ULWAR ISTALIOL CR 3
Male Human Cleric 3 Monk (Monk of the Four Winds: Fire) 1
LG Medium Humanoid (Human)
Init +3; Senses Perception +11

DEFENSE

AC 19, touch 17, flat-footed 15:(+2 armor, +3 Dex, +1 dodge)
hp 26 (4d8)
Fort +5, Ref +7, Will +8

OFFENSE

Spd 30 ft.
Melee Dagger +5 (1d4+1/19-20/x2) and
:Morningstar +3 (1d8+1/20/x2) and
:Unarmed Strike +5 (1d6+1/20/x2)
Special Attacks Flurry of Blows -1/-1, Sun's Blessing
Cleric Spells Known (CL 3, 3 melee touch, 5 ranged touch):
2 (2/day) Blessing of Courage and Life (DC 15), Heat Metal (DC 15), Compassionate Ally (DC 15)
1 (3/day) Shield of Faith (DC 14), Cause Fear (DC 14), Cure Light Wounds (DC 14), Bless
0 (at will) Stabilize, Light, Detect Magic, Enhanced Diplomacy

STATISTICS

Str 12, Dex 16, Con 10, Int 12, Wis 16, Cha 14
Base Atk +2; CMB +3; CMD 20
Feats Alignment Channel: Evil, Dodge, Elemental Fist (1d6) (1/day), Extra Channel, Improved Unarmed Strike, Monk Weapon Proficiencies, Weapon Finesse
Traits Deft Dodger, Looking for Work: Perception
Skills Acrobatics +7, Diplomacy +9, Heal +10, Knowledge: Religion +8, Knowledge: The Planes +6, Perception +11, Perform: String Instruments +6, Profession: Gambler +10
Languages Common, Qadira
SQ AC Bonus +3, Aura (Ex), Channel Positive Energy 2d6 (7/day) (DC 13) (Su), Cleric Domain: Restoration, Cleric Domain: Sun, Restorative Touch (6/day) (Su), Spontaneous Casting, Unarmed Strike (1d6)
Combat Gear Dagger, Morningstar; Other Gear Backpack, Masterwork (13 @ 23.5 lbs), Bedroll, Blanket, winter, Bracers of Armor, +2, Chalk, 1 piece (3), Flint and steel, Holy symbol, wooden: Sarenrae, Musical instrument: Lute, Potion of Cure Light Wounds, Rations, trail (per day) (7), Rope, silk (50 ft.), Shaving kit, Spell component pouch, Wand of Identify

SPECIAL ABILITIES

AC Bonus +3 The Monk adds his Wisdom bonus to AC and CMD, more at higher levels.
Alignment Channel: Evil Channel Energy heals or harms outsiders of the chosen alignment.
Aura (Ex) The Cleric has an aura corresponding to his deity's alignment.
Channel Positive Energy 2d6 (7/day) (DC 13) (Su) A good cleric can channel positive energy to heal the living and injure the undead; an evil cleric can channel negative energy to injure the living and heal the undead.
Cleric Domain: Restoration Associated Domain: Restoration
Cleric Domain: Sun Granted Powers: You see truth in the pure and burning light of the sun, and can call upon its blessing or wrath to work great deeds.
Elemental Fist (1d6, Fire) (1/day) You can add 1d6 energy damage to an attack.
Flurry of Blows -1/-1 (Ex) Make Flurry of Blows attack as a full action.
Improved Unarmed Strike Unarmed strikes don't cause attacks of opportunity, and can be lethal.
Restorative Touch (6/day) (Su) Remove the dazed, fatigued, shaken, sickened, or staggered conditions by touch.
Spontaneous Casting The Cleric can convert stored spells into Cure or Inflict spells.
Sun's Blessing (Su) +3 to channel positive energy's damage to undead.
Unarmed Strike (1d6) The Monk does lethal damage with his unarmed strikes.

Created With Hero Lab® - try it for free at http://www.wolflair.com!

TAUSTATARINA (työn alla - ranskalaisista viivoista kohti virkkeitä!)

Muokkaan tätä vielä hieman yksityiskohtaisemmaksi, jahka saan taas sen Qadira-kirjan käsiini Shade

Ulwar syntyi suuressa Qadiran rannikkokaupungissa jalosukuisen, mutta huikentelevaisen neidon ja tuntemattomaksi jääneen merimiehen kiihkeän kohtaamisen seurauksena. Merimies etsi hetken huvia, ja nuori nainen keinoa ärsyttää äitiään. Vaikka äidin ilmeen näkeminen maistuikin ensin makealta, osoittautuivat nuoren naisen kohdalla hedelmät kuitenkin lopulta kovin kitkeriksi: kaksi kuukautta tapahtuneen jälkeen suvun naiset pakottivat hänet avioon valitsemansa miehen kanssa skandaalin välttämiseksi. Poikalapsen synnyttyä lapselta evättiin oikeus perheen sukunimeen sukupuun pitämiseksi "tahrattomana", minkä lisäksi lapsen isoäiti myös vaati antamaan lapselle ei-kadiralaisen etunimen (jotta tytär aina lastaan kutsuessaan muistaisi tämän ulkomaalaisen syntyperän).

1-vuotiaana Ulwar siirrettiin aatelisperheen tallimestarin perheeseen, Ulwarin äidin tultua uudelleen raskaaksi. Uudessa perheessään Ulwaria - tai "Waria", kuten häntä mieluumin kutsuttiin - kohdeltiin kuten muitakin perheen lapsia, mutta perheen vanhemmat tekivät aina selväksi, että eivät olleet Ulwarin oikeat vanhemmat.Tallimestari ja hänen vaimonsa kohtelivat lapsiaan vaativasti ja odottivat heidän tottelevan kuuliaisesti, mutta vastavuoroisesti olivat reiluja ja kunnioittavia, mikäli lapset pysyivät heille asetettujen rajojen sisällä.Ulwar tapasi edelleen äitiään silloin tällöin - tarkasti valvotuissa olosuhteissa- mutta vuosien kuluessa ja äidin uusien lasten lisääntyessä tapaamiset harvenivat loppuen viimein kokonaan, kun Ulwar oli täyttänyt 10 vuotta. Isästään Ulwaria ei koskaan rohkaistu kysymään; hänen isoäitinsä antoi kuitenkin ymmärtää, että isä oli ollut ulkomaalainen, joka oli sairastunut ja sittemmin kuollut mystiseen tautiin.

Kasvattivanhempiensa kohtelusta huolimatta äidin menettäminen jätti pikku-Ulwariin pysyvän epävarmuuden rakkaudesta: peläten alituiseen menettävänsä myös kasvattivanhempansa Ulwar pyrki tottelemaan heitä kaikessa hyvin tunnollisesti, jopa paremmin kuin perheen omat lapset. Tämän vuoksi tallimestari alkoikin jo varsin pian ottaa Ulwaria mukaansa talleille, ja lapsen kasvaessa uskoa hänelle jopa pienimuotoisia tehtäviä. Kasvaessaan Ulwar alkoi viihtyä yhä enemmän talleilla, osittain siksi, että tunsi olevansa kasvattiperheessään edelleen perimmältään ulkopuolinen.

Hevosmiesten tarinoiden kuuntelu yhdistettynä nuoruuden kauaksi kurkoittavaan mielikuvitukseen alkoi pian ruokkia nuoren Ulwarin sisällä sankaruuden paloa: hän näki jo itsensä taistelukentällä tehden suurtekoja. Varsin pian kuvitelmissa alkoi kuitenkin näytellä merkittävää osaa myös Ulwarin voimakas sisäsyntyinen halu auttaa muita itseään heikompia; saattoi olla, että tähän vaikuttivat myös tallimestarin puoliääneen jupistut kommentit sodasta "järjettömänä hevosten haaskauksena". Vuosien vieriessä unelmat vähitellen kiteytyivät, muuttuen epämääräisistä sankaripäiväunista konkreettiseksi haluksi toimia sotilasparantajana.

19-vuotiaana Ulwar pyysi kasvattiperheeltään lupaa lähteä oppimaan parantamista Sarenraen temppeliin. Kasvattivanhemmat myönsivät luvan mielellään ja salaa helpottuneina; Ulwarin asema toisaalta perheeseen kuulumattomana mutta toisaalta erittäin ahkerana tallimestarin apulaisena aiheutti perheen vanhemmissa lapsissa kiukkua, mikä oli jo heijastunut heidän käytökseensä "pikku-Waria" kohtaan. Kiristyneen tilanteen vuoksi tallimestarin vaimo ei hangoitellut vastaan Ulwarin pyytäessä mahdollisuutta käyttää kasvattiperheen sukunimeä noviisiksi kirjautuessaan. Temppelin kirjuri ei nostanut katsettaan nimen kirjoittaessaan - hänelle Ulwar Istalion oli vain yksi noviisi monien satojen joukossa. Sulkakynän rapina kuivaa pergamenttia vasten ja ikkunasta valuva auringonvalo isossa hiljaisessa kivisalissa; siinä kaikki, mitä Ulwar vuosia myöhemmin muistaisi hetkestä, jolloin hänen adoptionsa virallistettiin ja viimeiset ohuet siteet hänen äitiinsä katkesivat.

Jo varsin pian noviisiaikansa alun jälkeen Ulwar tunsi tulleensa Sarenraen temppelissä todelliseen kotiinsa. Vaikkakaan hän ei viihtynyt kaikkein tulisieluisimpien noviisien joukossa tai väitellyt yökausia vanhojen skolastikkojen kanssa Sarenraen tosiolemuksesta, hoiti hän kuitenkin annetut tehtävät nurkumatta ja parhaan kykynsä mukaan, saaden silloin tällöin jopa kehun tai pari vanhemmilta papeilta. Varsinaisia ystäviä Ulwar ei kuitenkaan noviisiaikoinaan saanut; tämä johtui paitsi hänen syjäänvetäytyvästä luonteestaan, myös siitä, että kadiralaisille epätyypilliset siniset silmät yhdistettyinä tavallista vaaleampaan ihonväriin ja mustiin hiuksiin kiehtoivat vastakkaista sukupuolta - varsin paljon. Kateus piti miehet loitolla ja mustasukkaisuus naiset... Yölliset hartaudenharjoitukset viihdyttivät nuorta Ulwaria aikansa, mutta vanhennuttuaan temppelipalveluksessa muutaman vuoden, hän alkoi omistautua yhä enemmän Valtiattarelleen, viettäen aikaa meditoiden ja rukoillen, saaden näin lopullisesti erakon leiman.

Pappisvihkimyksensä jälkeen Ulwar ehti viettää tallimestarin luona vain muutaman päivän, ennen kuin armeijan värväri toi tiedon, että Ulwarin odotettiin ilmoittautuvan välittömästi Hänen Pyhyytensä satraapin Kolmanteen Armeijaan ollakseen käytettävissä parantajana armeijan marssiessa kohti Taldorin pakanavaltakuntaa. Ulwar pakkasi tavaransa, hyvästeli vanhempansa aamunkoitteessa ja lähti astelemaan kohti kokoontumispaikkaa, antaen auringon ensimmäisten säteiden valaa itseensä uskoa ja Sarenraen lempeää, parantavaa voimaa, taivaltaessaan kaupungin vielä hiljaisia kujia.

Kuoleman ja mätänemisen haju tuntui nousevan taivaaseen asti. Ulwarin kuuloaisti oli jo tunteja sitten turtunut kärpästen matalaan pörinään, haavoittuneiden tuskanhuutoihin sekä siihen hiljaiseen, voimattomaan itkuun, jota itkivät ihmiset, jotka tiesivät kuolevansa ennen päivänlaskua. Hänen silmänsä olivat jo ihmisikä sitten palaneet aukoiksi, jotka pelkästään välittivät näkemäänsä silmiä ohjailevalle tunnottomalle mielelle; irtiviillellyt raajat, limaiset sisäelimet, murskatut päät tai muut veriset näyt, joita yhä korkeammalle kohoava aurinko armottomasti moukaroi esiin, eivät koskettaneet enää mitään, eivät tuntuneet enää miltään. Hänen näkemänsä oli jo käsityskyvyn tuollapuolen. Mutta haju... Ulwar tunsi sen kihisevän ilmassa, syöpyvän vaatteisiinsa, ihoonsa, sieluunsa. Ja tiesi sen seuraavan häntä pahimpiin painajaisiinsa, ja niiden tuollepuolen. Ikuisesti.

Taldorin keisarikunta saattoi olla kuoleva peto, mutta mitä ilmeisimmin pedon hampaat olivat yhä terävät ja leuat voimakkaat. Taldorialaiset olivat päässeet hiipimään yön aikana lähes Kolmannen Armeijan leiriin saakka, ennen kuin sisin vartiopiiri huomasi aamunkoitteessa vihollisen. Hyökkäyksestä seurannut kaaos olisi johtanut Kolmannen Armeijan tuhoon, jollei samaan paikkaan määrätty Neljäs Armeija olisi saapunut yömarssiltaan kesken Kolmannen vetäytymistaistelua. Vaikkakin Taldorian joukot olivat ilmeisen hyvin varusteltuja ja Neljännen Armeijan joukot marssista väsyneitä, kadiralaisten lukumääräinen ylivoima oli lopulta nujertanut taldorialaiset. Taistelu oli silkkaa teurastusta molemmin puolin; vankeja ei otettu, eikä Ulwar ollut ollut kovinkaan yllättynyt nähdessään taistelun päätyttyä aamuauringon kipuavan autiomaan horisontin yli karmiininpunaisena.

-Qadiralainen, perheetön -Entinen Sotilasparantaja -Sarenraen koulutettu pappi -Suuri Tragedia: Joukkoyksikkö jossa toimi parantajana tuhoutui rajakahakassa taldorlaista yksikköä vastaan -Dilemma: Ulwar ei kokenut pystyvänsä toimimaan sotapappina, koska ei kyennyt olevansa pystyvä päättämään kenet pelastaa ja keiden antaa kuolla sotatantereella -Viimeiset vuodet matkustellut Avistanissa toimien uhkapelaajana, musikanttina ja ajoittain parantajana. -Saapunut Riddleportiin pelatakseen paikallisissa peliluolissa ja odottaa erityisesti kultaisen gobliinin avajaisia. -Tekee töitä henkensä pitimiksi ilman tiedostettua päämäärää