Nämä ei varmaankaan ole oikeassa hakemistossa. -Navdi 2011-02-05 23:30

9. peli, Milla

Lyhyesti

• Pääosin tosiaan ihan höpötysläppää. Jostain syystä yleisessä suosiossa olivat eri eläinten sukuelinten koot, myös Kuusysin kiusoittelu laivakeikoista. Naureskeltiin Emilian tuoman, hämärän Noitapastori-EP:n lyriikoita.
• Katan kanssa jutskailtiin. Kata kertoi vähän miehestään. Milla kertoi syksyisestä velanperinnästä ja Kata puhui vähän järkeä Millan päähän: Onhan kristitytkin tehneet veritekoja, joten kysymys on yksilön valinnoista.
• Milla kuunteli yleistä peikkojen vittuilua Katalle sen valkonyrkkimiehestä ja mietti huolestuneena, mitä tämän takana on.
• Sitten Aleksi Aaltion löytynyt passi ja pikku pussi. Sitä spekuloitiin.

Tulevat

• Milla on miettinyt päänsä puhki, onko mitään tehtävissä sille tilanteelle, että väen ja ihmisen kohtaamisista näyttää syntyvän joskus tuhoisia seurauksia siksi, että ihmiset ei tiedä, mitä väki on. Mielessä on pyörinyt asiasta tietävien tyyppien kokoaminen yhteen pohtimaan asiaa.
• Seveltä Milla haluaa kysellä lisää siitä vedenväkisestä, jolla on kuulemma ollut ihmisperhe. Olisiko mahdollista jutella sen vedenväkisen kanssa? Se ei ollut mielissään, kun Seve toi viime keväänä kaksikin tulenväkistä Nuuksioon, mutta toisaalta Milla kävi laulamassa ja uhraamassa kunnioittavasti järvelle ja metsälle.
• Olishan se mahtavaa, jos jostain kaivettaisiin se Panun pelaaja, kun seuraava mahis siirtyy mun osalta syksyyn. Mäkin olen yrittänyt miettiä, tunnenko sellaista tyyppiä. Toisaalta pitäiskö sitten laskea rimaa, koska eihän sitä muuten ehkä ikinä löydy.
• Erityisesti Sepin kanssa pitäisi vaihtaa kuulumisia piiiitkästä aikaa.
• Vähän nyt taas haen suuntaa koko etenemiselle. Mulla on vähän hukassa Millan todelliset motiivit muiden suhteen. Mulle Milla on taas vähän jotenkin jumissa.

Tulen seuraavaan peliin.

Palautetta

Mun mielestä tällainen kevyt peli oli tosi hyvä tässä keskellä. Se anteeksiantamattomuusasetus oli hyvä idea, vaikka sitä käytettiinkin aika lailla varoen, lähinnä vittuiluun Katalle. Mutta ainakin mulle, joka en ole heittänyt peikkoläppää loputtomasti, oli kiva vaan jauhaa ja höpöttää.