Nimetön Kaupunki

Prologi

Seikkailijat tutkivat Myrskytornin ja kukistivat sen valtiattaren, ilmahengen jossa virtasi myös demonista verta. Sieltä karavaanin matka jatkui kohti Nimetöntä Kaupunkia, missä Nazrakin suvun jäsenet olivat vuosisata sitten pysähtyneet ennen matkan jatkamista kohti Avistaniaa. Pysähdys Nimettömässä Kaupungissa oli merkittävä myös muille, olihan se koko maailman pohjoisin paikka.

Seikkailijat ehtivät tutkia Kaupunkia jonkin aikaa, löytäen riimuja ja merkkejä jotka viittasivat jonkun jolleen Kaupungissa vuosia sitten. Näitä vihjeitä seuraten seikkailijat päätyivät maanalaiseen käytäään, joka johti heidät syvemmälle kaupunkiin. Matkalla he kukistivat heimon sinisiä morlokkeja. Lasihuoneessa Titoksen uteliaisuus vei nuorukaisesta voiton ja hajottamalla metallisen koneen hän herätti huoneen vartijan, soturikoneen.

Kaupungin kaduilla

Soturikoneen hyökkäys on raivokas, sen hilpari iskee lujasti seikkailijoihin. Kuitenkaan seikkailijat eivät jää toisiksi, heidän hyökkäyksensä on myös voimakas, kone alkaa pian vuotaa sisuksiaan lattialle. Hallan ja Nazrakin hyökkäys tekee selvästi pahempaa tuhoa kuin Titoksen nyrkit, nuorukainen kun ei ole Kalsgardin jälkeen ole suostunut edes kantamaan asetta mukanaan. Pian soturikone on palasina lattialla ja seikkailijat palaavat etsimään Spiveytä heidän matkansa tueksi, jos vaikka tuollaisia koneita tulee lisää vastaan. Titos saa myös Nazrakin torut osakseen.

Haettuaan Spiveyn mukaansa seikkailijat jatkavat matkaansa syvemmälle Kaupunkiin. Jos ulkoreunan rakennukset olivat kummallisia niin syvemmällä kaupungissa kummallisuus vain lisääntyy. Seikkailijat huomaavat suuria torneja, jotka kuitenkin ovat pieniä Myrskytornien rinnalla, joita kaupungissa on useita. Sininen valo leijuu koko kaupungin yllä, luoden aavemaisen tunnelman. Lumi peittää katuja ja tuuli vonkuu rakennusten välissä.

Kaupungin asukas

Kuljettuaan kaupungissa tunnin tai parin ajan, Halla löytää jäljet, jotka eivät ole edes kovin vanhat. Seikkailijat lähtevät seuraamaan niitä, Nazrak ja Halla maata pitkin, Titos rakennuksia pitkin mikäli vain mahdollista. Heidän ei tarvitse kauaa kulkea kun he näkevät olennon joka jättää jäljet: mustiin kaapuihin pukeutunut henkilö, jolla on jousi vedettynä esille. Seikkailijat tervehtivät naista, joka käskee huonolla yleiskielellään heitä poistumaan kaupungista, "täällä ei ole teille mitään". Seikkailijat kuitenkin jatkavat, kertoen Nazrakin suvun tarinasta. Nainen selvästi tunnistaa tarinan ja pian seikkailijat ja tämä vanha nainen jakavat tarinoitaan keskenään.

Nainen on tullut kauan aikaa sitten Kaupunkiin, toveriensa jättämänä. Nazrak kysyy naisen nimeä, johon saa mystisen vastauksen ettei hänen nimellään ole enää väliä, kaikki jotka sen tunsivat ovat kuolleet. Nainen osaa kuitenkin kertoa Valkoisen Feeniksin Kruunusta, jonka hän on kaupunkiin tuonut. Se on piilotettu rakennukseen, jota hän ei uskalla lähestyä koska sielä on kone, joka kopioi hänet. Seikkailijat ovat ymmällään ja nainen kertoo miten hänen saavuttuaan rakennuksessa oleva kone kopioi hänet ja teki hänestä konekloonin, joka on häntä metsästänyt siitä asti. Hän on vain vaivoin onnistunut pysymään elossa. Nainen pyytää seikkailijoiden apua koneen tuhoamiseen, silloin heillä on mahdollisuus pelastaa myös ''Valkoisen Feeniksin Kruunu". Seikkailijat suostuvat ja nainen lähtee johdattamaan heitä kortteliin, jossa kone on.

Koneklooni sekä KONE

Kortteli on mysteerisen jäälohkareen jakama, valtava kimpale jäätä on tullut kaupungin pohjan lävitse tuhoten rakennuksia. Lyhyen liikuskelun jälkeen seikkailijat huomaavat hahmon ilmestyneen läheisen talon katolle, jotain joka näyttää heidän oppaaltaan. Mustiin pukeutunut nainen, jonka kehosta puolet on metallia ja puolet lihasta. Kehosta työntyy ulos julmia piikkejä ja naisen toinen silmä on kylmän sininen. Seikkailijat käyvät taisteluun, nainen huutaa tieniksi jotain jonka merkityksen Nazrak ymmärtää vasta myöhemmin..

Konekloonin taistelutyyli on hurja, tämä jakaa iskuva nyrkeillään moneen suuntaan, katoaa näkyvistä ja liikkuu taitavasti pitkin taistelukenttää. Nazrak ja Halla käyvät hyvin suoraan taisteluun, Titoksen enemmän katsoessa mihin puolikone pystyy. Myös Nazrakin ratsu, Bravos, on mukana taistelussa. Heidän oppaansa tulittaa klooniaan nuolilla minkä kerkiää ja Spivey parantaa haavoittuneita seikkailijoita parhaansa mukaan. Halla ja Nazrak kärsivät pahimmat vammat mutta koitos päättyy seikkailijoiden voittoon, kloonin maatessa maassa jo selvästi voitettuna, Bravos talloo konekloonin kappaleiksi, sen elämä katoaa.

Opas kiittää heitä mutta kehottaa jatkamaan heti eteenpäin, sillä KONE odottaa heitä, samoin Kruunu. Rakennus, jossa KONE sijaitsee on hyvin yksinkertainen matala rakennus. Seikkailijat astuvat sisään ja Halla saa samantien kimppuunsa onin! Tämä oni on kuitenkin erilainen kuin Kimandatsu, sillä sen iho on sininen ja selvästi sillä ei ole juuri älyllistä toimitaa, sillä se seuraa Titosta minne tahansa. Titos loikkasi Hallan ja onin väliin heti ensimmäisessä hetkessä. Oni vuotaa ulos sinistä nestettä, joka herättää tietty kummastusta mutta se kaatuu nopeasti.

Tämän jälkeen huomio kiinnittyy KONEeseen, joka odottaa heitä hallin toisessa nurkassa. Seikkailijat siirtyvät tutkimaan KONEtta mutta ennen kuin he ehtivät tutkia sitä kunnolla, KONE herää eloon ja koittaa napata heidät lonkeromaisilla kourillaan! Nazrak ja Halla alkavat paiskomaan konetta palasiksi miekoillaan, kun taas Titos koittaa kuumeisesti löytää Kruunun. Oppaan ohjeista ei ole juuri apua Titokselle. Halla ja Nazrak saa saavat voimakkaita osumia KONEen lonkerolta, jolla on voimaa enemmän kuin päällepäin näyttää.

Taistelu näyttää etenevän hyvin, kunnes opas kiljaisee voimakkaasti. Koneklooni on hyökännyt oppaan kimppuun, karjuen taas tieniksi sanoja jotka vain Nazrak ymmärtää. Halla rientää auttamaan opasta, samoin Nazrak ja Titos kunhan KONE on ensin tuhottu. Nazrakin miekka leikkaa syvään KONEeseen ja sen tasainen hyrinä vaimenee samalla kun se kaatuu romuksi lattialle.

Koneklooni ajetaan pian nurkkaan mutta epäilyksen siemen Nazrakin sisällä saa hänet keskeyttämään taistelun, hän kieltää Titosta ja Hallaa hyökkäämästä ja kertoo ettei kaikki ole nyt niin kuin miltä näyttää. Hän kysyy konekloonilta, miksi tämä sanoo heidän liittoutuneen pahuuden kanssa ja koneklooni kertoo olevansa Miriya, joka saapui Kaupunkiin suojelemaan Kruunua. Opas kannustaa seikkailijoita tuhoamaan kloonin nyt kun se on hämillään, Titos käskee opasta olemaan hiljaa ja laittamaan jousen pois. Käydään keskustelu, jossa koitetaan selvitää kahden Miriyan tarinan todenperäisyyttä. Tilanne kulminoituu lopulta siihen, että kone-Miriya suostuu käsiensä sitomiseen ja vankeuteen kunnes asia on selvitetty karavaanissa. Sen sijaan opas-Miriya ei tähän suostu vaan muuttuu silmänräpäyksessä punertavaksi jätiksi, oniksi, ja käy vihaiseen hyökkäykseen vaatien Kruunua itselleen ja Viiden Myrskyn Oneille!

Punertava oni kuolee aivan yhtä nopeasti kuin sininen versio, varsinkin kun oikea Miriya auttaa heitä onin voittamisessa. Viiden Myrskyn Onit tuovat seikkailijoille mieleen Kimandatsun ja Amatatsu huoneen viholliset. Miriya ja seikkailijat hakevat Kruunun säilöstä, johon Mirya sen 100 vuotta sitten jätti ja he suuntaavat karavaanille yön hämärtyessä heidän ympärillään.

Epilogi

Mirya otetaan vastaan karavaanissa hyvin kaksijakoisesti. Hänen tarinansa herättää kuitenkin arvostusta Ameikon ja muiden keskuudessa siihen asti, että Titoksen johdolla häntä pyydetään liittymään karavaaniin. Onnellinen Miriya suostuu, onhan karavaanin mukana sentään Minkain prinsessa ja oikeutettu hallitsija, jota hän haluaa suojella parhaansa mukaan. Miriya myös lahjoittaa Valkoisen Feeniksin Kruunun Ameikolle, kertoen sen suojaavan Lohikäärmekeisarikuntien hallitsijoita monilta uhilta. Ameiko on hyvillään saamastaan lahjasta.