Vampir: Miami - Andrew, osa 29

Eddie Firetribe

Jälleen yksi turha yö edessä. Tuntuu siltä, että mikään ei toimi. Asuntoni on vihdoinkin kunnostettu, mutta jotenkin tunnelma ei ole sama. Karen paiskoo ovia ja tiputtaa tilitiedot jotenkin aggressiivisen oloisesti eteeni. Varmaankin se aika kuukaudesta, käsken hänen jättää minut rauhaan ja mennä kotiinsa kiukuttelemaan. On tässä tarpeeksi omiakin ongelmia. Andrew's Fashion Imperium tekee hirvittävää tulosta. Nuo muotisuunnittelijoiden moukat eivät ymmärrä mitään taiteen perään. Ken on jättänyt minulle viestin, hän haluaa minun saapuvan johonkin jumalan hylkäämään motelliin, aihetta hän ei tietystikään viitsinyt kertoa. En taida mennä. Olen niin huonolla tuulella, että parasta vain hypätä auton rattiin ja suunata jonnekin ajelemaan ja rauhoittamaan mieltäni.

Jostakin syystä suuntani vei kohti Opa-lockaa ja pian Jennings juoksikin autoni ohi. Hmm, niin siis, eihän hänen pitäisi tuolla lailla juoksennella. Minä olen sentään invictuksen judex ja tällainen törkeä naamioitumisrike voi asettaa bisneksemme vaakalaudalle. Lisäksi tuo häntä jahdannut ihmisjoukko soihtuineen vaikutti varsin vihamielisille. Päätin tehdä vanhalle tuttavalle palveluksen ja ottaa hänet kyytiini. Samalla voisin hieman nuhdella häntä varomattomuudestaan. Jennings oli kuulema täysin syytön koko episodiin. Hänen kertomuksensa mukaan ihmiset olivat vain yhtäkkiä tajunneet hänen olevan vampyyri. Jep, jep. Onnistuimme karkottamaan vihaisen väkijoukon kannoiltamme, mutta samassa poliisit sulkivat tiemme. Suuri rekka oli kaatunut tielle. Se oli ilmeisesti ollut nastakuormassa ja tietysti ystävämme Hess seisoi keskellä nastaröykkiötä maanisesti laskien niitä. Hänen jaloissaan lepäsi muutama kuollut ensihoitaja ja poliisit ottivat jo sihtiä häntä kohden. Päätin, että oli aika jättää tämä hullujen huone ja suunnata kohti kotoa. Matkalla soitin vielä Anysalle kyselläkseni onko mitään muita omituisuuksia tapahtunut. Anyssa ystävällisesti kertoi, että Isä Marrow oli syttynyt liekkeihin, kun hän oli suudellut krusifiksiaan. Hmm, päätin lähteä sittenkin tapaamaan Keniä. Joukossa on turvaa ja sitä rataa.

Hetken ajelun jälkeen löysin sen kammottavan motellin. Näin Kenin parvekkeella ja suuntasin kohti häntä. Astuin sisälle huoneeseen ja samassa joku mauttomasti pukeutunut mierolainen oli säntäämässä minua kohden, selkeästi kaltainen, päätellen hänen esiin työntyneistä kulmahampaistaan. Päätin vetäytyä takaisin portaikkoon, koska en halunnut aiheuttaa minkäänlaista kohtausta. Pian kävikin ilmi, että tämä kaltainen oli Kenin ja Abigailin vanha ystävä Ryan. Vaihdoimme kuulumisia ja hetken pohdinnan jälkeen päädyimme tulokseen, että jotakin hyvin pahaa on tapahtumassa pian. Ryan, joka on myös samanlainen mystikko kuin Abigail kertoi meille Vidalin pitämästä vuorisaarnasta, joka kuulema voisi pelastaa meidät. Mietin, että Abigail on varmaan tyytyväinen, kun hänellä on yhtä hömelöä seuraa. Mutta toisaalta, joku viisas mies sanoi aikoinaan, kun ei ole enää mitään vaihtoehtoja jäljellä, niin luota mielipuoliin. Tämä neuvo on usein koitunut pelastuksekseni ja niin tapahtui tänäkin yönä.

Lähdimme suuntaamaan kohti kirkkoa ja taivaalta alkoikin tippumaan jäälohkareita ja eläimet olivat vauhkona. Voin mainita, että ajaminen ei ollut kovin mielyttävää. Lepakoita suussa ja verta tuulilasissa. Pääsimme kuitenkin perille. Nousimme autoista ja samassa Reynaldo Gui säntäsi ohitsemme kohti kirkkoa. Kirkon ovilla jokin näkymätön voima poisti hänen päänsä hartioilta ja kirkon portaille jäi pieni kasa tuhkaa. Hah, tulkoon nyt esittämään vaatimuksia Coral Gablesin alueesta. Kävelin kohti kirkkoa pieni epävarmuus mielessäni. Mitkäköhän synnit tässä nyt punnittaisiin? Menetänkö minäkin pääni? Ilmeisesti Abylla oli taas jotakin suhteita tähän "kuoleman enkeliin" ja pääsin jälleen pälkähästä. En tosin tajua, miksi se niin kovasti haluaa aina minut teilata? Abby taitaa epävirallisesti olla pelastanut henkeni jo kahdesti. Itse kirkkoon saapui kaupungin kaltaisia ja vaihdoimme karmaisevia tarinoita siitä miten kukin on kuollut. Kaupungin populaation selkeästi kutistunut ja hulluuksia ja tuhoa on tapahtunut kaikkialla. Lopulta Vidal malttoi tulla pitämään typerän saarnansa, jos jällen kerran kehotettiin katumaan ja niin edelleen, hoh hoijaa. Mielenkiintoisena kuriositeettina on, että Kenin jälkeläinen David ja tekijäni Pierpoint (joka ei ilmestynyt kirkkoon, toivottavasti hän on kuollut!) olivat yrittäneet lavastaa minua syylliseksi Venture Importin kaappaukseen. Noh, onneton yritys ja se ei rikkonut minun ja Kenin välejä. Seuraavana iltana aion käydä Pierpointin kartanolla, tiedän missä hän säilyttää papereitaan. Voin palauttaa Kenille ne rahat, jos Pierpoint on kuollut. Muussa tapauksessa Ken saa hoitaa asian itse ja ensimmäinen huone langettaa jonkin rankaisun Pierpointille. Aurinko alkaakin jo sarastaa. Taidan kävellä ulos Abbyn takana, jos se hänen verenhimoinen sukulaisensa on taas vaanimassa jossakin.

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped