Liitteet

(:num:)

Tuonpuoleinen

Aaveet. Kuolleiden sieluja, jotka ovat jääneet olemaan ratkaistaakseen jotain kesken jäänyttä, vai pelkkiä poisnukkuneiden tunteiden ja olemuksen kaikuja. Kuka tietää. Vampirin maailmassa aaveet ovat yhtä todellisia kuin vampyyritkin. Silti, minkäänlaisen konkreettisen tiedon kerääminen heistä on lähes mahdotonta. Monet ovat kuitenkin yrittäneet, niin ihmisten kuin vampyyrienkin keskuudessa. Valitettavasti tutkimusten tulokset ovat kuitenkin huomattavan vajavaisia ja toisinaan jopa keskenään ristiriitaisia. Jotkut aaveet haluavat jotakin. Kenties viestin välittämisen jollekin elossa olevalle sukulaiselle. Kenties kostoa. Kenties jonkin kesken jääneen elämäntehtävän saattamista loppuun. Ehkä he ovat vain raa'impien tunteiden ilmentymiä, jotka haluavat tuhota. Heidän motiivinsa voivat olla mitkä tahansa. Toisin sanoen, aaveet ovat täydellisiä tarinatyökaluja, joita voidaan käyttää lähes mihin tahansa.

Mihin he pystyvät? Kulkemaan seinien lävitse, lukemaan ajatuksia, riivaamaan eläviä ja epäkuolleita, liikuttelemaan esineitä, muuttamaan lämpötiloja, näkemään tulevaisuuteen. Jälleen, kattavan listan tekeminen heidän kyvyistään on lähes mahdotonta. Aaveet voivat tehdä mitä tahansa, mitä heidän voisi kuvitella voivan tehdä tarinan puitteissa. Kuitenkin niin, että heidän ominaisuuksillaan on olemassa määritteet ja rajat, jotta jonkinlainen mielekkyys ja kontekstin sisäinen logiikka pysyvät eheinä.

Sekin on epäselvää, missä aaveet noin aktuaalisesti ovat. Ovatko he sidottuja paikkaan, jossa he kuolivat, mutta ruumiittomina? Ovatko he jonkinlaisessa varjoisassa maailmassa, joka muistuttaa pääpiirteiltään oikeaa maailmaa? Vaeltavatko he ikuisesti jonkinlaisessa sielujen myrskyssä tai äärettömällä harmaalla virralla tai valtatiellä? Jälleen, kaikki tieto, mitä on saatavissa tästä aiheesta on peräisin aaveilta itseltään, ja heidän selontekonsa paikasta, jossa he ovat ovat huomattavan kirjavia ja toisinaan keskenään ristiriitaisia. Jotkut aaveet uskovat olevansa yhä elossa. He toistavat ikuisesti niitä asioita, joita he tekivät eläessään tai sinä iltana, jona he kuolivat. Toiset aaveet tiedostavat olevansa jonkinlaisessa välitilassa; kenties huoneessa, joka muistuttaa joka suhteessa paikkaa, jossa he vaikuttivat ollessaan elossa. Tämän paikan rajojen ulkopuolella on kuoleman virta, tai äärettömiin jatkuva usva tai myräkkä. Vain harvat aaveet tuntuvat olevan kykeneviä matkustamaan jonkun tietyn paikan ulkopuolelle. Nekin, jotka kykenevät tähän, ovat sidottuja paikkoihin, esineisiin tai ihmisiin, jotka olivat heille jollain tapaa tärkeitä kun he elivät. Jälleen, tässäkin suhteessa, vain tarina asettaa aaveille rajoitukset. Eräänlainen malli voisi olla vaikka tämä:

Välitila

Franz Neumann oli eläessään 1940-luvulla vaikuttanut saksalainen okkultisti ja tiedemies. Hän vaikutti Thule-Gesellschaftissa, Natsi-Saksan -aikaisessa okkultisessa salaseurassa. Sodan jälkeen Neumann muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän jatkoi okkultista tutkimustyötään, aina siihen saakka, kunnes yksi hänen tutkimuskohteistaan, vampyyri, joka Neumannin muistiinpanoissa kulki nimellä M. G___, tuli tietoiseksi Neumannista. Vampyyri surmasi Neumannin erään parempia päiviä nähneen hotellin pannuhuoneessa.

Kun Neumann havahtui, hän oli edelleen pannuhuoneessa. Hänen muistiinpanonsa olivat levällään ympäri lattioita. Neumann keräsi paperit nopeasti kasaan, ja oli lähteäkseen. Oven takana ei kuitenkaan ollut käytävää, vaan silkkaa läpitunkeutumatonta harmautta. Hän katsoi harmauteen, ja oli erottavinaan siellä utuisia hahmoja. Hän kuuli etäisiä kuiskauksia ja kaikuja. Neumann otti muutaman askeleen harmauteen, mutta ei päässyt sen pidemmälle. Hän palasi pian pannuhuoneeseen syvän kauhun vallassa.

Kului aikaa. Neumann istui pannuhuoneessa jähmettyneenä paikoilleen. Yhtäkkiä ovelta kuului raapimisen ääntä. Neumann meni ovelle ja avasi sen. Ei ketään. Mutta harmaus tuntui saaneen hieman muotoja. Käytävä, joskin utuinen ja epäselvä, ja sen päässä portaikko. Neumann otti muutaman varovaisen askeleen. Sitten, kävellen rivakammin, hän juoksi koko käytävän matkan portaikolle ja portaat ylös. Portaiden yläpäässä oli toinen ovi. Sen takana oli hotellin ala-aula. Aulan toiselta laidalta kuului puheensorinaa. Nainen, ja kaksi miestä. He puhuivat englantia jostakin aiheesta, joka kävi Neumannin käsityskyvyn ylitse. Neumann lähestyi heitä. Yhtäkkiä, yksi heistä, nainen, käännähti ja katsoi suoraan Neumannia kohti. Ei. Neumannin lävitse. Hänen katseensa oli pelokas. Neumann tervehti naista. Tai yritti. Nainen ei kuullut, vaan parkaisi pelokkaan oloisesti: "Täällä on joku. Yksi heistä. Tunnen hänen läsnäolonsa.". Toinen miehistä naurahti kevyesti, hieman pilkallisen oloisesti: "Aave vai? Älä viitsi, Abigail." Neumann tajusi, että he puhuivat hänestä. Että hän oli kuollut.

Franz Neumann - Aave

Konsepti:

Tyyli:

Taustat:

• Okkultisti 2
• Tutkija 1

Erikoistaustat:

• Jäljittäjän silmät
• Varjoleikki
• Painajaismainen todellisuus
• Ruumiiton
• Aavekirjoitus
• Riivaus
• Telekinesia

Inhimillisyys:

Ihmissudet

Kansanperinne on täynnä tarinoita ihmisistä, jotka muuttuvat eläimiksi, joko kirouksen seurauksena tai omasta vapaasta tahdostaan. Näistä muodonmuuttajista yleisimpiä ovat ihmissudet. Tarinoiden mukaan ihminen, jota on purrut ihmissusi muuttuu itsekin täyden kuun aikaan ihmisudeksi, jolla on pakonomainen tarve saalistaa ja surmata. Toisten tarinoiden mukaan ihmissusi on noita tai velho, joka omasta vapaasta tahdostaan tai Saatanan avustuksella muuttuu sudeksi. Muita ihmissusimyytin aineksia ovat: Ihmissuden voi surmata hopealla. Kolme seipääniskua ihmissuden otsaan karkoittaa sen. Ihminen, joka juo suden tassunjälkeen kertyneen sadeveden, muuttuu ihmissudeksi. Ihmissuden voi tunnistaa ihmismuodossaan yhteenkasvaneista kulmakarvoista, karvasta kämmenissä, karkeasta olemuksesta ja susimaisista hampaista.

Vampirin maailma tuntee ainakin yhdenlaisen ihmissuden; vampyyri, joka osaa kyvyn Pedon muoto osaa muuttua sudeksi. Vampyyri, jolla on myös Saalistajan tasoja osaa muuttua lähes tiikerin kokoiseksi jättiläissudeksi tai yli kaksimetriseksi susimieheksi. Suuri osa kansanperinteen ihmisusitarinoista on peräisin juuri tästä vampyyrien kyvystä. Mutta on olemassa myös toisenlaisia ihmissusia:

Vampyyrien, siinä missä ihmistenkin, keskuudessa kerrotaan tarinoita. Eräs tarina kertoo Boris Vulpes -nimisestä talonpojasta, josta tuli nimettömäksi jääneen voivoden kätyri. Vulpes oli tämän voivoden palveluksessa vuosikymmeniä. Kerrotaan, että Vulpes oli poikkeuksellinen monessakin mielessä; Hän oli harvinaisen rietas ja viriili. Kaikki voivoden alueella asuvat naiset tiesivät hänestä ja pitivät häntä itsenään Paholaisena. Lisäksi, hän oli poikkeuksellisen taitava ja nopea omaksumaan vampyyrien yliluonnollisia kykyjä. Vulpes omaksui muodonmuutoksen salat nopeammin kuin isäntänsä. Miten? Tarinasta on olemassa monia versioita. Erään version mukaan Vulpes tapasi täydenkuun aikaan Saatanan, joka opetti hänen mustia taikoja, joiden avulla hän kykeni muuttumaan sudeksi. Oli totuus mikä hyvänsä, Vulpesin kerrotaan ottaneen suden muodon aina täydenkuun aikaan, ja himoinneen tuolloin ihmisen lihaa ja verta. Mitä Boris Vulpesille sitten loppujen lopuksi tapahtui? Joidenkin versioiden mukaan, hän surmasi isäntänsä tämän toruttua häntä liiallisesti himokkuudesta. Toisten versioiden mukaan, Vulpes kuoli suojellessaan isäntäänsä talonpoikien raivolta. Oli miten oli, tarinoiden mukaan Vulpesin siittämät kymmenet äpärät olisivat olleet, kuten Vulpes itsekin, kykeneviä muuttumaan suden muotoon ja pakotettuja saalistamaan ihmisiä täydenkuun aikaan.

Tämäntyyppinen ihmissusi on siis rälssi, jolla on kyky muuttua sudeksi, tai jolla on riesanaan kirous, joka pakottaa hänen muuttumaan sudeksi aina täysikuun aikaan. Hänellä olisi kaikki rälssien ominaisuudet ja potentiaali kehittää yliluonnollisia kykyjä. Ihmissusi voisi olla vaikka seuraavanlainen:

Stefan Lupescu - Ihmissusi

Konsepti:

Tyyli:

Taustat:

• Tappaja 2
• Metsästäjä 2
• Irtolainen 1
• Sekatyömies 1

Erikoistaustat:

• Rälssi
• Suden muoto (vastaa kykyä Pedon muoto)
• Väkevä 1
• Saalistaja 1 (Yhdessä kyvyn Pedon muoto kanssa, Jättiläissusimuoto)

Inhimillisyys:

Noituus

Noituudella tarkoitetaan taitoa tai tietoa, jolla voidaan vaikuttaa tapahtumiin, esineisiin, elollisiin olentoihin ja fyysisiin ilmiöihin mystisin tai yliluonnollisin keinoin. Erilaisia noituuden muotoja ja koulukuntia on lukemattomia. Tässä esitellään muutama, erityisesti vampyyrien keskuudessa harrastettu noituuden muoto.

Eukon viisaus

Eräiden vampyyrien keskuudessa uskotaan, että vampyyrien alkuperä on luonnollinen; että vampyyrit ovat elämän kierron olennainen ja tärkeä osa, omnipotentin ja omniscientin luojajumalattaren (tai lähes yhtä usein: luojajumalan) luomuksia. Toiset taas uskovat, että henkiolennot tai esi-isien sielut ovat vastuussa vampyyrien synnystä; nämä henget olisivat kykeneviä herättämään kuolleen ruumiin eloon antamalla tälle osan elinvoimastaan tai riivaamalla kyseisen ruumiin. Nämä vampyyrit kiistävät pitkälti kristinuskosta peräisin olevat ajatukset dualistisesta maailmasta ja perisynnistä, joiden seurauksena vampyyrit olisivat kirottuja olentoja. Äitijumalatarta tai isäjumalaa seuraavia lahkoja tai kultteja kutsutaan monilla eri nimillä, kuten Noitapiiri, Isiksen tai Lilithin Tyttäret, Bachanttet tai Vihreän Miehen Opetuslapset. Erilaisia variaatioita animistisista uskonnoista, kuten vodoun, candomble, santeria jne on vampyyrien keskuudessa lukemattomia. Eräitä yhdistäviä piireitä kyseisillä lahkoilla kuitenkin on:

Kaikella, niin elollisella kuin elottomallakin, on sielu tai elinvoima, johon voidaan vaikuttaa noituuden keinoin, ja tähän elinvoimaan vaikuttamalla, voidaan saada aikaan muutoksia fyysisessä maailmassa. Noituuden muoto, jota kutsutaan vaihtelevasti nimillä eukon viisaus, shamanismi, animismi, vodoun tai druidismi perustuu oletukseen, että tämä sielu on kokonaan tai puoliksi tiedostava yksilö, joka on nimetty, tai jonka voi nimetä, ja siten vaikuttaa siihen. Yleensä tämä vaikuttaminen tapahtuu "tekemällä kauppaa" tämän henkiolennon kanssa, ts. uhraamalla ja pyytämällä henkiolennolta palveluksia tai suosionosoituksia. Se, kuinka konkreettisesti "todellisia" nämä henkiolennot ovat, on sitten eri asia ja pitkälti pelinjohtajan päätettävissä.

Kaikenlaisen noituuden, myös voodoon ja Eukon viisauden perusmuoto on rituaali. Rituaalien taustalla oleva ideologia ja rituaalin varsinainen muoto saattaa vaihdella huomattavastikin, mutta periaatteessa kyse on aina samasta asiasta; kaupankäynnistä henkiolentojen kanssa. Ritualisti uhraa jotakin, kuten ruokaa, rikkauksia, omaa vertaan, tai jonkun toisen elinvoiman. Henkiolento vastaa antamalla ritualistille jotakin, kuten tietoa, taitoa tai varakkuutta, tai lupaamalla suorittaa jonkin palveluksen ritualistille, kuten ritualistin vihamiehen kiroamisen tai viestin toimittamisen toiselle henkiolennolle.

Rituaalit ovat jaettavissa perusrituaaleihin, kehittyneempiin rituaaleihin ja korkean tason rituaaleihin. Tasojen tarkempi nimeämiskäytäntö vaihtelee koulukunnasta toiseen. Kyky osata rituaaleja on erikoistausta, joka muistuttaa oppeja. Tosin, toisin kuin oppeja, vampyyri joutuu opettelemaan rituaaleja, joko kirjoista tai opettajan johdatuksella. Vampyyrin on mahdollista myös kehittää omia rituaalejaan, kunhan hänen kehittelemänsä rituaali sopii tyyliltään ja sävyltään hänen koulukuntansa parametreihin.

Esimerkkejä rituaaleista:

Suojapiiri (perusrituaali)

Noita piirtää kaksi sisäkkäistä kehää, joiden sisäpuolella on viisikanta, jonka kulmissa on mustat kynttilät Kehien välissä on Ogham-riimuja, joilla kirjoitettujen henkiolentojen nimien noita toivoo suojelevan itseään pahojen henkien hyökkäyksiltä. Kestää kymmenisen minuuttia valmistella.

Kuolleiden kutsu (perusrituaali)

Noita ja mahdolliset avustajat istuvat aiemmin valmistelemassaan suojapiirissä pitäen kädessään jotakin esinettä, joka kuului kuolleelle, jonka aaveeseen rituaalin suorittaja haluaa muodostaa yhteyden. Noita pyytää tai käskee kuolleen sielua ilmaantumaan niiden jumalien nimeen, joiden suojeluksessa noita sanoo olevansa. Kestää viidestätoista minuutista tuntiin valmistella ja vaatii veren uhraamista.

Eurydicen kyyneleet (perusrituaali)

Tämän rituaalin avulla noita kykenee saamaan tietynlaiset aaveet myötämielisemmiksi itseään kohtaan. Kyseisen aaveen tulee olla sellaisen ihmisen, joka on elä essään kokenut ainakin kerran onnettoman rakkauden. Noidan tulee tietää tämän rakkauden kohde ja olosuhteet. Noita tarvitsee rituaalikomponenteikseen myrkyllisen käärmeen myrkkyä, naisen kyyneliä, sekä tilkan omaa vertaan. Rituaalin aikana noita sekoittaa ainesosat, kertoen onnettoman rakkauden tarinan. Sitten hän juo sekoituksen. Noidan kehoa polttelevat sekä myrkky, että myötäkoetut särkyneen sydämen tuntemukset. Aave, joka on läsnä, ja näkee tämän, suhtautuu noitaan tämän jälkeen kuin kovan onnen kohtalotoveriin.

Monoliitin vartijat

Täydellinen valtias on kuin rautainen hansikas, joka hallitsee alamaisiaan täydellisesti. Tässä häntä auttaa vampyyrimystikkojen (pääasiallisesti voivodien) luoma geomantisen noituuden muoto, joka kulkee nimellä Monoliitin vartijat. Sen juuret ovat muinaisessa Roomassa, mithralaisissa opeissa ja Temppeliherrojen mystiikassa. Sittemmin, sen opit ovat vaikuttanut Vapaamuurareihin, Illuminateihin, ja moniin muihin. Monoliitin vartijoiden noituus mahdollistaa sen taitajien valvoa ja hallita valta-alueitaan ja alamaisiaan rituaalien avulla huomattavasti paremmin kuin keskiverto valtiaan valtapiiriään.

Esimerkkejä rituaaleista:

Päivänsijan rauha (perusrituaali)

Rituaalin tekijä merkitsee kotinsa rajat rituaalisin riimuin. Rituaalin vaikutusalue voi olla yksi huone tai kokonainen talo. Paikan ja rituaalin tekijän välille muodostuu mystinen side. Kukaan muu ei pysty astumaan alueelle ilman, että rituaalin tekijä tietää siitä automaattisesti, oli hän sitten itse läsnä tai ei. Mikäli rituaalin tekijä on läsnä, tunkeilija ei pysty edes astumaan alueelle ilman rituaalin tekijän kutsua tai voittamalla tämän tahdonvoiman vastustetussa haasteessa.

Tuulen ja sateen herra (kehittynyt rituaali)

Rituaalin tekijä kykenee vaikuttamaan pienen alueen, kuten huoneen, talon, tontin tai maksimissaan korttelin säätilaan. Hän kykenee nostamaan tai laskemaan lämpötilaa tai kosteusprosenttia ja siten aikaansaamaan lämpöaaltoja, luihin pureutuvaa kylmyyttä, usvaa tai sadekuuroja.

Valtakunta (korkean tason rituaali)

Tämä rituaali on kaikkien muiden Monoliitin vartijat -rituaalien perusta. Rituaalin tekijä valitsee rituaalin vaikutusalueeksi maantieteellisen alueen, kuten kaupungin. Hän pystyttää alueelle 5-20 omalla ja uhrien verellä pyhitettyä "monoliittia", sadoista tuhansiin kiloihin painoisia kivenjärkäleitä niin, että ne muodostavat kehän. Kehän keskelle hän pystyttää vielä yhden monoliitin, joka toimii rituaalin kiintopisteenä. Keskimmäisen monoliitin äärellä hän uhraa ihmisen tai vampyyrin ja antaa uhrin veren valua kiven päälle ja imeytyä maahan. Valtakunta luo mystiseen siteen rituaalin tekijän ja alueen välille, joka mahdollistaa rituaalin tekijän (joka on yleensä alueen valtias) ja hänen verilinjaansa kuuluvien suorittaa alueella muita Monoliitin vartijat -rituaaleja. Monoliittien ei tarvitse olla näkyvällä paikalla. Ne voidaan kätkeä esimerkiksi talojen perustuksiin tai maan alle. Valtakunta on voimassa niin kauan kuin sitä ylläpidetään säännöllisin, vuosittaisin veriuhrein.

Gnostilainen noituus

Simoniidinen noituus, Dagonin askeleet, Lohikäärmeen henkäys, Mustien ihmeiden polku; riippumatta siitä, millä nimellä tätä noituuden muotoa kutsutaan, sen pääasiallinen tarkoitus on aikaansaada ihmetekoja, joilla kuolevaiset alamaiset saataisiin entistä paremmin vakuuttuneiksi siitä, että heidän epäkuollut, jumalan kaltainen valtiaansa on todellakin jumalaista alkuperää. Tämän noituuden muodon juuret ovat muinaisessa Kaksoisvirtain maassa, ja ajassa, jolloin vampyyriset jumalkuninkaat hallitsivat yksinvaltiaina. Sittemmin, sitä ovat käyttäneet ja edelleen kehittäneet sekä ne vampyyrit, jotka uskovat kristityn maailmankuvan mukaiseen alkuperään, että ne vampyyriokkultistit, jotka vannovat viktorianisella ajalla muodikkaan mystiikan ja okkultismin nimeen. Gnostilainen noita, kuten Eukon viisauden harrastajakin, uskoo siihen, että maailmassa on henkiolentoja, joiden avulla vaikuttaminen todellisuuteen on mahdollista. Toisin kuin Eukon viisauden harrastaja, gnostilainen noita ei "tee kauppaa" henkien kanssa, vaan käyttää rituaalia vallan välineenä.

Esimerkkejä rituaaleista:

Vapahtajan veri (perusrituaali)

Gnostilainen noita siunaa astiallisen vettä tai viiniä. Viini muuttuu pyhäksi vereksi, joka ravitsee tosiuskoisen niinkuin se olisi oikeaa verta. Vääräuskoista veri polttaa kuin happo. Tosiuskoisen ja vääräuskoisen määritelmä on pitkälti rituaalin tekijän käsissä.

Syntisen jalanjäljet (perusrituaali)

Gnostilainen noita rukoilee jumalaista johdatusta löytääkseen syntisen, joka on paennut hänen luotaan. Syntisen jalanjäljet muuttuvat kuin vereksi, jotka ainoastaan rituaalin tekijä näkee ja pystyy seuraamaan. Syntisen määritelmä on pitkälti rituaalin tekijän käsissä.

Dagonin ruoska (kehittynyt rituaali)

Gnostilainen noita siunaa astiallisen omaa vertaan. Tämä veri muuttuu kuin ruoskaksi tai käärmeeksi, joka hyökkää syntisen kimppuun polttaen häntä kuin tuli. Syntisen määritelmä on pitkälti rituaalin tekijän käsissä.

VampirWorld A.D. 2333

Post-apokalyptinen visio toivottomasta tulevaisuudesta. Mitä jos vampyyrit valtaisivat maailman ja orjuuttaisi ihmiskunnan?

Työn alla oleva vaihtoehtoinen kampanja-maailma käytettäväksi Vampir-systeemin kanssa.

(:nonum:)