Michael Fury

1. Osa

Michael Fury

Pelaaja: Taija

Kielitaito: englanti, latina, mandariinikiina, korea, espanja, sanskrit
Arvet: Oikeassa kädessä (kun pisti ikkunan paskaksi joskus suutuspäissään), vasemmassa kyljessä pieni ja selässä pitkä lähes koko selän mittainen

Ulkonäkö: 185-senttinen, harteikas ja lihaksikas mies. Michael kantaa itsensä ryhdikkäästi siitä huolimatta, että olemuksesta on erotettavissa alkoholin ja savukkeiden runsas kulutus: Silmänaluset ovat tummat ja iho hieman kalpea. Furyn hiukset ovat vaaleaksi värjätyt, ja usein pystyssä, tahi "teknoirokeesiksi" laitettuna, ja silmät ovat pistävän siniset. Michaelilla on lävistyksiä aina useista korvakoruista nännirenkaisiin. Vasemmassa kulmassa tappeja on kaksi, ja nenää läpäisee ns. "bull"-tyylinen isohko rengas. Myös kieli on lävistetty, ja sukukalleudessa komeilee "Prinssi Albert". Tatuointejakin on monta: Vasenta puolta vartaloa peittää tribaalikuvio aina kyljestä pitkälle käsivarteen ja kaulaan (Tribaalit olivat kuuminta hottia 90-luvulla). Selässä komeilee runsasoksainen, lähes lehdetön ja käppyrä puu, joka on versonut sitä mukaa, kun vuosia on kertynyt. Lehtiä on alkanut ilmestymään yliopistossa aloittamisen jälkeen, ja ne tuntuvat symboloivan pikkuhiljaista parantumista. Oikeassa olkapäässä (etupuolella) on lentävä pikkulintu, ja käsivarressa, hauiksen kohdalla voiman kanji. Veljen nimi on tatuoitu sanskritilla alaselkään, melkein puun juurelle.

28-vuotias brittirokkari ja kielten ja kulttuurien opiskelija. Oikealta nimeltään Gandalf Sunflower Bright, syntynyt hippikommuunissa kaksoisveljensä Ern Legolas Brightin kanssa Laxmi Brightille ja jollekin kommuunin miehistä. Polyamorinen ympäristö takasi sen, ettei Gandalfilla ollut mitään hajuakaan siitä, kuka hänen oikea isänsä oli. Kommuuni oli vinksahtanut pyrkimys joukolta 70-luvun kasvatteja pysyä siinä ideaalissa, jonka he olivat nuorina oppineet. Pakopaikka Thatcherin rautanyrkkiä. Rauha, rakkaus, vasemmistolaisuus, Äiti Maa ja yltiöpäinen seksuaalisuuden korostaminen olivat arkipäivää. Ainoa televisiokanava, joka sai olla päällä oli MTV. Paikka, näin jälkikäteen ajateltuna, oli vähän kummallinen.

Mutta Gandalf ja Ern olivat onnellisia. MTV ja sen tähdet saivat sekä Gandalfin, että hänen veljensä haluamaan rocktähdiksi. Ja kommuunin aikuiset kannustivat poikia tähän, sillä musiikki oli hieno juttu. Ympäristön seksuaalisuus alkoi ahdistaa Gandalfia kun hän alkoi ymmärtää mistä oli kyse, ja naapurien huolestunut keskustelu kommuunista valaisi Gandalfin mieltä vähän liiaksikin. Poika puristi öisin peittoaan kauhuissaan ajatuksesta, jos hän ihastuisikin johonkin joka olisi hänen sisarensa ja he saisivat jonkinlaisia mutanttilapsia.

Ehkä tämän takia Gandalfin ensi-ihastus oli Steven Hunt, yksi kommuuniin vanhemmista pojista. Steven pukeutui aina kauniinvärisiin vaatteisiin ja vaikutti ylipäätään kovin feminiiniseltä, mutta koska kaksi poikaa ei voisi saada lapsia, se oli turvallista. Toisaalta Steven saattoi olla hänen velipuolensa, joka tarkoitti, että hän oli Gandalfille kuin Ern... Ja ennen kuin Gandalf ehti kunnolla tutkiskella omia tuntojaan, eräs kommuunin miespuolisista jäsenistä, Richard Flower, jonka kanssa Gandalf ei ollut mitenkään suuremmin ollut mielestään tekemisissä, ilmoitti jättävänsä "Prinsessa Dianaa Äiti Maana palvovan hölynpölykultin" ja muuttavansa lastensa kanssa Lontooseen. Richard pakkasi Gandalfin ja Ernin autoon ja jätti paikalle hyvästit.

Richard, päästyään pois kommuunista, muutti elämänsä täysin, kääntyen tapakristityksi. Luterilaisesta yhteisöstä Richard löysikin itselleen hyvin pian mukavan perinteisen tuttavapiirin, ja heidän kauttaan hän sai työpaikan rakennustyömaalta. Asunto Lontoossa oli pieni rupuinen kaksio, jossa Ern ja Michael saivat jakaa makuuhuoneen Richardin nukkuessa olohuoneessa. Ruskean ja punaisen sävyinen koti haisi aina tupakalle parvekkeen puuttuessa, ja pian myös Michael ja Ern saivat ensikosketuksensa savukkeisiin. Alkoholia Richard kuitenkin paheksui suuresti. Richard totesi, että Gandalfin ja Ernin olisi ehkä normaaliuden illuusion säilyttämiseksi vaihdettava etunimensä ja alkoi kutsua poikia Michaeliksi ja Raphaeliksi. Michael ei lämmennyt kovin suuresti uudelle sukunimelleen (Flower ei vaan sopinut rokkarille), vaan esitteli itsensä kavereilleen Michael Furynä.

Lontoossa Michael ja Raph päätyivät pyörimään kaupungin punkkaripiireihin (jotka alkoivat olla tottapuhuen aika passé noihin aikoihin, mutta se ei haitannut poikia, jotka olivat kasvaneet MTVn musiikkivalikoimalla ja punkin raaka energia vetosi veljesten sisällä johonkin syvempään), joissa teini-ikä kului mukavasti tappelemisen, viinan, tupakan, itsetehtyjen lävistysten ja muun paheilun parissa.

Ehkä lapsuuden yliseksuaalisen ympäristön ja painajaismaisten ajatusten mutanttivauvoista ja veljeen rakastumisesta takia Michaelilla oli vaikeuksia seksuaalisen kyvykkyytensä kanssa. Tarkemmin sanottuna - huolimatta lukuisista yrityksistä, Michael ei saa viisariaan värähtämään.

Michael perusti, kuten asiaan kuuluu, bändin, "Fish Fetus", jossa Michael soittaa yhä edelleen rumpuja. Michaelin musiikkitietämys, ja -maku on erittäin laaja. Kuitenkin eniten hän kuuntelee brittirockia, punkia ja metallia, kuten Sex pistolsia, Bluria, Devin Townsendiä, ja Porcupine treetä (rauhallisempina hetkinään). Bändäilyn lisäksi Furyn vakavampiin harrastuksiin kuului toisten ihmisten hakkaaminen sairaalakuntoon. Sairaala ei ollut vieras paikka Michaelillekkaan, sillä yleensä kaverit, joita hän oli vetänyt turpiin olivat myös tyyppejä, joilla oli kavereita, jotka vetävät toisia kavereita turpiin. Yleensä joukolla. Pahin sairaalareissu Michaelille tuli kun hän jonkun puistoryyppäysreissun jälkeen pamautti kätensä jonkun pennun oven ikkunasta läpi uhkaillessaan tätä. Michaelin oikeassa käsivarressa on edelleen todella ruman näköisiä arpia tästä muistona. Sairaalassa sanottiin, että on ihme, ettei poika leikannut valtimoaan.

Jossain vaiheessa Richardilta meni hermo pojan toilailuihin ja tämä sai 16-vuotiaana lähtöpassit kotoa. Ern (Michael ei ikinä oppinut kutsumaan Ernia Raphaeliksi, se oli Michaelin mielestä vaan typerä nimi) olisi saanut jäädä kotiin, mutta päätti, että jos Michael lähtee, niin lähtee hänkin.

Veljekset muuttivat lähelle Richardin asuntoa vieläkin rupuisempaan, kaverien kautta vuokrattuun yksiöön, jonka vuokran he saivat juuri ja juuri maksettua.

Michael joutui siis hankkimaan töitä. Tescon kassalla pakkaajana Michael ei kestänyt kovinkaan pitkään. Kun eräs asiakas toisella työviikolla hieman kritisoi Furyn asennetta, tämä napautti valittajaa otsallaan suoraa nenään, murtaen sen. Michaelin pomo Olaf Donner antoi pojalle potkut, ja Michael maksoi palveluksen takaisin potkimalla Olafin seuraavana iltana sairaalakuntoon maihareillaan.

Koulussa Michael ei ikinä oikein menestynyt. Kyse ei ollut niinkään siitä, etteikö kaveri olisi ollut fiksu - enemmän se, että opettajat eivät pitäneet hänestä ja hän ei jaksanut käydä tunneilla ihan niin usein kuin olisi pitänyt. Michaelin keskiarvo oli suomalaiseen järjestelmään suhteutettuna siinä seiskan kieppeillä. Ainoa aine, jossa hän oikeasti oli hyvä oli Psykologia - ihmismieli oli jotenkin ihanan outo kun sitä alkoi tarkastelemaan enemmän, että se onnistui pitämään Michaelin kiinnostuksen koko koulun ajan.

Parikymppisenä Michael teki edelleen hanttihommia ja soitti musiikkia tutussa bändissä. Eräänä bileiltana Michael törmäsi täysin sekaisin olevaan Aleksandraan, joka oli jonkinlaisella huonolla tripillä ja näytti olevan todella kaukana kotoa. Michael oli Alexin tukena illan ajan, eikä kieltäytynyt kun Alex lupasi päivällisen kiitokseksi. Kaverukset juttelivat paljon ja Alex alkoi tuputtamaan murheitaan Michaelin niskaan. Michael ei hennonnut kuin kuunnella tytön murheita (joita tällä tuntui olevan).

Alex kertoi Michaelille, että hänellä oli todettu rintasyöpä, ja että häntä hieman pelotti mennä hoitoihin. Fury lupasi tulla seuraksi sairaalalle, ja pysyikin Alexin rinnalla muutaman kuukauden. Alexin mielestä Michaelilla olisi potentiaalia jatkaa opintoja, ja ehkä nämä keskustelut saivatkin jonkinlaisen kipinän syttymään Michaelin sisällä. Lopulta Michael kyllästyi Alexin seuraan ja häipyi omille teilleen.

Näihin aikoihin Michael oli alkanut pyöriä Lontoon Chinatownissa ja saanut alueelta paljon ystäviä. Itämainen kieli ja kulttuuri alkoi kiinnostaa ja Michael huomasi lahjakuutensa kielissä. Hän sai erään paikallisen herran opettamaan hänelle kiinaa siivouspalkkaa vastaan. Myös kiinnostus itämaisia taistelulajeja kohtaan kasvoi ja Michaelin ehkä löysi jotain sisällään, joka sai häntä pysymään aloillaan.

Muutamaa vuotta myöhemmin Michael huomasi, että hän todellakin kaipaisi yliopistoon. Opiskelemaan. Akateemisesti. Tutkittuaan rahatilannettaan ja lainamahdollisuuksiaan pankissaan, hän totesi, ettei ikinä saisi tarvittavaa rahamäärää kasaan, ja lähti ajamaan takaisin kotiin romulla autollaan. Joka romuttui vielä hieman lisää kun uutuuttaan kimalteleva Mersu pamautti kolmion takaa suoraa Furyn kylkeen. Fury heräsi sairaalasta samana iltana pienin vahingoin, lääkäreiden jälleen kertoen miehelle tämän olleen todella onnekas.

Mersun kuski osoittautui rikkaaksi liikemieheksi, joka hätääntyneenä siitä, mitä pienessä humalassa jonkun nuoren kylkeen ajaminen tekisi hänen imagolleen, sovitteli tilanteen isolla tukulla rahaa. Ja Michael pääsi tutustumaan mahdollisuuteen lähteä Oxfordiin.

Muutama viime vuosi onkin sitten mennyt Oxfordissa opiskellessa. Kummalliset kielet ja kulttuurit ovat olleet Furyn innostuksenkohde. Varsinaiseen opiskelijaelämään ei ole ollut paljolti aikaa, ja Michael kokee nuoruuden riekunnan olevan nyt ohi. Michael on löytänyt itselleen kaksi "isähahmoa" (vaikka kumpikin on vasta muutaman vuoden häntä vanhempi) - budo-opettajan Erik Muriettan ja sanskriitinopettajan John Tavenerin. Erik on auttanut Furyä todella paljon tämän aggressioiden kanssa, opettaen järkeillen sen, kuinka puhtaalla raivolla ei pitkälle pötkitä taistelulajeissa ja auttaen Michaelia pitämään itsensä kurissa vaikeidenkin hetkien yli. Väkivaltaisista taipumuksistaan Michael ei kuitenkaan ole vielä täysin päässyt eroon, ja varsinkin alkoholin vaikutuksen alaisena hän on helposti provosoitavissa ratkomaan asioita nyrkein.

Opiskelujaan Michael on lähinnä rahoittanut auto-onnetomuudesta saamillaan korvausrahoillaan, mutta tehnyt myös jonkinverran freelance kiina->englanti -kääntämistä sivussa.

John puolestaan on ottanut Michaelin suojelukseensa - Michael on Johnin sanskriitinkurssien vakioassari jo toista vuotta ja John on rohkaissut Michaelia ottamaan akateemisia haasteita ja puhumaan ongelmistaan. Johnin vihjaamana Michael on ruvennut käymään psykiatrin vastaanotolla. Wanda Jonesin vastaanotolla Michael on pikkuhiljaa ruvennut avautumaan ongelmistaan, ja Wanda on rohkaissut Michaelia ottamaan yhteyttä ihmisiin, joiden kanssa hänellä on ollut selvittämättömiä asioita nuorempana.

Michael on onnistunut löytämään Wandan avulla vanhan Tescon pomonsa ja komuunissa asuneen Stevenin (joka on tullut kaapista vuosien aikana), ja käynyt tapaamassa näitä muutaman kerran. Pomoltaan hän on pyytänyt anteeksi vuosien takaista tekoaan, mutta Donnerin ylimielinen ja nuiva käytös provosoi Michaelin toisinaan edelleen väkivaltaisiksikin yltyviin riitoihin tämän kanssa. Pikkuhiljaa on Fury on kuitenkin päätellyt entisen pomonsa oikeasti nauttivan näistä kohtauksista Michaelia iljettävällä tavalla. Stevenin kanssa Michaelilla on erittäin lämpimät välit, mutta lapsuuden ihastuksestaan Fury ei ole vielä uskaltautunut puhumaan.

Michael ei erityisemmin harrasta elokuvien katsomista, mutta kun hän tekee, hän katsoo useimmiten kauhuelokuvia, trillereitä ja toimintaa. Yliopistossa aloittamisen jälkeen keskittymiskyky on toisinaan riittänyt jopa vakavahenkisempien rainojen seuraamiseen, ja Fury on itsekin yllättynyt pitäessään hidastempoisista klassikoista.

Johnin saatua kutsu lähteä Croatoaan, hän pyysi Michaelia avustajakseen, luvaten, että tiedossa olisi helppo tie graduun.