Araneoiden verkko

Prologi

Oppittuaan Ichirou-onilta araneoita ja heidän johtajastaan Akinosasta, seikkailijat päättävät ottaa araneoiden muodostaman uhan tosissaan. On tullut aika tutkia Pagoda, ei sen maanalaisia osia ja katsoa millä mielellä araneat ovat tunkeilijoista.

Labyrintti ja verkko

Seikkailijat suuntaavat ylöspäin, löydettyään portaat kohti Pagodan ylempiä kerroksia. Seuraavat tasot ovat vahvasti ansoitettuja ja ahtaita, Titos saa olla tarkkana ryhmän siirrettyä ansan löytämisvastuun hänelle. Kuitenkin seikkailijat saavat edetä kerroksessa ilman vastarintaa. Vasta kerroksen keskimmäinen kammio tuo uuden haasteen heille: metallisten seinien takaa kuuluu vaimeaa valitusta. Seikkailijat suuntaavat tutkimaan tilannetta, löytäen kaksi luurankoa, joiden sisäll näyttäisi asuvan punertavaa lihasmassaa, kiduttamassa kahta tieniläistä. Halla tunnistaa viholliset morgheiksi, lihasmassan kosketus on lamaannuttava. Tästä huolimatta seikkailijat käyvät taisteluun.

Titos on ensimmäinen, joka joutuu halvaannuttavan kosketuksen uhriksi. Kuitenkin Spiveyn loitsu vapauttaa hänet ennen kuin hänelle käy huonommin. Hallan lähestyminen on varovaisempi, hän tyytyy loitsimaan voimakkaita ääniloitsuja epäkuolleisiin. Nazrak rynnäköi ja tuhoaa Titoksen lamauttaneen epäkuolleen. Jäljelle jäänyt epäkuollut ei pitkään jatka elämää pilkkaavaa eloaa, se tuhoutuu nopeasti.

Seikkailijat vapauttavat kidutetut ihmiset ja saavat kuulla näiden olleen nyt hieman yli toista viikkoa vankina. Araneat olivat napanneet heidät metsästä ja antaneet epäkuolleille. He ovat kiitollisia pelastuksesta. Seikkailijat lähettävät heidät Miyaron luokse turvaan, seikkailijat jatkavat ylös päin.

Seuraavassa kerroksessa seikkailijat tappavat araneioita ennen kuin pääsevät ihmettelemään suurta verkkoa, joka näyttäisi vievän aivan Pagodan huipulle asti. Arvaten, että verkko on koti monelle hämähäkin sukuiselle vihamieliselle olennolle, seikkailijat tuikkaavat sen tuleen taikuuden avulla. Verkko palaa kauniisti, tappaen araneoita ja hämähäkkejä mutta myös tuhoten aarteita, joita verkko kätki sisäänsä. Jos tulen mahti ei riitä aarteiden pilaamiseen niin usean kymmenen metrin pudotus tekee tehtävänsä.

Verkon tuhoutumisen jälkeen tulee aika kohdata Akinosa, joka tulee tutkimaan valtakuntansa tuhoa vihaisen oloisena. Valtava aranea lentää alas pesästään ja samalla hetkellä seikkailijoiden ympärille ilmestyy varjoista soturittaria, araneoita ihmismuodossaan. Taistelu on haastava, Akinosa lentelee ympäri suurta tilaa loitsien seikkailijoihin mitä julmempia loitsuja. Akinosan henkivartijat, gossamer-kaarti, taas kutsuu omat varjonsa apuun taisteluun. Nazrak ja Spivey molemmat muuttuvat hetkellisesti valkoisiksi rotiksi mutta molemmilla kertaa seikkailijoiden oma taikuus pelastaa tilanteen. Myös Akinosan salamat aiheuttavat vahinkoa. Kuitenkin gossamerit kaatuvat ja Suishenin ilmakävelyn turvin seikkailijat tavoittavat Akinosan. Aranean taru päättyy Titoksen nyrkin kautta.

Akinosan valtaistuinsali tyhjennetään aarteista ja näitä kuljetaan leiriin talteen. Tärkeimpiä löytöjä olivat pohjaton sake-pullo, kauhua aiheuttavat jättirumpu sekä kasa arvokkaita jalokiviä.

Takaisin syvyyksiin

Seikkailijat palaavat Pagodan alapuolisiin tunneleihin, etsien tiensä takaisin luolaan jossa he kohtasivat mäkijättiläisen ja tämän kolme isohiisi apuria. Sieltä seikkailijat suuntaavat avoimeen käytävään, jättäen huoneessa olleen oven tutkimatta. Käytävä vie heidät isompaan käytävään, joka on täynnä pylväitä. Pylväät on kuvitettu oneilla ja näiden hirmuteoilla, mahdollisesti tarinoilla onien teoista. Seikkailijat eivät tutki pylväitä tarkemmin vaan lähtevät seuraamaan käytävää eteenpäin.

Käytävä on pidempi kuin seikkailijat ajattelivat ja miettivät jo takaisin kääntymistä. Kuitenkin edessä päin näkyvä kalpea hahmo kiinnittää heidän huomionsa. Naisen aave ilmestyy heidän eteensä, yrittäen tarttua Hallaa rinnuksista. Se huutaa tieniksi sanoja, joita Halla ei ymmärrä mutta joita muut hänelle kääntävät. Aavetar varoittaa heitä, anoo palaamaan takaisin sillä HÄN haluu lapsen! HÄN ottaa kenet haluaa saadakseen sen mitä haluaa, HÄN tarvitsee lapsen! Halla kuitenkin ohittaa varoitukset ja surun murtamana vajoaa takaisin kallion sisään.

Käytävän päästä seikkailijat löytävät kostean kallion, joka viettää jyrkästi alaspäin. Kalliosta tihkuu vettä, tehden kiipeämisestä hyvin vaarallista. Seikkailijat kuulevat miten vesi lorisee jostain alemmas, joten vaarasta huolimatta seikkailijat lähtevät kiipeämään alaspäin. He löytävät tumman aukon, josta aukeaa tiputus mustuuteen. Spivey tekee nopean tiedustelun ja kertoo, että 100 jalan päässä alhaalla on luola. Seikkailijat loikkaavat alas Hallan loitsun turvin.

He saapuvat vankilaan. Polven korkuisesta vedestä nousee kivipaasia, joihin on kiinnitetty häkkejä. Häkeissä on riutuneita, hulluja, nälkiintyneitä ja sairaita ihmisiä. Luolan vanginvartijat käyvät nopeasti taisteluun, kaksikko vaikuttaa samanlaisilta oneilta kuin yläkerran Ichirou. Taistelu on nopea, Titos ottaa vakavia osumia toisen iskuista kun taas toinen menehtyy Nazrakin iskuihin. Hallan loitsu sokeuttaa onin hetkeksi, joka on riittävästi Titokselle, nuorukainen takoo onin tajuttomuuteen.

Epilogi

Lyhyt kuulustelu tuottaa seikkailijoille hieman tietoa. Oni kertoo heidän olevan myöhässä, Anamurumon johdatti suurimman osan heidän väestään pois jo vuosisata sitten. Seikkailijoilla ei onin mukaan ole mitään mahdollisuutta saada Anamurumonia kiinni, HÄNEN suunnitelmansa on +jo täydessä vauhdissa. Viimeinen uhkaus on se, että onin valtiatar¨Munasukaru lopettaa seikkailijoiden elämän nopeasti. Oni päästetään hengestään.

Seikkailijat löytävät tien alemmaksi. Lyhyt vangittujen ihmisten tarkkailu varmistaa seikkailijoiden pelon, vangit ovat parannuksen tuolla puolen. Vain ihme voisi heitä auttaa. Tästä motivoituneina seikkailijat loikkaavat alemmaksi johtavaan kuiluun, etsimään Munasukarua..