Toiminnot
Sivusto
Yasay Sinitukka
Sudenpään Klaanin soturi
Punaisten rystysten Cacananta
Auringonkeihään Klaanin soturi
Tyypillinen saarten asukas on pitkä, pitkäraajainen, suoravartaloinen ja jäntevä. Hänen ihonvärinsä on pronssisesta tai hieman kellertävästä aina mahonginpunaiseen. Hiusten väri on musta, violetinmusta, violetti tai joidenkin (varsinkin kuninkaallisten verilinjojen tapauksessa) kuparinpunainen. Silmien väri on lähes mustasta tai ruskeasta keltaiseen ja joissain harvinaisemmissa tapauksissa violetinsävyinen. Saarella vaikuttaneiden Siunatun Saaren asukkaiden kanssa on tapahtunut myös jonkun verran veren sekoittumista, josta syystä joillakuilla saarelaisista on keskimääräistä paljon vaaleampi iho, siniset tai siniharmaat silmät ja mustat tai tummanruskeat hiukset. Saarten miesten ja naisten välillä ei isoa fyysistä kokoeroa. Miehet ovat usein n. 10% painavampia kuin naiset, mutta naiset ovat usein n. 5% pidempiä kuin miehet. Niillä saarelaisilla, joilla on perimässään Siunatun Saaren verta naiset on puolestaan yleensä lyhyempiä ja kevyempiä kuin miehet. Erun saarten nainen saattaa helposti olla 15 senttiä pidempi ja 20 kiloa painavampi kuin puhdasverinen Siunatun Saaren nainen.
Saarten kauneusihanne on sen kaltainen, että liikalihavuutta pidetään laiskuuden ja rappiollisen elämäntyylin merkkinä. Viehättävinä ja haluttavina pidettäviä piirteitä ovat fyysinen terveys ja hyväkuntoisuus, hiusten paksuus ja kiiltävyys, kuparinpunaiset hiukset, violetinsävyiset silmät ja sopusuhtaiset, voimakkaat kasvonpiirteet. Nämä koskevat molempia sukupuolia, mutta ovat parinvalinnassa relevantteja lähinnä miehillä.
Tyypillinen saarelaisen vaatetus on luonnonvaalea pitkä paita, jossa on 3/4-pituiset hihat ja helma, joka on reiden puolesta välistä säären puoleen väliin pituinen. Housut ovat myös luonnonvaaleat, melko väljät ja lahkeeltaan 3/4-pituiset. Paidan ja housujen hihan- ja lahkeensuut, helma ja pääntie ovat koristellut leveällä ornamenttimaisella nauhalla, joka on yleensä voimakkaan värinen punainen, sininen tai vihreä. Näiden nauhojen teemat ovat yleensä liitoksissa paidan kantajan klaaniin ja heimoon; Auringokeihäällä on tyypillisesti ympyrä- tai aurinko-aiheisia kuvioita, Kuunsäilällä on sirppi- tai miekkamaisia kuvioita, Sudenpäällä on hammasmaisia tai sahalaitaisia kuvioita, Taivaantakojilla on selkeän geometrisia, kulmikkaita muotoja ja ja Sydänyöllä on seittimäisiä tai vinoneliön muotoisia kuvioita.
Paidan ja housujen lisäksi tyypillinen on kietaisuvaate, joka on melko kookas suorakaiteen muotoinen kappale kangasta, joka kiedotaan joko vyötäisille, toisen olan yli tai molemmille hartioille. Tämä vaate on yleensä melko- tai erittäin kirjavan värinen ja sisältää samoja elementtejä kuin paidan ja housujen ornamenttinauhat.
Näiden lisäksi molemmat sukupuolet käyttävät punottuja vöitä, joissa on metalliset soljet, nyörisandaaleja, jotka ulottuvat puoleen sääreen, punottuja tai metallisia rannekkeita ja metallisia, melko tyköistuvia kaularenkaita.
Talvella vaatetukseen lisätään huopaiset saappaat, sekä villaiset säärystimet, rukkaset ja lakki. Myös kietaisuvaate saatetaan vaihtaa isompaan ja paksumpaa kangasta olevaan vastaavaan.
Saarelaiset koristelevat itseään mielellään kasveista tehdyin värein (sinistä, punaista, violettia ja vihreää), joskin pysyviä (ihon alle hakattuja) tatuointeja pidetään tätä nykyä epämuodikkaana ja primitiivisenä. Jotkut klaanikohtaiset tai uskonnolliset symbolit saatetaan silti tatuoida pysyvästi. Ihon koristelu on harvoin suoraan esittävää. Sen sijaan suositaan merta tai tuulta muistuttavia pyörteileviä kuvia, tyyliteltyjä auringonkehriä tai säteitä, sahalaitaisia salamakuvioita tai ornamenttimaisia nauhoja. Isot, yksiväriset värikentät ovat myös suosittuja. Molemmat sukupuolet koristelevat itseään väreillä yhtä lailla. Puolisot ja perheet noudattavat joskus yhdenmukaisia teemoja.
Saarelaisten nimet ovat muotoa kuvaava adjektiivi tai substantiivi, vaihtoehtoisesti alla kuvatun kaltaisia tai yhdistelmä näistä. Nimeen saattaa sisältyä myös kenen klaania, mikä ammatiltaan jne. Molemmat sukupuolet käyttävät samoja nimiä. Mikäli puheena olevan henkilön sukupuoli ei tule esiin lauseyhteydestä, voidaan naispuolisen saarelaisen nimen perään liittää arvonimi -aya (Baitan-aya. Viisas Kettu Aya.). Aya on jumalattaren attribuutteihin liitetty adjektiivi, jonka merkitys on jotakuinkin "hedelmällinen". Kaiken kaikkiaan ei-kuvaavia nimiä on saarilla käytössä varsin vähän, josta syystä samannimisiä on melko paljon ja kuvaavia sanoja käytetään melko paljon erottamaan samannimiset toisistaan.
Saarilla on tabu mennä naimisiin samannimisen henkilön kanssa, riippumatta klaanista. jos nimi koostuu adjektiivi-substantiivi-parista, substantiivi lasketaan henkilön nimeksi (esim. Viisas Kettu). samoin kuin ei mennä naimisiin siskon kanssa, ettei ruumis vahvistu ja ota valtaa hengestä (on havaittu/kuultu/tarinoista opittu sisäsiittoisuuden aiheuttavan mielenvikaisuutta), ei voi naida samaa nimeä, ettei henki ota valtaa ruumiista (sairaudet, pienten jumalien kirous tai muuta vastaavaa)
Saarella vaikuttaneiden muiden kulttuurien vuoksi myös mm. Siunatun Saaren nimiä tavataan jonkun verran.
Molempien sukupuolten käyttämiä alkuperäisiä saarten asukkaiden nimiä: Abayari, Adapon, Aday, Adlawan, Agamata, Aganad, Agbayani, Alanunay, Ambagan, Angara, Aoanan, Babao, Baitan, Baga, Bagay, Balandra, Banayat, Bangad, Banua, Barut, Basingit, Batac, Bato, Baya, Bonoan, Buhay, Cacananta, Cabatu, Cagayan, Calo, Dagdagan, Dabao, Dahan, Dailo, Dajao, Duyan, Gaane, Galut, Gauam, Hangad, Icat, Ilag, Jalosjos, Juni, Jungao, Langan, Lagda, Lalu, Lota, Maayo, Macadangal, Macalan, Macuha, Malana, Macalanga, Mago, Mayoyo, Naguiat, Pagulayan, Puno, Ragay, Sadiri, Sahagun, Tagalogan, Tela, Tumandu, Tumulak, Umayam, Yasay.
Ääntämisestä: ng on "n-g" ei "äng", ch on "kh", c on "k", y on "yi", fh:ssa h on äänetön, yo on "io".
Erun saarilla puhutaan pääasiallisesti Merikielten (Sea Tongue) kieliryhmään kuuluvaan Erunkieltä. Tämä on kaikkien hahmojen äidinkieli. Jokainen saa tähän ilmaiset specialtyt Oman heimon murre ja Mieskieli tai Naiskieli. Äidinkielenään Erunkieltä puhuvat ymmärtävät myös muita Merikielten ryhmään kuuluvia kieliä ja murteita, ellei puhuja tietoisesti käytä sellaista muuretta tai sellaisia sanoja, joiden tarkoitus on, että tulee vain oman väkensä ymmärtämäksi (jolloin sekä puhuja että ei-natiivi, joka yrittää ymmärtää heittävät). Muita Merikielen murteita ovat Coralin kieli (jota puhuvat Coralin merirosvot), Onyxi (jota puhuvat Skullstonen natiivit) ja Mer-kieli (jota puhuvat mer-kansat). Puhuja, joka osaa jotain Merikieltä erottuu aina muukalaiseksi ollessaan jonkun muun kuin oman väkensä keskuudessa, ellei puhuja ole erikseen ostanut specialtyä Toinen merikielen murre.
Siunatun saaren perintönä Kuunsäilän keskuudessa käytetään yleisesti Legioonakieltä (Low Realm) ja Keisarillista (High Realm). Useimmat Kuunsäilän heimoon kuuluvat ovat kaksikielisiä ja osaavat myös Erunkieltä. Keisarillista käytetään oikeastaan vain virallisissa dokumenteissa ja se on sieltäkin jo väistymässä.
Druunien "salakielenä" toimii Vanha kieli (Old Realm). Tämä kieli on käytössä kaikissa Ensimmäisen ajan kirjoituksissa, taumaturgiassa ja rituaalisessa käytössä. Vanha kieli on myös jumalten äidinkieli, joskin lähes kaikki jumalat osaavat myös Erunkieltä. Tiettävästi Vanhaa kieltä käyttävät myös Virvanväki ja Onyxin ylimykset.
Petokansoilla on kullakin oma kielensä, jotka eivät ole suoraan sukua Merikielelle. Joitain merkityksiä on mahdollista välittää, mutta ymmärtäminen vaatii aina heittoa. Jokainen nakkula Linguisticsia antaa valita neljä eri kieltä. Esimerkkejä näistä kielistä ovat Susikansa, Kauriskansa, Karhukansa ja Siaka-miehet.
Silloin harvoin kun killan kauppalaivat käyvät saarilla, he käyttävät Kiltakieltä, joka on pidgin Jokikieltä (River speak), Legioonakieltä ja Merikieltä. Tällä kielellä ei ole vakiintunutta kielioppia tai sanastoa. Sen ymmärtäminen vaatii lähes aina heittoa.
Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped
