Toiminnot
Sivusto
PJ: Veltzeh
Pelaajat: Arkhios, Deus, Gastogh, NiTessine, Rei, Samuli
Hahmot: Rogar Eilif, Dhastrach Orisialis, Lnaij Ärðn, Keravalainen, Kaiku, Fionn
Lnaij, Dhastrach ja Fionn pääsevät ongelmitta alas. Alhaalla heitä odottaa viisi kertaa viisi metriä oleva perustuksiin veistetty huone, jonka seinillä palaa kaksi soihtua. Länsipuolella olevien tikkaiden ja katossa olevan luukun lisäksi siellä on itäseinällä oudon näköinen mosaiikki. Se on jaettu kolmeen osaan: yläosassa on humanoideja palvomassa, keskiosassa on vain koristeellisia kuvioita ja alaosassa on kirottuja humanoideja. Jokaisessa osassa on keskikohdassa suuri ympyränmuotoinen painauma.
Kolmikko näkee maassa myös kolme kiekkoa. Yhteen on kuvattu mököttävä paholainen, toiseen hymyilevä tyttö ja kolmanteen suurkaupunki.
"Ansa", Fionn sähähtää tuimasti.
Dhastrach tuumii hiljaa ja katselee vuoroperään mosaiikkia ja lattian kiekkoja. Hän on vaitonainen ja katsoo Lnaijia alta silmäkulmien. "Luulen tietäväni miten tämä tulee asetella. Onko huomioita?" Hän kohdistaa mietteliään katseensa mosaiikkiin ja katsettaan irroittamatta kommentoi Fionnille. "Vain, jos erehtyy."
Keravalainen kapuaa alas ja mulkoilee levyjä.
Sekä Dhastrach että Keravalainen toteavat kuvien olevan hyvin geneerisiä. Niillä ei ole mitään suoraa yhteyttä olemassaoleviin uskontoihin, ulkotasoihin tai kaupunkeihin.
Rogar kapuaa tikkaat alas varmoin askelin ja hypähtää kevyesti viimeiset 10 jalkaa alas. Rogarin köysivyyhti roikkuu nyt tämän kaulasta, josta se on helposti saatavilla tarvittaessa. Hän silmäilee epäluuloisesti lattian kuvioita ja seinän mosaiikkia, ja katsoo parhaakseen pysytellä poissa kuvioiden päältä ja mosaiikin välittömästä läheisyydestä.
"Anna hetki kun mietin," Lnaij sanoo.
Myös Lnaij toteaa kuvien olevan hyvin geneerisiä. Ne on tehty kiinnittämättä huomiota mihinkään syvällisempiin tarkoituksiin. Niissä ei ole ansoja.
"Kuviot on tavanomaisia, niillä ei ole siteitä jumaliin tai maailmantasoihin", Dhastrach toteaa. Hän varovaisesti kokeilee, nousevatko kiekot maasta. "Vaikuttaisi melko yksiselitteiseltä; paholainen alimmaiseen, kaupunki keskelle ja ylimmälle tyttö."
"Samaa mietin, joskin nuo palvovat hahmot voisivat yhdistyä myös suurkaupunkiin", Lnaij sanoo. "Mutta mitä noilla koristekuvioilla sitten on tekemistä minkään kanssa, kaupunkien tai tyttöjen, sitä en tiedä." Hän seuraa vierestä jos Dhastrach asettaa kiekon johonkin seinien syvennyksistä.
Dhastrachilla ei ole ongelmaa saada kiekkoja nostettua, vaikka ne ovat kivisiä ja siis hieman raskaita.
Kääpiö vilkaisee haltiaa ennen kuin nostaa paholaiskiekon. "Kai naiivisti ajateltu, että palvomisella saa aikaan iloa." Dhastrach sittemmin menee asettamaan kiekon alimpaan syvennykseen, odottaen kuitenkin hyväksyntää muilta ja mahdollisesti heidän poistumistaan.
Fionn painaa katseensa ja kyyristyy huoneen taaimmaiseen nurkkaan varmana siitä, että jokin helvetinkone uhkaa, jos kiekot asettaa väärin.
Keravalainen vilkuilee huoneen seiniä ja puristaa sapeliaan tiukasti kun kääpiö rupeaa käsittelemään kiekkoja, muttei liiku paikaltaan. Hän murahtaa jotain epäselvää.
Kaiku seuraa muiden toimia mahdollisimman kaukaa, laskeuduttuaan heidän perässään niin hiljaa kuin on kyennyt. Hän on nostanut jousen uudelleen käteensä ja tähtää sillä mosaiikin suuntaan, summittaisesti kohti paikalleen nostettua paholaiskiekkoa.
"Liekö tuo pikkutyttö kuvailisi sitä parakreivitärtä, että hän olisi iloinen kun sitä heidän saatanaansa palvotaan?" Rogar mutisee taempana pieni ivan särö äänessään.
Joo, saa poistaa jos haluu x)
Tilannemusiikkia!
Dhastrach asettaa paholaiskiekon mosaiikin alimpaan syvennykseen... mutta mitään ei tapahdu.
Kääpiö hymähtää ja nostaa suurkaupunkikiekon ja sijoittaa sen mosaiikin keskimmäiseen syvennykseen.
Ovi ei vieläkään räjähdä.
Dhastrach jatkaa ja nostaa viimeisenkin hymytyttökiekon. Hän empii lyhyen hetken ennen kuin vaivoin sijoittaa sen ylimpään syvennykseen.
Kun Dhastrach asettaa kolmannen kiekon mosaiikkiin, mosaiikki liikahtaa ja liukuu syrjään kuin ovi. Sen takaa paljastuu kapeat kiviset kierreportaat alas pimeyteen. Kun ovi on auennut, kiekot putoavat paikoiltaan lattialle ja vierivät seinälle.
"Näytät osuneen oikeaan", Lnaij toteaa Dhastrachille. Hän ottaa soihdun seinältä ja tikarin käteensä ja lähtee astelemaan varovaisesti portaita alas, silmä valppaana ansojen varalta.
Kun katto ei nähtävästi sortunutkaan niskaan eikä happoaltaita ilmestynyt lattian alta, Rogar hymähtää ja marssii Lnaijin perään. "Ei tänne tultu seisomaan kuin suolapatsaat toljottaen seinää, vai kuinka? Jalkaa toisen eteen niin päästään joskus poiskin..." Kävellessään hän tekee nopean ranneliikkeen ja saman käden rannekotelosta ponnahtaa pieni pullo siniharmaata nestettä, jonka Rogar nappaa nyrkkiinsä ilmasta, ja nopealla kulauksella juo sisällön, saaden ilman väreilemään ympärillään hetkeksi ja sitten tasaantuen. Myös Rogar etenee varovasti tarkkaillen ympäristöään ansojen varalta.
Lnaij ei löydä kierreportaikosta ansoja. Hetken aikaa laskeuduttuaan hän näkee myös alhaalta kajastavan hieman valoa ylhäältä tulevan valon lisäksi.
Dhastrach lähtee mitään sanomatta muiden perään, luottaen täysin Lnaijin vaistoihin.
Fionn seuraa ääneti perässä.
"Alhaalla näkyy valoa. Pidätkö tätä hetken?" Lnaij kuiskaa seuraavana tulevalle Rogarille ja antaa seinältä ottamansa soihdun tälle käteen. Sitten hän lähtee hipsimään kohti alempaa kerrosta.
Lnaij hiippailee alas, kunnes näkee alhaalla oviaukon ja siitä aukeavan huoneen. Näyttää siltä kuin keskellä pitkää huonetta olisi korotettu kymmenen jalan levyinen käytävä. Se mitä Lnaij kuitenkin huomaa heti, on kaksi ällöttävän näköistä epämuodostunutta lihakasaa, jotka näyttävät humanoidimaisilta, jos sattuu omaamaan hyvän mielikuvituksen. Ne huomaavat myös Lnaijin, sillä ne tuijottavat tyhmästi suoraan portaikkoa päin. Ne hyllyvät irvokkaasti eteenpäin ja pysähtyvät juuri oviaukon eteen, mistä ne eivät pääse Lnaijiin käsiksi. Ne yrittävät melkein kiivetä toistensa päälle kurotellessaan epämuodostuneita ulokkeitaan päin haltiaa. Vaikka ne saisivat itsensä tungettua alle metrin levyiseen portaikkoon, ne eivät tee niin.
Lnaij lähtee pakittamaan takaisinpäin kiireellä ja ottaa matkallaan soihdun takaisin kantoon. Hän sanoo kuuluvasti portaikkoa ylös: "Siellä on Lemureita. Jos löytyy hopea-aseita, nyt on niiden hetki."
Rogar mulkaisee alta kulmain Keravalaista, vetää vyöltään lyhyen miekan ja kohauttaa olkapäitään Lnaijille, sanomatta kuitenkaan mitään.
Dhastrach katsoo Lnaijia kysyvästi. Sanat kuultuaan hän kuitenkin vetää selästään sotavasaransa esiin. "Jos ei hopealla, niin voimalla", hän toteaa matalaan sävyyn.
Hetken päästä Rogar näkyy saavan idean, ja laittaakin aseensa takaisin vyölleen, ja ottaa köysikerän käteensä. "Fionn, saatan tarvita apuasi köyden kanssa. Tehdään Celeenalle muutama lahjapaketti lisää," jonka jälkeen Rogar naurahtaa ajatukselleen. "Voimallapa hyvinkin. Tarvinneeko niitä edes tappaa?" Rogar virnuilee Dhastrachille pidellen köyttä kaksin käsin.
Fionn tarttuu köyden toiseen päähän ja nyökkää Rogarille. Sitten hän kääntää katseensa kohti portaikkoa ja odottaa tuleeko sieltä jotain päälle vai lähteekö Rogar ensin siihen suuntaan.
"Jos jollakulla on keinoja saada lihamöykyt tajuttomaksi, avuttomiksi tai muuten toimintakyvyttömiksi, käyttäkää niitä. Helpottaa kummasti asioita", Rogar huikkaa muille. "Lnaij, näyttikö siltä, että ne olisivat tulossa portaikkoon ja ylös, vai kuinka?"
Portaikon alapäästä kuuluu hiljaisena hetkenä hieman ähinää.
Dhastrach Shield of Faith Kääpiö kummaksuu Fionnin ja Rogarin toimia. "Paholaisia naruissa? Jo on teilläkin kummat tavat", Dhastrach päivittelee, ja suuntaa portaikkoon. Askelien lomassa hän kaivaa taskustaan pienen käärön ja pitää sitä kasvojensa edessä. Kääpiön kasvojen vasen puoli välähtää hetken kirkkaan valkoisena, ja käärö murenee tomuksi.
"Ne pysähtyivät juuri oviaukon eteen", Lnaij sanoo. "En tiedä miksi. Kenties niitä on kielletty poistumasta, mutta sinne ne ainakin toistaiseksi jäivät."
Keravalainen murahtaa. "Surmataan."
Dhastrach etenee portaikkoa niin pitkään kunnes näkee pimeänäön turvin lihamöykyt.
Kun Dhastrach kävelee portaat alas, hän näkee, että lihakasat ovat palanneet huoneen keskiosiin. Ne huomaavat hänet ja alkavat hyllyä häntä päin.
Kaiku ei tiedä taistelusta vielä mitään, ja Rogarilla on kädet täynnä köyden kanssa.
Lemuret vyöryvät päin Dhastrachia, mutta pysähtyvät jälleen juuri oviaukon eteen, jossa ne ähkivät ja kurisevat kauhoen ilmaa käsimäisillä ulokkeillaan.
Keravalainen, Fionn ja Lnaij ovat niin ikään vielä portaikossa keskustelemassa tai olemassa hiljaa.
Dhastrach viskaa vasaransa kapeassa käytävässä lihamöhkälettä päin. "Tukkivat, mokomat!" hän huudahtaa muille.
"Sitten mennään läpi!" Rogar huudahtaa takaisin ja lähtee rivakkaa vauhtia alaspäin, riuhtaisten köyden toisen pään Fionnilta todeten "Ei vielä, tuolla alhaalla sitten".
Fionn nyökkää ja ponkaisee Rogarin perään vetäen miekkansa matkalla.
Dhastrach heittää vasaransa, mutta se jää kolisemaan portaihin.
Rogar änkee itsensä muiden ohi ja ällömöykkyjen viereen, ja saa kuin saakin työnnettyä edessään olevan otuksen kauemmas. Se yrittää huitoa häntä joillakin käden näköisillä, joissa on teräviä kynnen kaltaisia asioita, mutta on niin yllättynyt ryntäyksestä, että ei osu mihinkään.
Nyt muutkin kuulevat alhaalta ryskettä ja pauketta.
Fionn pääsee Rogarin taakse.
Kaiku havahtuu taistelun ääniin: hermostuneesti tengu mumisee muutaman sanan, ja tämän ympärillä oleva ilma värähtää lähes huomaamattomasti. Tämän jälkeen hän lähtee seuraamaan muita alaspäin jousi hieman tärisevässä kädessään.
Keravalainen tunkee perään niin pitkälle kuin pääsee, muristen ja kiroten, sapeli kourassaan.
Juuri työnnetty lemure palaa äskeiselle paikalleen, minkä jälkeen ne molemmat kynsivät Rogaria innokkaasti. Hän saa vain pienen naarmun.
Lnaij pysyy paikallaan tungoksessa ja ei yritä tunkea alempana olevien tielle.
Dhastrach tuhahtaa. "Pitkäkeihäällä! Eivät tule ahtaaseen! Ne ovat tyhmiä!" Tämän sanottuaan hän pinnistää harmaita aivosolujaan muistaakseen kaiken mahdollisen mitä voi muistaa lemureista.
Dhastrach tietää, että lemureiden nahan läpäisee paremmin hyvällä tai hopeisella aseella. Ne ovat immuuneja tulelle, myrkylle ja mieleen vaikuttaville loitsuille.
Rogar puskee lihakasaa uudemman kerran hampaat irvessä. "Gorum, Gefðu mér styrk," Rogar ärisee skaldiksi.
Rogar työntää lihakasaa taas eteenpäin ja tällä kertaa pääsee tunkemaan sen jättämään tilaan. Lihakasa huitoo häntä, mutta ohi menee.
Fionn seuraa Rogarin perässä ja iskee voimiensa takaa ihraista demonia ja suojautuu sen jälkeen kilpensä taakse.
Fionnilla ei ole toivoakaan liikkua sulavasti portaikossa, joten hän tunkee eteenpäin Rogarin jättämään tilaan ja yrittää huitaista nurkan takana olevaa lemurea mutta ei osu.
Kaiku ei tee mitään.
Keravalainen, muristen ja kiroten, tunkee seikkailijatovereidensa välistä saliin Rogarin perässä. Hän sähähtää kynnellä sohivalle lemurelle ja kiertää toisen taakse päästäkseen upottamaan sapelinsa sen toverin selkään.
Keravalainen pääsee juuri ja juuri Rogarin ohi, mutta ei pysty tekemään muuta. Toinen lemureista heiluttelee kynsiään hänen suuntaansa.
Sen jälkeen lemuret yrittävät hirveästi huitoa kahta vieressä olevaa vastustajaa, mutta niiden iskut menevät aivan minne sattuu. Vain hieman kuolaa pärskyy seikkailijoiden päälle, kun otukset riehuvat päättömästi.
Lnaij tulee portaikkoa alas jos edessä on nyt tilaa, mutta hän ei ala ohittelemaan ketään ja muutoin hän pysyttelee paikallaan.
Lnaij pysyy paikallaan.
Dhastrach pääsee kuin pääseekin toisen otuksen selustaan. Hirviöiden onnettomat huitaisut eivät osu mihinkään, kun hän kävelee tyynesti ohi.
Rogar potkaisee vieressään olevaa lemurea lantion korkeudelle, ei niinkään vahingoittaakseen vaan tönäistäkseen sen alas tasanteelta.
Rogar osuu juuri siihen mihin tähtäsikin, ja lemure lentää kauniissa kaaressa alas. Kun se osuu lattiaan, kuuluu pieni rusahdus ja se kirkaisee.
Fionn virnistää Rogarin oivallukselle ja ryntää vielä ylhäällä olevaa lemurea päin työntäen sen alas kilpensä avulla.
Myös Fionn saa tönäistyä lemuren siististi alas. Tämä yksilö tulee alas hieman ikävämmin ja ulisee pudottuaan.
Kaiku kipittää mahdollisimman varovasti portaita alaspäin: päästessään alas asti hieman hengästynyt tengu ehtii vain vilkaista ympärilleen ja todeta, ettei tasanteella näy ketään muita kuin tiennäyttäjäjoukkio. "Mitä te oikein täällä riehuitte?"
Keravalainen tarkkailee tilannetta, josko lemuret osaisivat kiivetä tikapuita.
Molemmat lemuret nousevat pystyyn ja tulevat seikkailijoita päin. Ne yrittävät säälittävästi ryömiä seinää ylös. Toinen niistä osuu tikapuihin ja kaataa ne.
"Mitä siellä alhaalla tapahtuu?" Lnaij huhuilee alas porraskäytävään.
Dhastrach myhäilee vahingoniloisesti ja paukautaa toista lemurea etäältä päähän.
Dhastrachin vasara kolahtaa toisen lemuren päähän, ja otus kirkaisee mutta jatkaa mönkimistään.
"Nyt on tilaa, voit tulla alas!" Rogar huudahtaa vastauksena Lnaijille, ja loikkaa tämän jälkeen lähes suoraan alapuolellaan mönkivän lemuren niskaan, laittaen kätensä yhteen ja iskien pudotessaan kaikin voimin olan takaa molemmin käsin otusta päähän samalla kun iskeytyy koko painollaan otuksen päälle.
Lemure hieman yllättäen tajuaa putoavan Rogarin olevan vaarallinen kohde ja sen onnistuu työntää hänet sivuun tunkemalla kyntensä ikävästi hänen vatsaansa. Näin ollen Rogar laskeutuu vähemmän ketterästi takapuolelleen.
Fionn asettaa miekkansa maahan ja nappaa sen jälkeen heittokeihään selästään. Hän keskittyy hetken alla mönkivän lemuren liikkeisiin ja sinkoaa sitten keihään voimalla tämän selkään.
Fionnin tähtäys on pielessä ja keihäs kolahtaa kiviseen lattiaan.
Lnaij seuraa muita tien avauduttua.
Nipin napin muiden riehumisesta jotain käsittäneenä Kaiku ottaa muutaman askeleen vilkaistakseen, mihin Rogar oikein loikkasi (ja seuranneesta äänestä päätellen tömähti). Tengu vetäisee järkyttyneenä syvään henkeä lemurin nähdessään ja ampuu tämän suuntaan vasaman.
Kaikun vasama osuu lemureen, roiskuttaa hieman verta ja jää törröttämään sen paksuun nahkaan.
Keravalainen pistää sapelin hampaisiinsa ja kiipeää tikapuut alas. Alhaalla hän ottaa aseen takaisin käteensä.
Kaikun ampuma lemure yrittää kynsiä maassa makaavaa Rogaria, mutta se on niin sekaisin omasta tilanteestaan, ettei kykene osumaan mihinkään. Toinen lemure yrittää vieläkin ryömiä ylös seinää.
Dhastrach katsoo huvittuneesti lemuren surkeaa sätkimistä kielekkeen alla, ja rentoutuneena on laskemassa sotavasaraansa maata vasten. "Tämäpä meni tosiaan helpoksi", Dhastrach sanoo. Hänen huvittunut ilmeensä muuttuu kuitenkin tyrmistykseksi kun hän kääntyessään näkee Keravalaisen kapuavan alas ja Rogarin puuttuvan. "M-... mitä te oikein tohellatte?" kääpiö ärähtää matalalla murinallaan.
Huolimatta siitä, että pyllähti vähemmän tyylikkäästi takamukselleen hypystään, Rogar kierähtää lähes välittömästi kuperkeikalla taaksepäin ja nousee pystyyn, kivun vuoksi hieman tasapainoa hakien. Päästyään ylös Rogar nappaa nopealla ranneliikkeellä pienen putkilon rannekotelostaan käteen.
Otus huitaisee Rogaria, muttei osu.
Fionn nappaa toisen keihään selästään ja sinkoaa sen lemurea kohti tähdäten tällä kertaa tarkemmin.
Toinenkin Fionnin keihäs kolahtaa lattiaan.
Lnaij huitoo allaan olevaa lemurea jos yltää siihen. Jos ei yllä, delay.
Keravalainen ärähtää ja käy edessään olevan lemuren kimppuun, sivallellen sitä sapelillaan.
Keravalaisen sapeli ei löydä kohdettaan.
Se otus, jota Keravalainen yritti viillellä, keskittää hyökkäyksensä häneen mutta ei saa yhtään iskua läpi. Toinen lemure mönkii vihaisesti toisella puolella korotettua käytävää.
Dhastrach huokaisee ja laiskasti tarkistaa vähän väliä, pääseekö lemure ylemmäs. Sotavasara on kuitenkin valmiina hujauttamaan surkean otuksen takaisin lattialle, jos se iskuetäisyydelle päätyy.
Rogar repäisee hampaillaan irti korkin pullosta joka hänellä on kädessä ja tyhjentää pullon sisällön, jolloin osa hänen haavoistaan paranee. Tämän jälkeen Rogar kiertää otuksen sivustaan.
Fionn nostaa miekkansa maasta ja mittaa sitten katsellaan aikooko alhaalla räpiköivä lemure päästä ikinä ylös. "Jousta? Lahdataan toi tonne alas."
"Minulla ei ole," Lnaij toteaa ja jatkaa vihollisten silmälläpitoa.
"Emmekö voisi vain jatkaa matkaa, jos ne eivät pääse tuolta?" Kaiku kommentoi etsiessään lemurea paremmin jyvälle ja lopulta ampuessaan.
Tällä kertaa lemure pyörähtelee ja hyllyy niin paljon, että Kaikun vasama ei osu siihen lainkaan.
"Niinhän se olisi fiksuinta", Dhastrach kommentoi välissä Kaikulle, samalla kuitenkin viitoten toiselle puolelle käytävää, missä Rogar ja Keravalainen taistelevat yhden otuksen kanssa.
Keravalainen jatkaa raivoisaa hyökkäystään lemuren kimppuun.
Keravalaisen sapeli meinaa lentää päin seinää.
Keravalaisen ahdistelema lemure kynsii häntä raivokkaasti. Toinen lemure mönkii edelleen toisella puolella, mutta alkaa nyt osoittaa masentumisen merkkejä.
Kääpiö on, tai ainakin esittää olevansa, täysin tietämätön toisella puolella tapahtuvasta taistelusta. "Kävikö tässä nyt niin köpelösti, ettei Fionnilla tai Lnaijilla ole jousta? Minulla ei ole kuin tämä vasara, eikä sillä ikuisuuksia voi etäältä takoa. Vai pistetäänkö tuo toinen lihoiksi ensin?"
Rogar nappaa köysivyyhdin kaulaltaan ja tempaisee sen lemuren pään yli saadakseen otuksen kiinni.
Fionn pitää huolta, ettei toisella puolella oleva lemure pääse ylös.
Kun Rogar pomppaa lemuren kimppuun, otus upottaa teräviä kynsiä hänen käteensä. Siitä huolimatta Rogar onnistuu saamaan lemuren hyvään otteeseen köyttämistä varten.
"Jos nuo kalterit avataan vääntämällä noita vipuja, ne voinee myös sulkea vääntämällä vivut takaisin," Lnaij sanoo. "Jos jätämme nuo taaksemme elävinä, saatamme jäädä jumiin."
Keravalainen karjaisee voitonriemuisesti nähdessään Rogarin ottavan lemuren kiinni ja iskee hirviötä uudelleen sapelillaan.
Keravalainen survaisee aseensa melkein kahvaa myöten lemuren sisuksiin ja otus vinkuu ja kitisee. Kun hän vetää sen ulos, käy kuitenkin ilmi, että otuksesta pursuaa vain hieman verensekaista läskiä.
Lemure yrittää kynsiä sitä kiinni pitelevää Rogaria eikä onnistu. Toinen lemure mönkii edelleen masentuneena, joskin se katselee nyt ympärilleen.
"Ihan totta, Lnaij", Dhastrach aloittaa. "Kai nämä pitää pois päiviltä saada. Piiritetään se nyt sitten ainakin." Kääpiö valmistautuu hyppäämään surman suuhun alas lihamöykyn kaveriksi, kunhan saa siihen merkin joltakulta.
Rogar kiristää otettaan lemuresta, kun ryhtyy kiertämään köyttä tiiviimmin tämän ympärille. "Ei näitä tarvitse tappaa, sidotaan vaan tiukasti pakettiin. Näittehän te itsekin, ettei niillä riitä älliä edes käyttää tikkaita, saati sitten noita vipuja!" Rogar huudahtaa kuultuaan ylhäältä Lnaijin kommentin.
Fionn pitää huolta, ettei toisella puolella oleva lemure pääse ylös.
Rogar saa lemuren mukavaan pakettiin. Otus hyllyy ja kiemurtelee niljakkaasti.
"Niillä riitti älliä törmätä seinään, joten niillä saattaa riittää älliä törmätä myös vipuun", Lnaij sanoo huoneen toiselle puolelle ennen kuin katsahtaa Dhastrachiin. "Valmis? Alas yhdellä. Kolme, kaksi, yksi." Hän hypähtää alas mahdollisimman nopeasti, pyrkii väistämään lemuren huitomiset ja hakee sen kurkkua tikarillaan.
Dhastrach on valmistautunut hyppyyn lähes täydellisesti ja päätyy tyylikkäästi jaloilleen. Sen sijaan Lnaij tekee ikävän laskun takapuolelleen. Lemure on hieman sekaisin niskaansa satavista seikkailijoista, mutta sen onnistuu silti raapaista Lnaijia kynsillään. Lnaij yrittää vielä tökätä otusta tikarillaan, mutta ei osu lähellekään.
Keravalainen, keltaiset silmät päästään pullottaen, jatkaa paketoidun lemuren hakkaamista sapelillaan.
Keravalainen silpoo Rogarin pitelemän lemuren lihaa, joka on harmillisen kovaa. Lemure ulisee.
Rogarin pitelemä lemure yrittää säälittävästi luikerrella irti eikä pääse mihinkään.
Juuri yllätetty lemure jatkaa Lnaijin kynsimistä. Se tökkää häntä kynnellään keuhkoon, ja kun haltia lakkaa liikkumasta, se kääntyy ja raapii Dhastrachin panssaria.
Rogar mutisee jotain vainoharhaisista ja verenhimoisista sekopäistä tönäistessään otuksen turvalleen nurkkaan. Hän astahtaa selin Keravalaisen eteen ja tokaisee hänelle köyttäessään lemuren jalkoja ja käsiä selän taakse siten, ettei se pysty liikuttamaan evääkään: "Voin vaikka vannoa, ettei tämä tästä liiku tuumaakaan omin avuin. Mikään pakko ei ole tappaa kaikkia, paholainen tai ei. Mene auttamaan muita. Tulen kohta perässä." Puhuessaan Rogar poimii vyöltään lyhyen miekan ja alkaa nirhata ylimääräistä köyttä poikki sanottuaan viimeisen sanan.
Nähdessään Lnaijin kaatuvan Fionn kiroaa hiljaa, vilkaisee nopeasti ympärilleen ja nähtyään, ettei missään ole uusia uhkia, lähtee juoksemaan Dhastrachin avuksi.
Fionn pääsee melkein Dhastrachin ahdisteleman lemuren viereen.
Dhastrach huokaa ja ottaa sitten tukevan otteen sotavasaransa. Hän heilauttaa vasaran suuressa kaaressa, toivoen murskaavansa lihamöykyn vasaran ja seinän väliin.
Dhastrach huitoo ohi vasarallaan.
Keravalainen ei osoita mitenkään kuuntelevansa Rogaria ja työntyy tämän ohitse, jatkaen lemuren rankaisua.
Keravalainen tökkii lemurea sapelillaan, mutta onnistuu tekemään vain yhden pienen haavan lisää.
Dhastrachin vieressä oleva lemure yrittää kynsiä häntä, mutta onnistuu sen sijaan jotenkin työntämään kätösensä suuhunsa.
Rogar mulkoilee molempia pirulaisia hämillään, mutisee taas jotain mielenvikaisista, puistaen päätään. Hän katkaisee ylimääräisen köyden nopealla viillolla, poistuu kohti tikkaita köysi kädessään laitettuaan ensin miekan takaisin vyölleen.
Fionn loikkaa pitkällä harppauksella lemuren taakse ja sivaltaa tätä koko selän matkalta pitkällä miekallaan.
Fionnin miekka liukuu pitkin lemuren niljakasta ihoa tekemättä vauriota.
Dhastrach lyö lemurea, yrittäen ohjata sitä lähemmäs Fionnin miekkaa.
Lemure kääntää kylkeä ja Dhastrachin aselle käy aivan samoin kuin Fionninkin.
Rogarin väistyttyä Keravalainen pääsee toden teolla jatkamaan lemuren kuritusta.
Keravalaisen onnistuu asetella miekkansa kauniisti otuksen kurkun päälle ja sitten katkaista sen kaula siististi. Veri alkaa levitä lammikoksi.
Fionnin ja Dhastrachin saartama lemure raapii jälleen kääpiön panssaria.
Rogar kääntää katseensa pois lemuresta ja kiipeää tikapuut takaisin korokkeen päälle. Päästyään ylös hän ottaa selästään heittokeihään, samalla kun astelee vastakkaiselle reunalle. Nähdessään tilanteen alhaalla, Rogar ottaa otukseen sihdin ja sinkoaa keihään toivoen osuvansa otusta niskaan.
Rogarin keihäs suorastaan porautuu lemuren sisuksiin ja se kirkuu ikävästi. Se näyttää jo todella heikolta.
Dhastrach heilauttaa sotavasaraa lemurea päin, pyrkien jättämään sen hyllyvän pään vasaran ja seinän väliin.
Dhastrach tekee viimein juuri sen minkä aikoikin. Lemuren pää murskaantuu veriseksi läntiksi seinään ja sen murjottu ruumis valuu lattialle. Huone hiljenee hetkeksi.
Keravalainen murahtaa, sujauttaa sapelin hampaidensa väliin ja lähtee seuraamaan Rogaria ylös.
"Jo osasivat olla tympeitä", kääpiö ärähtää, ja yskäisee kerran tomua. "Kai pitää tämäkin huone koluta... ties mitä ihme kymmenennen helvetin artefakteja se Tiennäyttäjäjärjestö luulee meidän täältäkin löytävän." Dhastrach silmäilee huonetta nyt kun ei ole löllyviä lihakasoja jatkuvasti silmien edessä.
Rogar hypähtää alas ja repäisee riuskalla otteella keihään irti vertavuotavasta ruhosta ilmeettömän näköisenä. "Haltia kaivannee paikkausta", hän toteaa ottaen vyöltään parannussauvan ja ojentaa sitä Dhastrachille, nostamatta katsettaan. Riippumatta siitä, ottaako Dhastrach sauvan vastaan vai ei, Rogar nostaa kaatuneet tikkaat ylös ja kiipeää toiselle puolelle noutamaan köytensä.
Kääpiö nappaa parannussauvan ja käyttää siitä latingin haltian haavojen umpeuttamiseen. "Pitänee itsekin sijoittaa tämmöiseen kapistukseen", kääpiö sanoo hivenen huvittuneena.
Fionn nappaa heittokeihäänsä maasta ja laittaa ne takaisin selkäänsä. Sen jälkeen hän alkaa penkoa laatikoita ja tynnyreitä jonkin arvokkaan toivossa.
Kun Fionn katsoo ympärilleen, hän toteaa, että huoneen päissä ja oviaukkojen vieressä olevat soihdut eivät valaise paikkoja erityisen hyvin. Huoneessa näkyy paljon sattumanvaraista ja rikki mennyttä sälää: puhkikuluneita panssareita, mädäntyviä turkiksia ja täyteen tungettuja arkkuja. Huoneissa on myös lahonneita tai muuten hajonneita hyllyjä ja työpöytiä, joilla on hauraita ja arvottomia esineitä. Kolme ruosteista vipua nököttää lattiassa, kaikki väännettynä samaan suuntaan. Pääsy huoneen itäpuolella oleviin portaisiin on estetty rautaportilla.
Saatuaan köydenpätkänsä sidottua jälleen yhdeksi pötköksi ja käärittyään köyden vyyhdiksi, Rogar jää tarkastelemaan viereistä vipua mahdollisten kaiverrusten tai minkä hyvänsä merkintöjen ja vinkkien varalta, toistaa tämän myös huoneen toisessa päässä olevalle vivulle kiiveten sitten ylös, tarkastellen rautaporttia vastaavasti mietteliäänä. Vielä lopuksi Rogar hoksaa kolmannenkin vivun alhaalla ja käy tutkimassa sitäkin. Kierroksen tehtyään Rogar kirjaa pieneen nahkakantiseen lehtiöön kaiken mahdollisen mitä havaitsee, mutisten samalla ääneti.
Vaikka vivut ovat ruosteisia, ne näyttävät olevan toimintakunnossa. Niissä on hieman tuoreita naarmuja, mutta ei mitään merkintöjä. Sen lisäksi Rogar tajuaa, että huoneen luoteisnurkassa turkiksien alla on neljäskin vipu.
Tovin hiljaisuuden jälkeen Rogar sujauttaa sulkakynän lehtiön kierteiden väliin, ja lehtiön mustepullon kera takaisin reppuun. "Fionn! Lakkaa sotkemasta paikkoja ja auta siirtämään nuo turkikset!" Tämän sanottuaan Rogar ottaa muutaman juoksuaskelen ja hyppää alas ja juoksee turkiskasan luo, silmäilee niitä varauksellisesti ja alkaa sitten nostella turkiksia sivuun, alkuun varovasti ja sitten rivakammin. "Jos olen oikeassa, meidän täytyy käyttää kaikkia vipuja samanaikaisesti saadaksemme portin auki. Olen varma siitä, että turkisten alla on vielä neljäskin vipu!" Rogar toteaa kuuluvaan ääneen jotta kaikki kuulisivat, samalla kun ähisee puuhassaan.
Lattialla oleva pöly ja lika näyttää siltä, että turkiksia on siirrelty vain vähän. Niistä tai niiden lähistöltä ei löydy ansoja
Fionn pudottaa tyhjän säkin ja muutamia lautoja käsistään ja suuntaa yhdelle vivuista odottamaan lisäohjeita.
Muiden toheltaessa ympäriinsä, Dhastrach varmoin askelin kapuaa tikapuita pitkin takaisin käytävän pätkälle. "Nämä Decklandit ovat alusta asti olleet aivan kaheleita. Tämä arkkitehtuuri ... suoranaisia idiootteja. Mitä tämäkin kaiteeton polku tässä palvelee?" Vivut nähtyään hän miettii lyhyen hetken. "Sikäli kun tämäkin mekanismi on aiempaa mukaileva, meidän tarvitsee siirtää nuo kaksi rautaportin lähellä olevaa vipua toiseen asentoon."
Lnaij tokenee hiljalleen, katselee hetken muiden touhuja vierestä päästäkseen ajan tasalle ja tunnustelee haavojaan paitansa alta. "Ja taas pitää viedä panssari paikattavaksi. Tai kenties vaihtaa metalliseen", hän miettii itsekseen ja huokaa. Parannustikkua pitelevältä Dhastrachilta hän kysyy: "Voisitko käyttää tuota minuun uudestaan?"
Kaiku on ollut jo tovin vaiti, ja tengun höyhenet ovat tuskastuksesta pörröllään. Hän laittaa jousen takaisin paikoilleen ja tihrustaa alas. "Minua ei tarvittane siellä alhaalla?" Vastausta odottamatta hän siirtyy rautaportin tukkimalle oviaukolle ja koittaa kuunnella, kuuluuko portaikosta mitään.
Kaiku ei kuule pimeistä portaista mitään.
Tarkemmin mietittyään myös Rogar päätyy samaan päätelmään kuin Dhastrach ja nyökkää tämän päättelylle hyväksyvästi, mutta siirtää kuitenkin turkikset kokonaan sivuun neljännen vivun päältä. "Taidat olla oikeassa, Dhastrach. Tämänpuoleiset vivut selittäisivät minkä takia yläkerran portaikkoihin vievä ovi oli kiinni, kun saavuimme", Rogar myöntää, mutta jatkaa vielä: "herää vain kysymys ovatko Celeena ja kätyrit sulkeneet itsensä tarkoituksella portin taakse vai onko näissä jonkinlainen aikamekanismi? Tietääkö joku enemmän mekaanisista laitteista?"
"Minä voin vilkaista. Kenties tuon portin saa auki muualtakin", Lnaij sanoo ja siirtyy askeliaan varoen tarkastelemaan sekä vipuja että porttia.
Lnaij tutkii portin ja sen ympäristön läpikotaisin, mutta ei löydä mitään selviä avausmekanismeja tai muutakaan. Hän ei osaa päätellä, miten vivut ja ovi reagoivat toisiinsa.
Aikansa tutkiskeltuaan Lnaij toteaa: "Laite on sen verran hyvin tehty etten pääse perille sen toiminnasta näin nopeasti. Pitänee vain kokeilla vipujen vääntelyä."
"Ei kai tässä sitten muu auta, ovatko kaikki kunnossa jotta voidaan jatkaa matkaa?" Rogar murahtaa, ja talsii portin toiselle puolelle vapaan vivun luo.
Keravalainen murahtaa ja käyttää parannussauvaansa itseensä.
Kääpiö heilauttaa parannussauvaa vielä kertaalleen. "Voisiko siitä yläkerran kiekkosäädöstä olla apua tässäkin? Lnaij, tuletko tarkistamaan sen? Eihän sitä näissä koskaan tiedä." Tämän jälkeen Dhastrach ojentaa Rogarille sauvan takaisin ja lähtee kapuamaan takaisin ylätasanteelle.
Lnaij näyttää miettivän. "Kiitos. Kai sitä voi käydä katsomassa. Mitä mietit? Että toisenlainen sijoittelu kiekoille voisi avata sekä kierreportaat että kalterit?" Hän seuraa Dhastrachia ylös.
"En usko", Dhastrach aloittaa. Kääpiö selkeästi puhuu osittain vain itsekseen, osa sanoista muuttuu kesken kaiken vain muminaksi. "Nämä Decklandit ovat olleet päästään sekaisin. Kiekkomekanismi tuskin on monimuotoinen. Jotenkinhan ne laatat ovat irronneet siitä kun tänne on tultu, tai alhaalta voi nämä avata. Toisin sanoen avaavatko alla olevat vivut kiekko-oven, tätä pitäisi tutkia. Cheliax ja paholaiset. Hmph. Sieluja sidottu käyttämään? Toimivatko komennoilla? Suvun oma symboli?" Tepastellessa ylemmäs Dhastrach kaivaa repustaan nahkakantisen kirjansa. Hän havahtuu puhumaan Lnaijille henkilökohtaisesti. "Voisimme tutkia, mitä syvimmän helvetin tulta olisi se ovi meidän päällemme sylkenyt, jos olisimme olleet riittävän tyhmiä. Jos ei muuta niin siitä voi päätellä, mitä on luvassa."
Fionn seuraa sivummalta Lnaijin puuhia varautuneena ja on valmiina kaikkeen mahdolliseen.
Odotellessa Dhastrachia ja Lnaijia takasin, Rogar näpertää pieniä puteleita rannekoteloihin.
Kaiku palaa takaisin tikkaiden luo ja laskeutuu alas, puhuen samalla muille. "Voi olla, että Celeena vain haluaa hidastaa mahdollisia hyökkääjiä... tai jos haluamme olla optimisteja, kenties lemuret eivät enää olleet hänen hallussaan. Epäilen kuitenkin vahvasti, ettei kyse ole siitä." Tengu tutkiskelee myös vipuja hetken aikaa, kallistellen päätään puolelta toiselle.
Kaiku tiirailee vipuja perusteellisesti, mutta ei löydä mitään sen ihmeempää. Hän pystyy tosin päättelemään niissä olevista naarmuista, että vipuja on vastikään väännetty kerran vasemmalle ja kerran oikealle.
Lnaij pysyttelee hieman vaivoin kärryillä. "Jos ovien toiminta pohjaa taikuuteen, niistä perille pääseminen vaatinee osaamista, jota minulla ei ole. Mutta katsotaan nyt kuitenkin, kenties sieltä löytyy kuin löytyykin jotain tietämisen arvoista." Mosaiikkihuoneessa hän tarkastelee lähemmin kiekko-ovea ja sitä liikuttelevia mekanismeja.
Lnaij ja Dhastrach palaavat huoneeseen, jossa ryhmä avasi oven kiekkojen avulla. Lnaij ei löydä ovesta ansaa, eikä hän ole sitä mieltä, että oven mekanismi voisi mitenkään vaikuttaa muuhun kuin kyseiseen oveen.
"Onko tästä mitään iloa?" Dhastrach tivaa. Hän pitää nahkakantista kirjaansa valmiina ottamaan muistiinpanoja.
"En usko, että nuo kiekot vaikuttavat muuhun kuin oven avaamiseen. Ansojakaan ei näy. En silti lähtisi kokeilemaan eri yhdistelmiä huvin vuoksi," Lnaij sanoo. "Kenties oven voi sulkea muualta, tai sitten joku kävi sulkemassa sen tänne viimeksi tulleiden perästä. Mutta tämä on vain arvailua; minun puolestani voimme palata muiden luokse."
"Tehdään näin", kääpiö toteaa ja pakkaa kirjan reppuunsa.
"No, selvisikö mitään?" Rogar kysyy, kun kaksikko saapuu takaisin alas. "Kokeillaanko kaikkia neljää yhtäaikaa, vaiko vain näitä kahta, jotka ovat täällä portin päädyssä?"
"Turha toivo", Dhastrach aloittaa. "Kokeillaan ensin kahta, sitten kaikkia."
"Kaikkia on ilmeisesti käytetty - näettekö nuo naarmut tuossa? Vipuja on väännetty molempiin suuntiin, ensin vasemmalle, sitten oikealle." Kaiku jättää muiden pääteltäväksi, mikä olisi loogisin jatko.
"Voi olla, että nämä vivut kääntyvät myös ovien auetessa. Esimerkiksi kun avasimme mosaiikkioven, nuo toiset kaksi ovat saattaneet kääntyä silloin jo tuohon asentoon. Sitäpaitsi niitä turkiksia oli siirrelty vain vähän, mikä voi viitata myös siihen, että vipu on kääntynyt niiden alla mekanismin voimasta", Rogar pohdiskelee, sylkäisee käsiinsä, tarttuu toiseen vipuun kaksin käsin ja huikkaa toiselle puolelle. "Fionn, oletko valmis? Kolmannella: Yksi, kaksi, kolme!"
Fionn nyökkää ja vääntää vipua yhtäaikaa Rogarin kanssa.
Lnaij katselee vipujen vääntelyä vierestä alas päästyään ja seuraa tapahtuuko kaltereille tai muulle huoneen osalle mitään.
Rogar vetää vivun suoraan toiseen asentoon, mutta Fionnin vipu on jumissa ja hänen on yritettävä uudestaan. Kun Fionnkin saa vivun vääntymään seuraavalla yrityksellään, mitään ei tapahdu.
Fionn vääntelee vipua edestakaisin ja katsoo sitten Rogaria ja Lnaijia kysyvästi.
Lnaij siirtyy kolmannen vivun luo ja vetää sen samaan asentoon kuin Fionnin ja Rogarin äsken vääntelemät. Jos mitään ei tapahdu, hän käy vääntämässä neljännenkin samaan asentoon.
Lnaij vetää ensimmäisen vivun toiseen asentoon, mutta mitään ei vieläkään tapahdu. Neljäs vipu on pahemmin jumissa, mutta hetken ähkimisen jälkeen neljäskin vipu vääntyy. Samalla hetkellä tien eteenpäin tukkiva portti nousee ylös. Pimeä ja ahdas portaikko johtaa vieläkin syvemmälle maan uumeniin.
Dhastrach huokaisee ja jupisee nyrpeästi ärtymystään, ja lähtee talsimaan portaikkoa kohti sanomatta juuri mitään muuta.
Rogar seuraa perässä vaitonaisena.
Kaiku seuraa muita, nostaen jousensa takaisin esiin päästyään takaisin ylätasanteelle.
Lnaij tulee joukon neljäntenä soihdun kanssa.
Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped
