Kaiun Kätköistä

Eksyksissä

Solu joutunut hajaalle saapuessaan Maailmanlopun Kaikuun. Ensimmäisenä Kaikuun oli saapunut Devian, jonka ensimmäiset tunnit kuluivat droweja ja demoneita pakoon juostessa ja piileskellessä ilman toivoa solun muiden jäsenien näkemisestä.

Gah'nen saapui muinaisen Celwynvianin kaakkoispuolelle, hämmentyneenä tasku-ulottuvuudesta ja tietoisena sen vaaroista. Päättäväisestä hän lähti kulkemaan kohti kirjastoa, jonne uskoi muidenkin löytävän.

Orval taas päätyi kaupungin kaakkoiskulmaan, josta hän nopeasti siirtyi Taiteiden Akatemialle, löytäen jonottavia haltioita, jotka olivat lähtemässä pois Celwynvianista. Hänetkin yritettiin saada mukaan lähtemään mutta verukkeen turvin Orval lähti suuntaamaan takaisin koilliseen.

Valierin visiitti alkoi hyvin, hän pääsi puukottamaan kaksi drowia hengiltä huomaamattomasti ja oli nopeasti Taiteiden Akatemialla. Devianin kotka-lemmikki Castro oli hylännyt hänet heti kättelyssä, joten toveriensa paikantamiseksi Valier päätti kiivetä Akatemian katolle.

Kaiku on täynnä mielenkiintoista asiaa. Devian törmäsi varmasti kaupungin ainoisiin ihmisiin, harmaa hiuksiseen mieheen ja tämän kanssa riidelleeseen punapäiseen naiseen. Valier taas pääsi ihailemaan muinaisten haltiasankarien patsaita, joita ei enää ollut olemassa. Alkemistinpaja oli tavallinen asuinrakennus menneisyydessä ja kirjasto oli säilyttänyt ulkonäkönsä melko hyvin, kirjastonhoitaja oli sama haltia kuin lasipallossa joka löytyi kirjastosta paria päivää aiemmin.

Solu löysi toisensa kohtuullisen nopeasti. Devian löysi Gah'nenin kirjaston nurkalta, Orval näki Valierin Akatemian katolta ja tämä taas Gah'nenin hetkeä myöhemmin. Solun ollessa koossa vaihdettiin nopeasti saatu informaatio tasku-ulottuvuudesta ja alettiin miettiä missä drowit pitäisivät majaansa. Solu päätti, että Taiteiden Akatemia olisi hyvä lähtökohta.

Akatemiasta ei kuitenkaan löytynyt droweja vaan haltiaportti, joka johti selvästi muinaiseen Kyoniniin. Haltiat olivat pakenemassa Golarionista Sovvyrian-nimiseen paikkaan ja portti tähän maailmaan olisi Kyoninissa. Solu tiedusteli mustien serkkujensa perään ja sai kuulla, että drowit pitivät majaansa hylätyllä observatoriolla.

Matkalla observatoriolle solu jäi kahden incubus-demonin hyökkäyksen kohteeksi. Lentävät viholliset aiheuttivat hetken aikaa harmia mutta ilman suurempia tappioita nämä drowien liittolaiset onnistuttiin voittamaan.

Observatorio

Vanha observatorio oli kaikkea muuta kuin hylätty. Eteishallia vartio viisi drowia, jotka kävivät raivokkaasti solun päälle näiden tunkeutuessa rakennukseen. Valier oli joutua pahaan paikkaan, kun papittaren pysäytys-loitsu toimi häneen ja toinen drow asetti miekkansa hänen kurkulleen, tarkoituksena nitistää mies siihen paikkaan. Kuitenkin Devianin jousi oli nopeampi ja drow pääsi hengestään. Lopulta kaikki drowit oli tapettu ja rakennuksen tutkiminen ja Kaerishielin etsiminen saattoi alkaa.

Observatorio oli suurimmalta osin tyhjä. Erilaiset tähtikartat ja -kuviot koristivat sen monia huoneita. Hieman saatiin vihiä siitä mitä drowitkin olivat Kaiusta hakemassa, tietoa Taivaanputoamisesta. Taustalla saattoi olla muutakin mutta se jäi vielä hämärän peittoon. Tutkimus eteni kohti observatorion eteläistä päättyä missä kohdattiin vihollinen.

Sirppisarvi

Sirppisarvi ja kenraali Kaerishiel

Vihreä lohikäärme Sirppisarvi osasi odottaa solua. Se kävi nopeasti lentoon solun pohtiessa kuka ottaisi vastaan lohikäärmeen vihan ja pian koko solu oli vihreän hapon peitossa. Lopulta Valier, Gah'nenin lentoloitsun avustuksella, lähti hyökkäykseen petoa vastaan. Muut keskittyivät kaukotaistelu tukeen tai itsensä auttamiseen. Orval oli toinen liittymään lähitaisteluun pedon kanssa, vaikka tämän maagiset suojaukset tekivät osumisesta hyvin vaikeaa. Kuitenkin lohikäärmettä saatiin ajettua alaspäin, kiitos Valierin hyökkäysten ja kestokyvyn. Kuitenkin etulinjataistelijan kestokyky petti, kun kolmas happohenkäys osui häneen. Keuhkot sulivat kasaan ja haltia kaatui maahan tuskainen ilme kasvoillaan. Kohtalon ivaa oli se, että Devianin seuraava nuoli tappoi Sirppisarven.

Toverin menettämisestä surkeana oleva ryhmä jatkoi kenraalinsa etsintää. Ylös torniin johtavat portaat veivät Nolveniss Azrinaen luokse, velho ei kuitenkaan huomannut tiedustelevaa Orvalia ja solu palasi takaisin etsimään Kaerishielia.

Kenraali löytyi sivutornista, jossa tämä makasi sidottuna. Pienen parantelun ja ruuan jälkeen Kaerishiel liittyi solun vahvuuteen. He tappaisivat Nolveniss Azrinaen vaikka se jäisi heidän viimeiseksi teokseen. Lyhyen sotasuunnitelman jälkeen he lähtivät takaisin ylös, kohtaamaan velhon.

Nolveniss Azrinae

Näkymättömät Orval ja Gah'nen leijuivat alemmaksi, tarkoituksena päästä iskuetäisyydelle velhosta. Kaerishiel ja Devian odottivat portaissa merkkiä avata tulen. Orvalin isku oli hyvä, nopea ja vaarallinen. Velho parahti kivusta, taipuen kaksin kerroin. Gah'nen onnistui huitaisemaan ohitse mutta sitten jousiampujat avasivat tulen. Selvästi vankeus oli vaikuttanut Kaerishieliin, tämä latoi velhon niin täyteen nuolia, että Nolveniss pysyi vain vaivoin pystyssä ennen kuin muuttui näkymättömäksi.

Alkoi kissa ja hiiri-leikki. Nolveniss lenteli näkymättömänä ympäri tornin ylintä kerrosta, solun yrittäessä paikantaa velhon sijaintia. Erityisen hyödylliseksi osoittautui pantteriksi muuttuneen Gah'nenin kyky haistaa velho mutta silti vahinkoa ei saatu velhoon aiehutettua. Tämä taas loitsi tulipalloja, kutsui olentoja ja muutenkin vahingoitti ryhmää. Tilanne näytti jo huonolta, kunnes velho teki yhden virheen, tuli maan tasolle loitsimaan salama-loitsun. Kissan nopeudella Gah'nen syöksyi näkymättömän velhon kimppuun ja samalla hetkellä velhon näkymättömyys-loitsu päättyi. Loppu olikin aivan liian helppoa kokeneelle solulle ja heidän kenraalilleen.

Maailma loppuu

"Te madot! Onnistuitte ehkä pysäyttämään minut mutta valtiattarellani on kaikki mitä hän tarvitsee! Te ette voi pysäyttää sitä, Toinen Pimeys tulee laskeutumaan ja te kaikki saatte maksaa tästä!"

Näin kaikuivat Nolveniss Azrinaen viimeiset sanat kun yht'äkkiä taivaalta syöksyi alas pyrstötähti. Maailmanlopun Kaiku oli saavuttamassa huippukohtansa, Taivaanputoaminen oli alkanut. Tähti hajosi ilmakehässä jonkin verran, siitä irtoili pienempiä osia, jotka lähtivät villisti kieppumaan ympäri Golarionia. Yksi näytti tulevan suoraa kohti Celwynviania. Hetkeä ennen tuhoa Devianin löytämä avain heitti heidät kaikki turvaan takaisin nykyhetkeen. Celwynvian oli taas tuhoutunut mutta he olivat turvassa sen raunioissa.

Epilogi

Kenraali Shalelu oli iloinen nähdessään solun ja Kaerishielin. Kaupungissa olevilta droweilta oli katkaistu yhteydet Taiteiden Akatemiaan ja olisi helppo työ metsästää loput pois metsästä kun näillä ei olisi paikkaa mihin vetäytyä. Valieria surtiin asiallisen menoin, ruumis luovutettiin Calistrian papeille. Myöhemmin saatiin selville, että Valier oli halukas palaamaan takaisin, jatkamaan kostoretkeään. Valtiatar Eviana oli solulle kiitollinen ja lupaili useita lahjoja Celwynvianin ja Itkevän Lehdon hyväksi tehdystä työstä.

Kuitenkin huomion keskipisteeksi päätyi haltiaportti, joka oli tullut näkyväksi hetkeä ennen solun paluuta Celwynvianiin. Ennen se oli johtanut Kyoniniin, haltioiden valtakuntaan mutta nyt oli epävarmaa mitä monen sadan, ellei tuhannen, vuoden drow-vaikutus oli portille tehnyt. Sen vain aika näyttäisi..