Ghuulikuninkaiden laaksossa

Before me floats an image, man or shade,
Shade more than man, more image than a shade;
For Hades' bobbin bound in mummy-cloth
May unwind the winding path;
A mouth that has no moisture and no breath
Breathless mouths may summon;
I hail the superhuman;
I call it death-in-life and life-in-death.

Asetelma

On vuosi 1928. On kulunut vajaa vuosi Black Valleyn tapahtumista. Pieni ryhmä Miscatonicin tutkijoita, (jotka ovat laitoksella saaneet lempinimen "Vihikoirat" peräänantamattomuutensa ja uteliaisuutensa vuoksi) kokoontuu pitkästä aikaa Vanderbiltin asunnolle, joskin alkuperäisestä ryhmästä yksi on mennyt naimisiin ja muuttanut Bostoniin, ja toinen on vasta palannut ryhmän keskuuteen mielisairaalassa vietetyn jakson jälkeen.

Herra Vanderbilt on juuri palannut mustimman Niilin suistoalueelta, josta hän ja Herra Ford ovat löytäneet viitteitä eräiden primitiivisten heimojen keskuudessa säilyneistä uskomuksista ja tavoista, jotka muistuttavat suurelta osin Black Valleyn kyläläisten uskontoa, synkeine ylipappeineen ja hedelmällisyyskultteineen kaikkineen. Tämä aihe on vielä hyvin arka toipilaana olevalle Neiti Maesonille, josta syystä Vanderbilt vaihtaa hienotunteisesti toiseen aiheeseen. Vilkas keskustelu kallonmuodon mittauksesta personallisuuden ja rikollisten taipumusten määrittelyssä keskeytyy, kun Vanderbiltin kellarista kuuluu särkyvän lasin ääntä ja kuoleman ja yliluonnollisen kauhua täynnään olevan naisen huuto...

February 10th, 1928 - diary of Mr. Jack Ford

Still in Cairo. We are waiting for rest of our supplies. Hopefully it will take less than two weeks before we can continue our journey towards pyramids. I have drank lots of bourbon and this waiting has gotten in to my nerves. Our last visit to Egypt is still in my mind. What in God's name were those vile creatures?

Hahmot

Mr. Ford vasemmanpuoleinen hevosen selässä istuva hahmo. Tumma hahmo aasin selässä on oletettavasti kuulu mystikko Mr. Vanderbilt.

Vanderbilt, Ford ja Neiti Mason jatkavat tässä tarinassa. Vermilian hahmo (gangsterin tytär-sisäkkö) tuodaan peliin tuolla preludissa kuvatulla kohtaamisella yliluonnollisen kanssa Vanderbiltin kellarissa.

Ensimmäisessä CthulhuDogsissa seikkailleet voivat lisätä itselleen yhden traitin pelatun perusteella. Valinnanvapaasti joko "negatiivisen" (1d4), tai "positiivisen" (1d6).

Arianna Cavalieri

Alkujaan napolilaisesta perheestä, isoisä Cavalieri toi perheen Amerikkaan, New Yorkiin. Isä hyvin tiiviisti mafian kuvioissa mukana, joskaan Arianna on tiiviisti pidetty näistä kuvioista ulkona. Jokin näissä kuvioissa meni sitten pieleen, ja isä hankki tyttärensä Arkhamiin sisäköksi, "oman turvallisuuden vuoksi".

Cavalierin perhe on patriarkaalinen ja maskuliininen, Arianna ei. Veljiä kannustettiin aina käyttäytymään kuin "tosimies", Arianna sai piiskaa yritettyään samaa. Tuki ja turva perheessä on veli Niccolo. Kaikille sisaruksille on opetettu aseenkäytön perusteet, mutta Niccolon kautta Arianna on oppinut muutamia vain pojille tarkoitettuja asioita. Perhe ei ole ollut yhteydessä Niccoloon, mustaan lampaaseen, sen jälkeen kun selvisi että hänellä on miespuolinen rakastaja. Isä on luvannut Niccololle mukavan toimeentulon loppuiäksi, jos hän ei ikinä paljasta kuuluvansa perheeseen. Arianna sen sijaan on edelleen salaa yhteydessä suosikki-isoveljeensä, joka asuu New Yorkissa rakastajansa kanssa ja työskentelee jalokiviliikkeessä.

Lilith Maeson

Devon Vanderbilt

Jack Ford

Kommentit

Veikkaan että tässä olisi toiminut paremmin, jos olisi tehnyt ekasta kohtauksesta Cavalierin "rajakokemuksen" ja lukenut tämän alkuasetelman "vielä kerran ääneen". Ja siitä sitten heittänyt koko porukan katkoviivalla Kairoon. Noin jos ajatellaaan pelinkuljetusta jossa dogs ei musta töki. --V

Jeps, reisillehän tuo meni. Ajatukseni taustalla vellovista kuvioista ("mitä on tapahtunut ja mikä on tilanne"), oli jotakuinkin tämänkaltainen:

Nug and Yeb, the Twin Blasphemies, are the spawn of Shub-Niggurath and Yog-Sothoth. Nug is the parent of Cthulhu and the parent of Kthanid via the influence of Yog-Sothoth. Nug is a god among ghouls, while Yeb is the leader of Abhoth’s alien cult. Both Nug and Yeb closely resemble Shub-Niggurath.

Nug ja Yeb vertautuvat siis muinaisen Egyptin Nutiin ja Gebiin, eli taivaan jumalattareen ja maan/alamaailman jumalaan. Tuossa myös nivoaminen ekan pelin Shub-Niggurathiin. Musta Faarao/Ylipappi taasen on yksi Nyarlathotepin naamioista. Nyarlathotep siis on astunut maailmaan ja tehnyt ghuuleista itselleen alamaisia/kätyreitä/orjia. Ghuulit haluavat "elvyttää vanhan uskonnon". Nyarlathotep haluaa, että maailmassa palvotaan Suuria Muinaisia, period. Jotta ihmiskunta tehtäisiin valmiiksi (teuraalle) Muinaisten Paluulle. Ghuulien joukossa kuitenkin niitäkin, jotka tajuavat, ettei ole siistiä olla jonkun käsikassarana, mm. ne hieman humaanimmat, kuten ne, jotka olivat joskus ihmisiä itsekin (Fordin veli). Näitä kuvioita olisi selvinnyt siellä unimaailmassa ja myöhemmin ghuulit olisivat voineet kääntyä vihollisen työkaluista liittolaisiksi. Mutta siis. Tämänkaltainen "tarinankerrontapeli" ei sovellu hirveän hyvin DitV:in sääntöihin. Tuon kaiken infon olisi pitänyt tulla heti kättelyssä niin, että alkuasetelmassa olisi ollut heti selvillä mitä tässä kuuluu tehdä.

Kadonnut kaupunki Irem ja pääantagonistin rakastajattaren reinkarnaatio pelaajahahmossa olivat sivukoukkuja ja mahdollisia suuntia, joiden vaikuttimina toimivat pääasiassa ennen pelisessiota katsotut elokuvat ja samalla kumaruus lajityypin kliseiden suuntaan, mutta en koe, että peli olisi ollut heikompi vaikkei näihin koukkuihin oikein mitään tarttunutkaan. -Navdi

Niinkuin tuossa sanotkin, itsehän te sen toitte hyökkäämällä tyypin kimppuun, jonka muutitte sitä kautta pääantagonistiksi. Puolustaudun vielä sillä, että aika alkoi loppua ja langat olivat hieman putoilleet käsistä. ;) -Navdi