Perillisen Traditio
”Syleile kuolevainen sekä omalla että Jälkeläisesi uhalla. Tiedä, että taakka Jälkeläisestäsi on yksin omilla harteillasi.”
Perillisen Traditio, laki joka kieltää tai varoittaa (riippuen katsantokannasta) syleilemästä, on herättänyt erityisen suurta keskustelua Bostonissa viimeaikaisten, hyvin erikoislaatuisten tapahtumien vuoksi. Itse kaupungin Ruhtinas on luonut kolme Jälkeläistä itselleen, asettaen näin oman uskottavuutensa vaakalaudalle. Joka tapauksessa tämä traditio on tulkittu Bostonissa hyvin yksiselitteisesti:
- Kaltainen, joka luo jälkeläisen, on vastuussa kaikesta mitä hänen jälkeläisensä tekee, niin hyvässä kuin pahassa.
- Vastuu jatkuu periaatteessa ainiaan, ja jälkeläisen mahdollisia virheitä voidaan käyttää poliittisena aseena luojaa vastaan täältä ikuisuuteen. Harva vampyyri kuitenkaan jaksaa useampaa vuosisataa muistella, että kuka alder on luonut ja kenet, saatika sitten vahtia vihollistensa jälkeläisiä joka hereilläolohetkellään.
- Käytännössä lainopillisen vastuun katsotaan päättyvän kun jälkeläinen on saavuttanut iän ja osaamisen jossa hänet voidaan esitellä kaupungin Kaltaisille yhtenä yhteisön jäsenistä – siis sillä hetkellä kun hänestä tulee virallisesti neonaatti.
- Vampyyriä, joka ei ole neonaatti, ei virallisesti ole olemassa. Hänellä ei ole lainopillista suojaa, mikäli hänet on kasvatettu täysin pimennossa. Periaatteessa luoja voi tuhota jälkeläisensä, jos tulee katumapäälle, mikäli ei ole esitellyt tätä vielä kaupungin Kaltaisille.
- Kaupungin valtaapitävät suhtautuvat juuri esiteltyyn Neonateen usein aivan samoin kuin heihin harvoihin, jotka saapuvat kaupungin ulkopuolelta ja pyytävät lupaa asettua asumaan. Tästä syystä Ruhtinaalta tai muilta arvostetuilta vampyyreiltä kannattaa etukäteen kysyä lupaa Syleilyyn, jottei juuri uunista ulos otettu vampyyri saa samantien karkoitusmääräystä.
- Carderit ovat aina tulkinneet lain siten, ettei heillä (edes kaupungin ruhtinaina) ole oikeutta puuttua varsinaiseen syleilyyn, ellei siihen liity muuta rikosta. Tosin esimerkiksi syleiltävän vastahakoisuus voidaan tulkita Salaisuuden Tradition rikkomuksena valtaapitävien ailahteluiden mukaisesti.