Kauhujen tyrmät

Kylän vuoren varjossa nimi oli Hatheg. Se oli noin 900 hengen asutus läntisen mantereen Kuudesta kuningaskunnasta länteen. Nimensä se oli saanut mahtavan Hatheg-Kla -vuoren mukaan. Hatheg-Klata pidettiin yleisesti Celaenon korkeimpana vuorena ja yhtenä Suurenmoisina tunnettujen jumalten asuinpaikoista. Kerrotaan tarinoita miehistä, jotka olivat yrittäneet kavuta mahtavan Hatheg-Klan huipulle, joko etsiäkseen käsiinsä nämä lähestulkoon unohdetut jumalat, tai löytääkseen satumaisia aarteita. Yksikään matkaan lähteneistä ei ollut tullut takaisin.

Vuori tarjosi kuitenkin runsaasti muunkilaisia haasteita, sillä sen rinteet olivat täynnä raunioita ja luolia, joiden uumenissa saattoi piileskellä mitä tahansa. Monet seikkailijat saapuivat Hathegiin nimenomaisena päämääränään nopea rikastuminen. Clifton Caldwellin kaltaisten varakkaiden herrasmiesten työtarjoukset olivat monelle tällaiselle seikkailijoiden joukolle mainio ponnahduslauta maineeseen ja rikkauteen.

Jokin aika sitten Clifton Caldwell osti kylän ulkopuolella sijaitsevan vanhan, osittain raunioituneen linnoituksen, ilmeisesti aikomuksenaan remontoida sen kodikseen. Kylän asukkaista juuri kukaan ei ollut yllättynyt kuullessaan raunioiden kuhisevan hirviöitä. Caldwellin palkkaamista seikkailijoista kaksi koki kurjan kuoleman ja päätyi matalaan hautaan linnoituksen pihamaalle, ja kolmas päätti rikastuneena ja kokemuksistaan viisastuneena palata kotikonnuilleen M'nsehiin.

Seikkailijat olivat kuitenkin löytäneet linnoituksen uumenista maagisesti lukitun oven, jonka avaamiseksi Caldwell joutui palkkaamaan spesialistin, erään kiertelevän velhon, joka kuitenkin luettuaan varoitukset lukitun huoneen seiniltä viisastui ja otti lopputilin pestistään. Caldwellilla oli nyt linnakkeessaan avonainen ovi huoneeseen, josta johti portaat kellarikerroksiin, joissa saattoi piileskellä mitä hyvänsä kauheuksia. Clifton Caldwellilla oli taas tarvetta urheille seikkailijoille. Mielellään sellaisille, jotka eivät osanneet lukea muinaisilla kielillä kirjoitettuja varoituksia...

Joitain päiviä myöhemmin Vaskipannun majatalon ulkoseinään ilmestyi seuraavanlainen ilmoitus:

Käytännön asiat

Old School -kertapeli; itsenäinen jatko-osa, jossa ryhmä seikkailijoita palkataan tutkimaan Caldwellin linnoituksen alempia kerroksia. Old Schoolia, pulpia, viihdettä, kummia hirviöitä, outoja käänteitä ja meininkiä. Pelin maailmasta lisätietoa täällä.

Peli pelattiin sunnuntaina 4.4. klo 14.00 Tapiolan tyrmässä. Pelaajia oli neljä. Raportti pelin kulusta löytyy täältä.

Hahmot

• Dmitri, temppeliritari (Jere)
• Migurine, taistelija (Tuukka)
• Racklamon, taistelija (Elsa)
• Barakus Lukkoseppä, spesialisti (Mattias) - Liivatekuutio tappoi.
• Bardical, kääpiö (Tuukka) - Ghuuli tappoi.
• Lathariel, haltia (Tuukka) - Liivatekuutio tappoi.
• Martin Nimetön, taistelija (Mattias) - Katosi kirkkaaseen valonvälähdykseen.

Palaute

Kuolema korjasi tällä kertaa neljän sankarin sadon. Barakusin kuolema jo ohitetussa huoneessa väijyneen yllättävän liivatekuution muodossa jäi mieleen erityisen siistinä, mutta toki myös Latharielin kurja kohtalo (pelissä noin viitisen minuuttia) samaisen kuution toisena uhrina oli varsin hauska. Itse moduli meni melkein as-written. Korvasin doppelgangerin epäkuolleella Estebanilla, muutin kohtaamisen kakkoshuoneen mielipuolten kanssa vähemmän suoraviivaiseksi ja korvasin turhan randomin oloiset berserkkerit ja thoulit vangeiksi jääneillä kannibalismiin sortuneilla seikkailijoilla ja näiden seuraavalla loogisella kehitysmuodolla, ghouleilla. Kivaa oli. Tätä lisää. :) -Navdi