Tänne tulee tietoa vähän "lähihistoriasta" ennen pommeja. Eli mitkä asiat ovat erilailla nykyaikaan nähden.

Yleisesti maailman historiasta kannattaa lukea Fallout wikistä, linkki alla.

http://fallout.wikia.com/wiki/Timeline

Suomi

Toisen maailman sodan jälkeinen Suomi joutui maksamaan suuret sotakorvausket Neuvostoliitolle. Tästä sisuuntuneena Suomi päätti että jos tulee kolmas Suomi-Venäjä maaottelu niin sitähän ei hävitä.

Seuraavat 100 vuotta Suomi käytti huomattavia summia maanpuolustuksen parantamiseen ja Suomen Asevoimet olivat suhteessa maan väilukuun mittavat ja vahvasti modernisoidut. Itärajalla oli suuri määrä puolustus liinoituksia ja erilaisia sotilastukikohtia. Sekä maa- että ilmavoimat käyttivät uusinta kalustoa mitä löytyi. Suomeen syntyi vahva kotimainen aseteollisuus Patria-Valmet konsernin pohjalta.

Kun maailman talous 2050-luvulla alkoi laskemaan kohti syvää lamaa ja resurssisodat alkoivat euroopassa nin Suomen puolustus oli vahva. Lisäksi Suomessa panostettiin vahvasti ei fossiilisten polttoaineden käyttämiseen, jonka ansiosta Suomen talous ei kärsinyt yhtä vakavasti muuhun eurooppaan nähden. Kenties tämän vuoksi Venäjä katsoi aiheelliseksi koettaa miehittää Suomen ja saada sinne muodostuneen mikrofuusio teollisuuden omaan käyttöönsä.

Kolmas sota Suomen ja Venäjän välillä ei mennyt kuten Venäjällä arveltiin suomen vahvan puolustuksen ansiosta. Suomalaiset aiheuttivat Venäläisille joukoille suuria tappioita ja venäläiset päätyivät käyttämään ydin aseita Suomea vastaan.

Suomessa on vahva kansallinen halveksunta venäläisiä kohtaan, jonka vuoksi harva venäläinen uskaltautui pommien putoamisen jälkeen tulla Suomeen, vaikka alue oli muuhun eurooppaan nähden puhtaampi (vähemmän säteilyä).

Minulle heräsi tästä mieleen muutamia kysymyksiä, joten itseäni rauhoittaakseni kirjoitin Venäjästäkin vähän legendaa (alla)... Voit vapaasti poistaa, jos olit jo miettynyt tämän asian jotenkin toisin. Shade 2012-11-04 22:17

Venäjä

Venäjä muodostui Neuvostoliiton hajotessa kaikkien sen alusmaiden noustessa yhteistuumin kapinaan valloittajaansa vastaan. Tämä tapahtui kaikki asiantuntijat yllättäneellä nopeudella 1960-luvun loppupuolella, alkaen Tsekkoslovakiasta. Tapahtumasarjaa pidettiin yleisesti CIA:n ja Keski-Euroopan valtioiden tiedustelupalveluiden masinoimana.

Hajoaminen syöksi Venäjän syvään sisäpoliittiseen kriisiin, jossa johtajat vaihtuivat tiuhaan tahtiin ja yhä verisemmiksi muuttuneet puhdistukset seurasivat toistaan samalla kun tavallisen kansan maastamuutto ja suoranainen -pako voimistui. Vuosikymmeniä jatkunut epävakaus ja paikoin melkeinpä sisällissota tekivät Venäjästä hyvin sisäänpäinkääntyneen ja epävakaan valtion, mahdollistaen nationalistien nousun Suomessa ja sitä seuranneen passiivis-aggressiivisen keskittymisen aseisiin.

2000-luvun alkupuolella joukko kovaakin kovemman linjan kenraaleja onnistuivat viimein vakauttamaan Venäjän rautanyrkkinsä alle. Sotilasjohtoinen yhteiskunta oli aluksi hauras ja horjahteleva, mutta vahvistui nopeasti, kun kenraalit saivat tuotannon käynnistymään Venäjän vielä käytössä olevilla öljykentillä. Tätä seurasi Venäjän lyhyt, noin kahdenkymmenen vuoden kukoistuskausi, joka perustui alati kipuavaan öljyn hintaan. Vaikka suurimman hyödyn korjasivat luonnollisesti vallanpitäjät, eivät tavallisen kansan olotkaan olleet hullummat, ainakaan vuosikymmenien sekasortoon verrattuna.

Öljylähteet tuottivat kuitenkin yhä vähemmän ja vähemmän, johtaen yhä suurempiin ongelmiin ja kirjavien vastarintaliikkeiden nousuun, jolloin sotilasjuntan oli jälleen kiristettävä otettaan. Etsiessään epätoivoisesti ratkaisua lähitulevaisuudessa häämöttävään energiapulaansa kenraalien silmät kääntyivät Lähi-Idän lisäksi myös naapurimaahan, teknologisesti paljon edistyneempään Suomeen. Tuota pikaa maiden välit kiristyivät äärimmilleen, minkä seurauksena arviolta kymmenet tuhannet venäläiset ja vastaavat määrät suomalaisia jäivät rajan väärälle puolelle loukkuun - pysyvästi eroon muista sukulaisistaan.

2040-luvun loppuun mennessä maat olivat lähes tulkoon pysyvässä asemasodassa, vaikka jokunen tulitauko sitä täplittikin. Venäjän huono menestys ei ollut maan johdolle vailla seuraamuksia; suurin osa valtaapitävistä kenraaleista oli jo menettänyt henkensä ahneempien selkäänpuukottaja-opportunistien arvioitua heidän olevan vain heikkoja vanhuksia. Yhteiskuntajärjestys alkoi jälleen luisua kohti kaaosta. Luisulle antoi lisävauhtia 2050-luvulla puhjennut Uusrutto, joka niitti satoaan Venäjälle - eritysesti köyhän kansan parissa - miljoonissa.

Rutto pakotti kansakunnat ympäri maailmaa priorisoimaan toimintojaan ja rauhoitti maiden välisen vihanpidon moneksi vuodeksi. Valitettavasti historialla oli kuitenkin Venäjällä lyhyt muisti ja niinpä verisesti valtaan 2069 päässyt, sittemmin hallitsijanimen "Tsaari Boris I" ottanut itsevaltias mobiloisoi Suomea vastaan terrorikampanjan, joka nieli leijonanosan valtion resursseista 2070-luvulla ja jonka seurauksena Suomen valtion ja kansan oli oltava jatkuvasti varpaillaan biologisten, kemiallisten tai ydinaseiden varalta. Taistelut rajalla olivat jokapäiväisiä.

Vuonna 2076 maailman energiavarojen huvetessa tilanne eskaloitui terrorista jälleen täysveriseksi sodaksi Venäjän mobilisoidessa suuren osan joukoistaan ja jakaen ne eri rintamille: Kiinaan, Keski- ja Itä-Eurooppaan, Lähi-Itään ja Suomeen. Lokakuun 10. päivänä vuonna 2077 kahden tunnin ydinsota puhkesi maailmalla. Suurin osa Venäjän ydinkärjistä oli antiikkisia aseita 2000-luvun alun kukoistuskaudelta, eikä valmistautuneen Suomen ohjuspuolustuksella ollut ongelmia ampua niitä alas, mutta silkan määrällisen ylivoimansa ansiosta pieni osa ohjuksista lopulta osui kohteisiinsa. Paradoksaalisesti suurempi radioaktiivinen kuormitus Suomeen tuli kuitenkin Venäjän omista, lähimpänä Suomen rajaa sijainneista ydinvoimaloista, jotka sodassa tuhoutuivat täysin.