Toiminnot
Sivusto
1. Alina haettiin sairaalasta, suunnattiin kahvilaan juonimaan papereidennappaamiskeikkaa. Emilia ja Minni selvensivät, mitä oli tapahtunut Alinan joutuessa sairaalaan, josta tuli draamaa mukaan kehiin. Alina kuitenkin antoi sen verran anteeksi, että pystyttiin keskittymään muuhunkin toimintaan kuin ihmissuhdedraamailuun. Ensin varjostettiin autoa, joka kuljetti kyseiset paperit (ja ne tuoneet tyypit) lentokentältä, ja lopulta Emilian kanssa Maija kävi keikkaamassa paperit Torni-hotellin kahvilasta, tosin hienot suunnitelmat jouduttiin hylkäämään ja turvautumaan ota ja juokse –toimintaan. Paperit kuitenkin saatiin pois ja päästiin kokoontumaan jälleen Kaisaniemeen syömään ja niitä tutkimaan. Kaisaniemestä suunnattiin Makkaraan, missä Jado selosti rituaalia, joskin aika pian Maija häipyi sitten äitiään tapaamaan. Hieman oli ongelmia kertoa Petelle, missä oltiin kun Kata tahtoi vaihtaa paikkaa koko ajan ja lopulta lähteä kävelemään. Maija kuitenkin yritti ja lopulta se Pete kaksikon yhyttikin; sattumalta Maija sai kuitenkin samalla puhelun Millalta, joten oli hyvä syy pysytellä poissa äidin ja Peten sananvaihdosta. Sen jälkeen äiti kertoikin syyn eroon, ja kaksin suunnattiin kohti rituaalipaikkaa. Rituaali jännitti, kun Maija ei ollut niin tottunut moiseen, mutta hyvin se sujui kun kummisetä Lauri oli kanssa mukana ja tuntui tietävän aiheesta kuitenkin. Hengissä selvittiin kuitenkin kaikki takaisin, ja rituaalin jälkeen Maija pääsi vihdoin edes vähän enemmän kahdenkeskeisille juttusille Jadon kanssa. Itse aihetta, onko kaksikon välillä todella jotain, ei otettu esille, ei ollut tilaisuutta, mutta teot puhuivat kuitenkin. Makkarassa ehdittiin hetki juhlia rituaalin onnistumista ja seurata uutisia, kun Numenin porukalla lähdettiin tekemään Hannekselle videoa. Kaikki meni hyvin, Numenit tuntuivat olevan matkalla uusiin tekemisiin ja koko jutusta jäi hyvä, toiveikas fiilis.
2. Maija yrittää jutella Jadon kanssa enemmän, kunhan näkee tuota taas töissä, tai sitten soittaa, kuulemma peikot suunittelivat jonkinlaista reissua kuitenkin. Nyt ei kannattanut keskustella enempiä, kaiken hälyn keskellä. Äidille Maija taas koettaa näyttää jotenkin, että on todellakin jo aikuinen, että äiti voi oikeasti puhua Maijalle jos siltä tuntuu, hän ei ole enää lapsi. Maija yrittää myös tulla toimeen vesipuolensa kanssa, käydä tapaamassa isäänsä uudelleen mikäli siihen on vielä tilaisuus. Lisäksi Lauri kutsui Maijan kylään, eli jos tyttö jossain välissä saa rahaa kasaan, voi ulkomaanmatka kutsua…
3. Jos teette vielä pelin, niin tottakai :D
4/5. Jälleen ihana peli . Pelaamista oli riittävästi, toimintaa ja fiilistelyä –tosin sitä toimintaa oli aika laillakin, mutta en valita :D. Siellä Torni-hotellissa jouduin tosin selittelemään jo ulkopuolisille, mitä me oikein tehdään, kun sitä ihmettelivät… Mutta kyttäyskeikka oli hauska lisä tuohon väliin Kiitoksia, näistä kolmesta pelistä mihin pääsin mukaan. Oli oikein mukavaa päästä mukaan, vaikka kolme peliä tuntuikin varsin lyhyeltä siihen verrattuna, mitä monet olivat pelanneet. Kuitenkin, hieno kampanja, ja jos teette joskus lisää pelejä, niin olen ehdottomasti mukana
1. Ensimmäisenä oli rituaali kaupungille. Maija tapasi Jadon ja kumppanit Ruoholahdessa, jossa sitten pikkuhiljaa selvisi, mistä oli kyse. Tyttönen uhrasi itse kolikon, ja rituaali saatiin hoidettua kunnialla loppuun, vaikkakin tunnelmaa häiritsi Alinasta saapunut tieto. Rituaalin jälkeen ajatukset keskittyivät siis siihen, ja Maija suuntasi Kaisaniemen Hesburgeriin Mianan, Seven, Jadon ja Raakelin kanssa, siirrettyään Seven ja Jadon kanssa sovitun juttutuokion myöhemmälle. Minniltä, Emilialta ja Teresalta saatiin tietoa tapahtuneesta, ja pian jo juostiin Rautatientoria pitkin Kalmanneidon ja Alinan perässä. Näky kuitenkin katosi, ja porukka päätti hajaantua kun ei muutakaan oikein tehdä voinut. Maija lähti hyvin ex tempore Teresan, Seven ja Minnin kanssa johonkin haastatteluun, jonka luonne tosin selvisi vasta myöhemmin. Katakin oli kuitenkin paikalla, joten äitinsäkin Maija tapasi siten yllättäen. Haastattelukin oli okei, kun se Minnin kanssa tehtiin, vaikka näin metatasolla myönnettävä, että tiedot Teresa Singeristä olivat hieman vaillinaiset, joten piti vain kaivella esiin se, mitä vanhoissa matskuissa oli ollut. Mutta, se meni kuitenkin hyvin, ja pari sanaa Maija pääsi äitinsäkin kanssa vaihtamaan. Poliisi tuli hakemaan Minnin, Maija sai haltuunsa Hanneksen kirjeen Mianalle toimitettavaksi, ja kuultuaan Minnin tilasta Maija lähti Makkaraan toimittamaan kirjettä. Siellä istuttiin ja pohdittiin tovi, kunnes peikot saivat tiedon rynnätä matkaan. Miana soitti vähän ajan päästä, kertoi Valkonyrkkien ottaneen Saanan kiinni, ja pyysi huolestumaan jos seuraavanakaan päivänä ei kuuluisi mitään. Peikot kuitenkin palasivat, kuten Minnikin, mikä oli huojentavaa. Loppuilta jälleen pohdittiin, Maija jutteli Seven ja Jadon kanssa isästään, ja toimintasuunnitelmasta muun porukan kanssa. Lopulta Maijan kannalta olennaisin juttu oli se, että sovittiin Maijan menevän Vanhankaupungin koskelle istuskelemaan ja yrittämään saada jotain yhteyttä vedenväkeen. Jadokin lupautui seuraksi, tosin Miana kehoitti yksinkin menemään. 2. Maija menee ainakin sinne Vanhankaupungin koskelle, varmaan Jadon kanssa ja ilman Jadoa. Seura vaikuttaa tytöstä hyvältä, kun tuo on kuitenkin vähän epävarma vielä suhteestaan väkeen, ja Jado ymmärtää siitä kuitenkin enemmän. Oli puhetta, että Maija kysyisi Makelta Minnin vapautuvaa työpaikkaa, Kata kun patistaa työnhakuun ja Makkara vaikuttaa kuitenkin paremmalta paikalta kuin esim. Cessin firma. Makkarassa on ainakin tuttuja. Jado vaikutti suhtautuvan Maijaan hyvin, ja halaili ja lohduttikin kun aiheet menivät sellaisiksi. Maija tutkailee ajatuksiaan tämän suhteen, jotain vanhasta on ehkä vielä jäljellä. Ehkä jos Jado lähtee mukaan koskelle, on kaksikolla aikaa puhua rauhassa. 3. Tottakai, osallistun mielelläni. 4/5. Oi, taas oli mahtavaa! Tykkäsin kovasti jälleen, vieläkin vähän sekaisin ja epävarma kun muut on pelanneet hyvin paljon pidempään, mutta alkaa jo sujua ja itse pidän touhusta. Neonhämärässä on kyllä loistavaa, kun ei vain larpata asioiden olevan jotakin vaan ne myös ovat sitä <3 (ratikka, ambulanssi, kaikki…).
Päivä alkoi äidin tapaamisella Varsapuistossa. Äiti oli hieman myöhässä, joten Maija kärsivällisesti odotteli kunnes äiti saapui. Aika pian sitä kuitenkin jouduttiin lähtemään takaisin Alppilaan, ratikkaankin saatiin juosta että ehdittiin; matkalla tuli höpistyä jonkin verran, opiskelusta, Katan töistä ja viime kuulumisista. Sepin kämpällä lompakko löytyi, mutta löytyi jotain muutakin. Maija oli aika lailla pihalla siitä, mitä oikein tapahtui, kun hyvin sekava Virva löytyi Sepin asunnon lattialta. Kata käski pysymään taaempana, lähtemään karkuunkin jos jotain kävisi, mutta ei Maija olisi äitiä suostunut sinne jättämään. Helpotus olikin, kun Sepi tuli kotiin; ei tarvinnut äidin puolesta huolehtia. Maija sitten lähtettiin pois asunnolta, sanottiin että selitettäisiin myöhemmin, ja kun kerran oli jo myöhässä Numeneiden tapaamisesta lähti Maija menemään sen enempiä vastustelematta. Numeneiden tapaamista Maija oli odottanutkin, ja vaikka yksi tekstari olikin hieman jo asiaan valmistanut, niin ei silti olisi ihan sellaisia uutisia odottanut olevan. Koska Maija tuli paikalle myöhässä, tuli tilanteesta vain pikainen briiffi ja sitten kirjakaupan ja vihonoston kautta espalle kahvilaan, vakoilutyöhön. Se jännitti kyllä, mutta jännitys vaihtui hämmennykseen kun kahvilassa, naapuripöydässä, olikin tuttuja naamoja. Varsinkin Jadon näkeminen niin yllättäen, pitkän ajan jälkeen, oli hämmentävää, eikä Maija oikein tiennyt heti, kuinka suhtautua tilanteeseen, mutta onneksi Jado hoiti asian ja halasi saman tein, kun Maija näköpiiriin saapui. Kuulumisia ei juuri viahdettu, mutta sen verran puhuttiin, että todettiin samalla asialla olevamme. Maija ei kovasti tahtonut tehtävästään ääneen puhua, mutta kuitenkin jotain sanoi; vakuuttavuus ei tainnut olla huippuluokkaa kuitenkaan. Jotain sai puolikuuro ja osin näkökyvytön Maijakin aikaan kuitenkin. Pöytäkirjan sisältävä kansio napattiin mukaan (tässä kiitos pelinjohdolle ), ja tyhmänä neiti pakeni vessaan löytönsä kanssa. Oli siinä sekunnin aikana keksitty järkisyykin tehdä niin, uloskäyntien suuntaan kun oli molempiin hävinnyt yksi kokouksen osanottaja, niin tuntui turvallisemmalta käydä vessassa lukemassa paperit läpi ja sieltä sitten jatkaa matkaa. Lopulta Maija kyllä pelastettiin vessasta, ja kauppakeskuksen läpi paettiin Makkaraan tutkimaan saalista. Siinä ehti kuluakin jo sen verran aikaa, että kummien tapaamiseen Maija ei ehtinyt. Siispä neiti jäi kokoukseen Makkaran sivupöytään, jossa koetettiin tulkita jokseenkin epäselvää käsialaa ja ratkoa asioita, mistä siinä puhuttiin. Maijallekin valkeni yhä enemmän ja enemmän, mitä oikeastaan olikaan tekeillä, mitä oli tapahtunut näiden poissaolovuosien aikana. Kuitenkin, kun äiti sitten laittoi viestiä, että josko Maija tulisi Peteä ja äitiä tapaamaan, lähti Maija menemään jottei nyt äidin epäluuloja vallan herättäisi. Ja tahtoihan Maija sen Petenkin nyt nähdä, kun siitä kerran oli äiti höpissytkin. Kun tapaaminen päättyi, Maijalle oli jäänyt Petestä hieman epämääräinen mielikuva, kysymys mieleen siitä, mikä olikaan ajanut äidin ja Peten uudelleen yhteen (kyllähän se tarina selitetty oltiin); lisäksi Pete oli luvannut avustaa asunnon hankkimista ja mahdollisesti tarjota töitäkin kameranvalvojana. Äidillekin se sopi, kun kerran ei vaarallista työtä ollut kuulemma. Tapaamisesta Maija suuntasi etsimään Numeneita jälleen; tekstiviestilintu kertoi, että jonnekin oltiin menossa ja mukaan sai tulla, mutta vaarallista saattoi olla. Tottakai Maija siis meni mukaan, ei hän muita halunnut yksinäänkään päästää. Siitä seurasi sitten hämmentävä ratikka-ajelu, jolla käytiin neuvonpitoa väen kanssa enemmän ja vähemmän. Tosin Maijan osuus oli enimmäkseen kuunteleva ja veden väen kanssa tuli juttua; tässä vaiheessa alkoi jo pienet epäilykset isään liittyen kulkea päässä, mutta Maija ei suostunut mitään uskomaan ennen kuin kuulisi mitään varmaa. Ajelun jälkeen yritti neiti Seveltä kysyä asiasta, mutta kuulemma piti äidin olla paikalla, jotta voisi kertoa. Tästä suunnattiin lähimpään kebab-ravintolaan kokoamaan yhteen se, mitä tiedettiin. Maija toimi sihteerinä ja lähinnä kuunteli. Tosin sellainen suunnitelma kehitettiin, että jos Maija tosiaan saisi Peten kautta töitä, voisi sitä päästä urkkimaan joitakin kohteita, jotka mahdollisesti Numeneita+muuta sakkia kiinnostaa. Illan loppupuolella Maija tapasi vielä äitinsä, ja sai viimein kuulla Seveltä, ettei isä olekaan kuollut, että isä onkin veden väkeä ja on vielä olemassa… Äiti järkyttyi, mutta asiasta sovittiin keskustelevamme seuraavana päivänä. Maija itse oli jo osannut jotenkin valmistautua ajatukseen, ja lisäksi koko päivä oli ollut sen verta kummallinen, että oikeastaan kaikki meni; seuraavana päivänä se järkytys sitten varmasti iskeekin… Loppuilta vielä Numeneiden kanssa, yleistä suunnittelua ja pohdintaa, kunnes siirryttiin Makkaraan peliä lopettelemaan. Mitä seuraavaksi? Asioita jäi kesken Jadon kanssa; kuulumisia ei ehditty vaihtaa kun oli koko ajan touhua päällä. Maijaa todellakin kiinnostaisi kuulla Jadon kuulumisia, yhteydenpitoa kun ei ole ollut aikoihin oikeastaan. Numeneistakin olisi vielä paljon puhuttavaa, ja äidin kanssa jäivät jutut myöskin kesken; mihin vanha suhde kariutui, miksi tämä uusi? Ehkä Maija myös yrittää pohjustella sitä, josko äidin kautta saataisiin tiehankeasiaan jotain kuuluvuutta. Isäänsä Maija todennäköisesti lähtee tapaamaan, jossain välissä, kun on siihen valmis. Tästäkin lienee paljon puhuttavaa äidin kanssa, kunhan molemmat riittävästi tokenevat puhuakseen siitä. Numeneiden asioista Maija tietenkin vaikenee. Seuraavaan peliin tulen jos ei mitään liian suuria esteitä tule. Kiitokset loistavasta pelistä pelinjohdolle, ratikka-ajelusta ja kaikesta. Järjestelyiltän mitä mahtavin peli, ja ehkä itsekin on seuraavassa pelissä jo vähän paremmin sisällä . Tosin Helsingin baarit pitää kyllä opetella, tuli eksyttyä pariinkin kertaan ja hortoiltua oikeaa paikkaa etsimässä… :P
Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped