Vampire: The Requiem - Boston: Throne for Three

Boston, Massachusetts

Suffolkin piirikunnassa sijaitseva Boston on Massachusettsin osavaltion isoin kaupunki. Sen asukasluku vuonna 1809 on n. 140'000. Boston perustettiin Shawmutin niemimaalle vuonna 1630 Englannista saapuneiden puritaani-uudisasukkaiden toimesta. 1700-luvun loppupuolella Boston oli Amerikan vallankumouksen keskeisimpiä näyttämöitä. Näistä tapahtumista kuuluisimpia ovat Bostonin Verilöyly (1770) ja Bostonin Teekutsut (1773). Useita Amerikan vapaussodan ratkaisevista taisteluista, kuten Bunker Hillin taistelu (1775) ja Bostonin piiritys (1775-76), käytiin Bostonissa tai sen lähistöllä. Amerikan itsenäistymisen jälkeen Bostonista tuli tärkeä satamakaupunki ja tuotannon keskus. Bostonissa sijaitsevat niin Yhdysvaltain ensimmäinen julkinen koulu (Boston Latin School, perustettu 1635) kuin ensimmäinen yliopistokin (Harvard College, perustettu 1636).

Bostonin kaupungista lisää tietoa täällä.

Kaupunginosia

Shawmutin niemimaalla sijaitsevassa Downtown Bostonissa ovat mm. liikekeskus ja Goverment Center. Downtownista pohjoiseen sijaitsee North End, yksi Bostonin vanhimpia kaupunginosia, jolla on ollut asutusta 1600-luvulta lähtien. Shawmutin niemimaasta pohjoiseen virtaa Charles River, jonka vastarannalla on Charlestown -niminen pienempi kylä, joka oli tapahtumapaikkana mm. kuuluisalle Bunker Hillin taistelulle. Charlestown paloi lähes maan tasalle Bunker Hillin taisteluiden aikana, mutta sen uudisrakentaminen on nyt, yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin jo hyvällä mallilla. Downtownista itään ja Boston Common -puistosta pohjoiseen sijaitsee Beacon Hillin kaupunginosa, joka on tunnettu mm. alueella asuvasta suuresta määrästä mustia. Aluetta kutsutaankin tästä syystä usein nimellä Black Beacon Hill tai (joskin harvemmin) nimellä Coon Town. Shawmutin niemimaan länsireunalla Downtownista länteen sijaitsee Bostonin satama, joka on jaettavissa nuorempaan ja köyhempään Eteläsatamaan ja vanhempaan ja vauraampaan Pohjoissatamaan, joka ulottuu aina North Endiin asti.

Bostonin kaupunginosat on kuvailtu tarkemmin täällä. Aiheesta lisää myös täältä.

Reittejä kaupunkiin

Bostonin kaupunkiin, nimenomaisesti Shawmutin niemimaalle pääsee noin summaten kolmea eri reittiä. Ilmeisin on teitä pitkin etelästä The Neck -nimellä tunnetun niemimaan mantereeseen yhdistävän maasillan kautta. Toinen reitti on meritse; Bostonin satamasta liikennöi laivoja kaiken aikaa niin toisaalle Massachusettsissa ja Uudessa Englannissa kuin kauemmaksi Amerikan Yhdysvalloissa ja etelässä aina New Yorkin kautta Karibianmerelle asti. Atlantin ylittävä liikenne suuntautuu pääasiassa Manner-Eurooppaan ja Englantiin, sekä vähäisemmissä määrin Länsi-Afrikkaan, josta laivat yleensä palaavat täydessä orjalastissa.

Orjakaupasta lisää tietoa täällä.

Shawmutin niemimaalta Charlestowniin ja Cambridgeen pääsee siltoja pitkin, veneellä tai lautalla.

Varjojen Boston

Vuonna 1809 Boston on vasta keskikokoinen kaupunki. Asukasluku 140'000 kun pitää sisällään myös lähikylät, kuten Cambridgen ja Charlestownin. Tämä asettaa Naamioitumisen Perinteelle ja kaupungin kaltaisten saalistamiselle aivan omansalaisia haasteita. Käytännössä jokaisen Bostonissa vakituisesti asuvan kaltaisen on pakko ylläpitää omaa karjaansa (Herd), pysytellä tiukasti omalla alueellaan (Domain) tai yleisillä metsästysalueilla (The Rack), ja/tai ruokailla ainakin toisinaan myös eläimistä. Orjien ostaminen ravinnoksi tulee myös kysymykseen. Viimeisimmän väestönlaskun mukaan (1799 syksy) Bostonin kaupungin alueella vaikuttaa 10 aktiivista kaltaista. Nämä ovat: Ruhtinas Carder III, William Clondyke, Isabella von Brauer, Herra Wu, Dyerin tytär, Wilbur de Vries, Agnes Halliday, Acacia Haas, August Hamilton ja Mortimer. Näistä seitsemän ylläpitää omia karjojaan ja orjia, kaksi pääasiassa saalistaa joka yö/joka toinen yö ja yksi ruokailee pääasiassa eläimistä.

Kymmenen kaltaista kaupungissa tarkoittaa, että bostonilaiset menettävät n. 300 terveystason edestä vitaeta kuukaudessa. Käytännössä kuluu 1-4 viikkoa näiden aiheutettujen vammojen parantamiseen, toki olettaen, että uhreilla on riittävästi resursseja ylläpitää tarpeeksi rautapitoista ruokavaliota (mikä ei useinkaan ole mahdollista; uhreista valtaosa kun on rutiköyhiä). Verenvähyys aiheuttaa altistumista sairauksille, joka puolestaan aiheuttaa epidemioita, joka heikentää saalistusmahdollisuuksia entisestään. Kaiken tämän valossa on suorastaan ihme, että Naamioituminen on säilynyt näinkään hyvin. Mitä ihmettä Ruhtinas Carder III ajatteli syleillessään kolme jälkeläistä vuosikymmenen sisällä?

Metsästysalueista ja läänityksistä lisätietoa täällä.