laupeampana kuin loputtomaan torporiin alistamista.