Takaisin

Kampanja

Kampanja

Ympäristö

Kauan kauan sitten, jonain armon vuonna, jossain päin maailmaa, oli metsän keskellä kylä nimeltä Norion. Kylää asuttivat haltiat, jotka kauan sitten perustivat kylän suurien mäntyjen ja jalavien ympäröimään laaksoon. Paikalliset kutsuvat kylää leikkisästi "Far far away landiksi", koska muita haltiakyliä ei ole lähettyvillä, eikä kylässä ole koskaan käynyt toista haltiaa jostain muusta haltiaheimosta.

Kylää on joskus johtaneet kunnianhimoiset haltiaruhtinaat ja kyseisestä pienestä kylästä löytyy niin kivinen kylän muuri, kuin marmorista tehty kaupungintalokin. Jälkeenpäin into rakentaa massiivisia rakennelmia on laantunut ja muut kylän rakennukset on rakennettu lähinnä kelohongista.

Norionin kylä on haltiamittapuulla tuon pienehkön metsän aivan etelälaidassa, jossa metsä rajoittuu vuoriin ja vuorten halkeamasta pulppuaa raikas lähde, joka tarjoaa vettä kylän asukkaille. Idässä ja pohjoisessa metsä muuttuu ruohoaron ja metsiköiden laikuttamaksi tasangoksi. Lännessä metsä taas rajoittuu paikallisen ihmiskylän laidun ja viljelymaihin.

Norionin haltiat ovat jo pitkään pitäneet huolta heille elintärkeästä metsästä. Tämä on jo pitkään johtanut verisiin yhteydenottoihin idässä metsään reunamilla liikkuvien hajanaisten örkkilaumojen, pohjoisesta etelän ihmiskaupunkeihin suuntaavien pohjanmiesten karavaanien ja lännessä pikkukylän metsää tuhoavien puunhakkaajien kanssa. Lisäksi etelän vuorilla liikkuu kääpiöjoukkioita, joiden kanssa haltioilla on ollut hajanaisia yhteenottoja.

Tapahtumat

Päähenkilömme, nuori haltianeitokainen Glorifindal oli tavalliseen tapaan keräämässä metsästä syötävää iltaruokaa varten. Glorifindal oli juuri poimimassa sientä maasta, kun yhtäkkiä jostain surahti hänen päänsä yläpuolelle jalavaan nuoli kiinni - Örkkien nuoli! Glorifindal pikaisi vauhtiin ja takaa päin surahteli vielä muutama nuoli hänen suuntaansa, mutta ne kumpikin menivät reilusti oikealta ohi. Glorifindal pinkoi sen minkä jaloistaan pääsi kylän muurille saakka ja teki hälytyksen örkeistä. Haltiasotilaat kokosivat varusteensa ja lähtivät metsään metsästämään heidän "Metsäänsä" eksyneitä örkkejä. Glorifindal oli tapahtuneesta myös sen verran järkyttynyt, että paineli samantien kaupungintalolle ja liittyi paikalliseen militiaan.

Syksy oli ollut levoton. Sää oli ollut harvinaisen huono ja vettä oli satanut lähes tauotta koko loppukesän ja syksyn. Nyt sieniä piisasi, mutta muilla kansoilla oli varmasti tiukkaa, joka näkyi örkkien voimakkaana liikehtimisenä, sekä pohjan miehien useina ryöstöretkinä kohti etelää. Lähes kaikki nuoret haltiamiehet oli pakkovärvätty militiaan ja lähetetty vartioasemille vartioimaan metsän rajoja ulkopuolisia tunkeilijoita vastaan, mutta myös kylä tarvitsi lisäpuolustajia.

Myöhemmin samana syksynä, Glorifindal oli normaaliin tapaansa uimassa paikallisessa vuoripurossa ihan karaistaakseen itseään. Uinnin jälkeen