Dairhe Faulilj

Elf druid 16, favored class druid, deity Desna, alignment NG
Player Gastogh

Init. +3; Senses Low-light vision; Perception +39

AC 21, ff 18, touch 16
HP 99 (16d8+0+16)
Fort +13, Ref +11, Will +21

Speed 30 ft. Melee +2 longsword; +15/+10/+5, d8+2, 19-20
Rangedmasterwork longbow; +16/+11/+6, d8, x3

Str 12, Dex 16, Con 10, Int 16, Wis 27, Cha 12
BAB +12; CMB +13; CMD 26
Feats & Traits Explorer (Andoran), Sacred touch (trait), Self-sufficient (lvl 1), Skill focus [survival] (lvl 3), Point blank shot (lvl 5) -> RETRAINED to Landlord, Skill focus [perception] (lvl 7), Alertness (lvl 9), Craft magic item (lvl 11), Allied spellcaster (lvl 13), Spell penetration (lvl 15)

Skills: check penalty 0
Handle animal 17 [13]
Heal 20 [7]
Knowledge geography 12 [5]
Knowledge nature 24 [16]
Linguistics 5 [2]
Perception 39 [16]
Spellcraft 21 [16]
Survival 41 [16]
Swim 9 [5]
Languages Common, Elven, Sylvan, Druidic, Goblin, Giant, Thasselonian
SQ elf wpn proficiencies, sleep immunity, +2 saves vs enchantment spells & effects, Animal Companion, Wild Empathy, low-light vision, Woodland Stride, Resist Nature's Lure, Wild shape 7/day, Venom immunity, A Thousand Faces, Timeless Body

Equipment Sihedron Ring, 0 lbs
Ring of Animal Friendship, 0 lbs
Lens of Detection, 1 lb
Belt of +2 Dex, 1 lbs
Headband of Inspired Wisdom +6, 1 lb
+4 padded leather armor of Improved Cold Resistance, 10 lbs
+2 longsword, 4 lbs
masterwork longbow, 3 lbs
Staff of Heaven and Earth, 5 lbs
Staff of Mithral Might, 5 lbs
Wand of Produce flame (18), 1 lb
2 potions of CLW, 0 lbs
Rahat: monta / tarpeeksi
total weight 31 lbs
carrying capacity: 43 lb. or less light, 44-86 lb. medium, 87-130 lb heavy

Spells: 4 0th-level, 6 1st-4th level, 5 5th-level, 4 6th-7th-level, 3 8th-level

Historia, PF Societyssä käytetyltä versiolta samasta hahmosta kopioituna ja hieman karsittuna, koska tätä peliä varten kirjoitettu versio hävisi jonnekin joskus kauan sitten. Toimista Karzougin kukistumisen jälkeen kerrotaan Historiaa seuraavassa Epilogissa. Lopputarina ja ylläoleva stattiblokki eivät sisällä mahdollisia (lue: todennäköisiä) +5 stattikasvatuksia, joita Xin Shalastista löytyvillä aarteilla olisi tuotettavissa.

Dairhe Faulilj on peräisin Verduranin metsän lounaisista osista. Hän on viidestä lapsesta neljäs haltiaperheessä, joka tunnetaan hyvin joskaan ei laajalti vahvoista perinteistään (ellei suorastaan siteistään) luontoon. Lähes kaikki Fauliljin nimeä kantavat ovat ryhtyneet metsänvartijoiksi, samoojiksi, metsän papeiksi tai druideiksi, ja näin myös Dairhen tapauksessa. Hänen äitinsä on luonnonjumalattaren papitar ja tältä Dairhe oppi Desnan seuraajaksi sekä halunsa druidintaitojen opiskeluun. Hänen melko vapaamuotoisen koulutuksensa saattoi päätökseen eräs paikallisen druidikehän jäsen, ja kyseisen koulutuksen suurin ponnistus oli druidien salaisen kielen opettelu.

Dairhe ei muodollisesta opiskelusta paljoa perusta, ja lähtikin omille teilleen melko nuorena haltiaksi, 35-vuotiaana. Sillon tällöin, epäsäännöllisten matkojensa mutkien kuljettamana hän on toisinaan päätynyt käymään kotiseudullaan tai törmännyt sisaruksiinsa matkoillaan, mutta hänen seikkailunhalunsa ei vielä ole vähenemään päin. Vaeltelevasta elämäntyylistään huolimatta Dairhe ei aina valitse polkujaan asutuksen puutteen nojalla; voihan muille puhumalla oppia maailmasta siinä missä sitä tallaamallakin.

Matkoillaan Dairhe poikkeaa usein kylissä harjoittaen parantajantaitojaan, silloin ilmaiseksi ja tällöin palkkiota vastaan. Hän pitää monimuotoista lahjakkuutta ja varsinkin omavaraisuutta suurina hyveinä, ja hän ei olekaan toistaiseksi vielä koskaan joutunut esimerkiksi ostamaan ruokaa, vaan on pärjännyt omilla avuillaan vallan mainiosti. Nelisen kuukautta sitten, autioille seuduille vaeltaneena ja yksinoloon väsyneenä Dairhe kutsui luokseen ensimmäisen eläinkumppaninsa, ja kutsuun vastasi Silf - nuori tummanharmaa susi.

Epilogi

Karzougin kukistuttua Dairhe oli taas vapaa matkaamaan, minne halusi. Hänen yhteytensä luontoon sekä aistinsa ja voimansa olivat taistelujen myötä kasvaneet sellaisiin mittoihin, että etäisyydet poikki mantereiden eivät merkinneet hänelle enää juuri mitään. Yksi loitsu ja askel metsään kantaisi hänet lähes minne hyvänsä, poikki vaikka koko mantereen. Kadorvuorten alarinteet olivat käytännössä aina yhtä lähellä häntä kuin Hiekkasärkän kylä tai hänen synnyinkotinsa Andoranin metsän uumenissa.

Tästä huolimatta hän suosi yhä perinteistä matkustamista, kuten aina ennenkin - joskin hänen perinteensä saattoivat nyt ajoittain kattaa neljällä jalalla, evin tai siivin matkustamisenkin. Hän suosi silti yhä jalan kulkemista, poiketen silloin tällöin vierailulle läheiseen kylään tai maatilaan tai auttamaan hätää kärsiviä, silloin kun heitä hänen matkojensa varrelle sattui. Avulias ja ystävällinen perhe, joka otti hänet vastaan tuntematta hänen nimeään tai pyytämättä vieraanvaraisuudestaan maksua, saattoi tulevana vuonna huomata peltojensa tuottavan poikkeuksellisen runsaan sadon.

Dairhe oli alkujaan lähtenyt kotoaan etsimään ja ihailemaan kaikkia niitä ihmeitä, joita taivaan kannen alta saattaisi löytää. Ensiaskeleillaan, eli matkalla Andoranista Hiekkasärkään, hän oli nähnyt niistä joitain. Riimuvaltias Karzougin etsinnän viimeisellä etapilla hän löysi niitä lisää, ja ymmärsi, että nähtävää riitti vielä niin loputtoman paljon lisää. Xin Shalastin legendaarinen kaupunki käsittämättömine aarteineen oli yksi, mutta ei ihmeistä isoin.

Dairhen silmissä tätäkin lähes ajatonta ihmettä suurempi aarre oli kilometrien korkeudesta, luonnollisen ja eloperäisen maailman äärimmäisiltä rajoilta avautuvan tähtitaivaan avaruus pilvien vyöryessä kaukana hänen allaan hitaasti yli vuorien ja kansakuntien. Ja mitä muita odottamattomia ihmeitä maailma sisältäisikään? Tuon koettuaan ajatus paikoilleen asettumisesta tuntui Dairhelle entistä mahdottomammalta.

Matka Xin Shalastiin tartutti Dairheenkin ahneuden - joskin sellaisen, jota riimuherra Karzoug tuskin olisi osannut arvostaa... tai ehkä edes ymmärtää.

Taistelujen päätyttyä Dairhen uskollinen kumppani Silf olisi viimein voinut palata elämään elämää, jota minkä hyvänsä luontokappaleen olisi kuulunut elää. Viimeinen vastus kuitenkin viimein ylitti suden voimat, ja Dairhe jätti Silfin haudan rauhaan. Hän kantoi Silfin ruumiin pois paikasta, jossa Karzougin uhka oli viimein päätetty, ja hautasi tämän vuoriston alarinteiden maille. Dairhe oli päättänyt, ettei enää johdattaisi uusia eläintovereita pois luonnollisilta poluiltaan seuraamaan itseään, mutta tiesi, että tarpeen tullen hän vielä löytäisi apua, jos sitä tarvitsisi.

Dairhe luovutti Rannickin linnakeen omistuksensa Sir Gelrickille, tietäen että tämä osaisi arvostaa sitä häntä itseään enemmän. Vaikka ajatus alueen parantamisesta ja suojelemisesta sisälsi tiettyä vetoa, Dairhe ei halunnut viettää siellä koko loppuelämäänsä ja oli rehellisesti helpottunut päästessään siitä velvollisuudesta. Ajoittaisilla paluuretkillään Varisiaan vuosien mittaan Dairhe kiersi Rannickin kautta vaihtamassa kuulumisia paladiinin kanssa ja tarjoten apuaan, jos ilmassa oli vihiä jostain uudesta uhasta.

Varisianvierailuillaan Dairhe poikkesi myös katsomassa, miten Skrymin asema shoantiheimojen keskuudessa kehittyi, ja jaksoiko Michiell jäädä Varisiaan asumaan, unohtamatta vierailujaan Hiekkasärkän kyläänkään.

Dairhea ei Xin Shalastia ympäröivien vuorien jylhyydestä huolimatta kiinnostanut jäädä sinne asumaan, mutta hän lupasi apunsa Jearikselle, jos tämä jostain löytäisi tarpeeksi halukkaita toteuttamaan visionsa Xin Shalastin haltiakaupungista.

Lähdettyään ahneuden kaupungista muiden mukana selkä vääränä aarteita rahdaten, Dairhe käytti nämä resurssit pääosin uusien taikojen kehittämiseen. Näistä merkittävimpien joukossa olivat: loitsu aistien tarkentamiseen luonnon monilta eri eläimiltä lainatuin keinoin; rituaali, jolla druidi saattaisi muovata itselleen oman lehdon; sekä voimakas loitsu epäkuoleman tai muun luonnottoman voiman korruptoiman tai haavoittaneen maan parantamiseen.

Jatkuvien taistelujen ahjo oli kasvattanut Dairhen voimat aivan uusiin mittoihin. Hänen entisestään voimistunut yhteytensä luontoon oli paitsi kasvattanut hänen loitsimisvoimaansa, myös terävöittänyt hänen aistejaan ja nostanut kuluvan ajan taakan hänen harteiltaan. Dairhen poluttomia teitä eivät varjostaneet kertyvät vuodet, ja hänen vaelluksiaan ympäri Golarionia koristivat tuhannet jäljet, joista joitain kenties ainoastaan hän oli kaikista tuon maailman kuolevaisista tarpeeksi tarkkanäköinen havaitsemaan.