Magnimarin loosin Sheila Heidmarch

Päivä 24. Calistril vuonna 4712 AR.

Ensimmäinen päivämme uudessa kodissamme. Tiimini tehtäväkseen ilmoittautua Magnimarin loosilla Sheila Heidmarchille. Tiimiini, jolla ei ole vielä nimeä, pitääkin keksiä jotain, jota ehdottaa muilla. Niin kuitenkin tiimiini kuuluu kaksi puoliörkkiä, yksi haltia ja yksi ihminen.

Kartanolla Sheila Heidmarch otti itse meidät vastaan ja antoi meille Ristiriidan arkun, jonka hän halusi avattavaksi. Kertoi sen olevan testi, että olemmeko sopiva tiimi, jota hän tarvitsee tehtäviinsä. Tämä kyseinen Ristiriidan arkku on viideltä tahkoltaan samanlainen, mutta kuudes tahko on erilainen. Siinä on Thassilonialaisia riimuja, jotka joku - pitääkin tarkistaaa kuka - kääntänyt kirjaimiksi CRUEL. Mietimme asiaa yhdessä ja löysimme vihdoin yhteistoimin vastauksen ja saimme arkun auki. Arkussa oli varsin suuren loitsintatason kutsunta ansa. Saimme ansasta tulleet pikkupaholaiset pähitettyä ilman suurempia ongelmia.

Sheila Heidmarch on varsin tyytyväinen tiimiimme ja päättääkin kertoa miksi hän oikeasti pyysi meidät tänne. Natalia Wancaskerkin paikallisen tornityttöjen jäsen, Sheilan tiedonantaja, pikkurikollinen ja Scarni on kadonnut vain muutamaa päivää ennen kuin hänen piti kertoa Sheilalle jotain Thanssiloniasta. Sheila kertoo meille, että Natalia saa usein tehtäviään Hämmästyttävältä Zografyltä - paikallinen Scarnien tiedonvälittäjä. Sheila kertoo meille myös huhuista Nidalilaisista orjuuttajista ja myös siitä, että on mahdollista, että Natalia on pidätetty, vaikkakin se on varsin epätodennäköistä. Päätimme lähteä jututtamaan tätä Hämmästyttävää Zografyä, joka on mahdollisesti nähnyt Natalian viimeksi. Zografy pitää majaansa Professori Kalivarioksen ihmeellisyyksien karnevaalikujalla. Karnevaalikujalla on niin sanottu "onnenkaivo" - lumme, johon väki heittää kupari kolikoita. Zokrafy näyttää pitävän jonkinlaista ennustustelttaa. Saimme Zografyltä tietää, että Sillan alta ja rannasta on kadonnut paljonkin porukkaa. Tämä ei auta meitä suoraan Natalian kanssa, mutta ehkä nämä kaksi asiaa kuuluvat yhteen.

Päätimme lähteä etsimään lisää tietoa näistä kaappauksista. Tällä matkalla nuori poika kertoo meille Pöyhkeästä pelikaanista, jossa Nidalilaiset orjuuttajat pitävät kidnapattuja ja sen, että he käyvät siellä aina keskiyön aikaan. Päätimme käydä katsomassa Pöyhkeää pelikaania, mutta se näyttää olevan jo pitkän aikaan olleen poissa käytöstä, mutta päätämme kuitenkin tulla puolen yön aikaan uudestaan tarkastamaan tilanteen. Aloitamme Pöyhkeän pelikaanin varjostuksen hyvissä ajoin ennen keskiyötä. Keskiyön aikaan huomaamme Pöyhkeästä pelikaanista valon liikettä ja päätämme mennä sisälle tarkastamaan asian. Meidän päällemme hyökkää ihminen näkymättömistä, mutta pähitämme hänet kuitenkin. Ja tunnistamme hänet Magnimaarin pikkurikolliseksi nimeltään Pluttivark Trennis. Trennis kertoo meille Pronssitalosta, joka on paikallinen Aspiksen paikka, jonne hänen piti meidät viedä, jolloin hän olisi, omien sanojensa mukaan, päässyt Aspiksen palkkalistalle. Viemme hänet Magnimarin laille ja siellä hänet vastaanottaa Kersantti Krasadei. Kersantti kertoo meille, että Aspis tuskin kidnappailee Magnimarilaisia ja kertoo meille Natalian kuuluvan Tornityttöihin. Kersantti kertoo meille myös, että huhut Nidalilaisista orjuuttajista ovat vain huhuja. Kidnappauksia kylläkin tapahtuu, mutta kidnapatut löytyvät muutamaa päivää myöhemmin milloin mistäkin, eivätkä kidnapatut muista muutamasta edellisestä päivästä mitään.

Päivämme on ollut pitkä ja vaikkakin mielestäni on tärkeää löytää Natalia ennenkuin hän unohtaa, mitä hänen piti Sheilalle kertoa, mutta väsyneenä emme kuitenkaan pysty toimimaan täysillä, joten päätämme tämän päivän matkaamalla Heidmarchkin kartanolle nukkumaan.