Hiekkasärkkä isosti uhattuna!

Arodus 29. Vuosi 4707 AR

Tapahtumat

Shalelun saapuessa Koukkuvuorelta, mukanaan tieto ogrejen tuhosta mutta myös kivijäteistä - jotka marssivat kohti Hiekkasärkkää, lohikäärmetukenaan! Aikaa ei ollut hukattavaksi, VIattomien vetäytyessä levolle päivän mainetöiden väsyttäminä Mustasulat Jakadroksen vedolla nousivat tukemaan hanketta lähteä kohti Hiekkasärkkää viestiä viemään ja puolusta tukemaan. Ensin oli helppo tehtävä puhua Kasadei Shalelun toveriksi vauhdikkaalle ratsatukselle läpi Sanos metsän kohti Unohdetun Rannikon kauppatietä Maginimarista pohjoiseen, aina Linnorm kuninkaiden maille. Kasadei oli nopeasti puhuttu mukaan, vaikka viuhasdus läpi haastavien mantujen ei puhutellutkaan, Magnimarin uskomattomat varustukset ja mittaamaton kaupunki houkutti, enemmän kuin ura Mustasulissa täällä jylhillä mutta hiljaisilla erämailla. Ratsastus päätettiin suorittaa Sanosmetssästä pohjoiseen, sivuten ja lopulta ylittäen tuliperäiset Malgorian vuoriseudut jatkaen helpohkojen tasankojen läpi läntistä kauppatietä. Vaikka uni painoi, lähettiin Konnunselänlautan yksinäiselle talille kylän reunamille. Tallin isäntä Gregorius oli lähtenyt kotiinsa ja tunteja sitten, mutta renki shoanti mies nimeltä Hevonen oli harjaamassa vielä viimeistä ratsua yöpuulle. Nähdessään Mustasulkien partion saapumisen mies synkistyi, menetetyt hevoset Rannickin takaisin valtauksesta selvästi edelleen kirkkaana muistissaan. Järki tai raha eivät saaneet miestä luovuttamaan hevosia, kunnes Jakadros viisaasti järjesti pormestari Maelinilta valtakirjan. Sitten nyrpeä hevosmies alkoi valmistella kahta varmajalkaista ratsua: säihkyväharjainen hieno käytöksinen Dolce ja kierompi takkuturkkinen hevonen nimeltä Heppa valikoituvivat tehtävään.

Yö alkoi ratsastuksella ympäri Savipohjajärveä, pohjoisesta ohi BitterHollowin nukkuvan torpan, sen jälkeen Wikerin pitkospuille läpi Shimmerglens suon kunnes saavuttiin tuntia myöhemmin Sanos metsän lehvästön peittämään kapeaan polkuun. Ratsut jatkoivat kuitenkin varmasti, satunnaisia naarmuja ja hankalia käännöksiä jylhässä metssässä oli kuitenkin miltei mahdoton tehdä ilman harhaaskelia tai siskeviä oksia. SIitä huolimatta polkua seurattiin tunti toisen perään, lopullista väsymystä aina karaten soihdun valaistessa nyt täys pimeää harvoin kuljettua polkua. Nyt väsymyksen läpi tajuttiin, että polku jatkui liiaksi etelään kohti feyden asuttamaa kylää SIpplerosea. Sen sijaan polku hylättiin ja oikaistiin enemmän luoteeseen tavoitellen Malgorian vuoria. Lopulta kuitenkin uni voitti, mutta pikainen etsintä löysi ihanan sammaleen pehmeän lehdon johon nopea puiden suojaama yöpymispaikka viritettiin. Yölklä ei vältytty fey keijujen kepposilta, varpaat oli syytä piilottaa raskaan peitteen alla sillä ne houkuttelivat nipistyksiä ja kummempia manoovereja muuten kovin harmittomilta metsän otuksilta.

Aamun valo onneksi paistoi hitaasti läpi lehvästön, ja jokseenkin riittävän unen jälkeen rynnistettiin taas läpi aarnimetsän. Malgorian vuoret tulivat armollisen nopeasti esiin ja niitä kierrettiin kunnes saavutettiin Malgorian vuorten nimeä kantavalle joelle. Tuntien ponnistelujen jälkeen, kiitos Shalelun paikallistuntemuksen löydettiin väylä lopullisesti yli vuoriseudun, vaikka se vaati Kasadein osalta viisaan päätöksen siirtyä taluttamaan komeaa ratsuaan, selvittiin kuitenkin helpottavasti tasankoseudulle joka rajautui Lamplock-jokeen se pohjoiseen kauppatiehen. Villi ja vauhdikas tasanko ratsastus kuitenkin suunnattiin suoraan kohti Sudenkorva-kylää. Paikkaa, jolla oli arveluttava menneisyys erilaisten lycantrooppien kanssa.. Paikallinen taverna ilahduttavasti tarjosi matkalaisille ja heidän hevosilleen kelvollisen yösijan ja ruumiin ruokinnan. SAmaan paikkaan satttui kuitenkin muita pohjoisen tien matkaajia, erityisest5i suuri joukko kääpiöitä mukanaan malmilasti aina Kopperbergistä Linnormnin mailta asti. Matkalaisten tarinat olivat synkkiä - pohjoisessa oli ohitettu murskattu evoskärry sekä pahaenteinen ryöstetty maatila. Sen pihalta joukon tiedusteli, oli löytänyt luvattoman kookkaita ssaappaan jälkiä - jätit liikkuivat alamailla!

Aamulla oli vuorossa kiitos kääpiöiden ystävällisyyden lautturoitu matka yli Lampblack joen yhdessä ensimmäisen valtavan ja raskaan karvaisten härkien vetämän malmivaunun kanssa. Valitettavasti ahdas kokemus alkuhärkien kanssa kävi kovasti Hepan hengen päälle ja villitempominen sai koko lautan epäjärjestyksen valtaan - vain tuurilla hevonen saatiin aisoihin ilman havereita, mutta lautta kunti jo kohti alavirtaa ja rantautuminen jouduttiin tekemään mutaiseen rinteeseen. Shalelu ja Kasadei karauttivat aimo loikalla itsensä ratsuineen pois kyydistä - valtava malmivaunu härkineen jäi lauttureiden ja kääpiöpataljoonan murheeksi. Ratsastajat ahmivat maileja, Hiekkasärkkä oli tavoitettavissa myöhäisiltana ja kova ratsastus saattoi olla tehtävissä. Ihastuttavan rauhallinen päivä venyi ja venyi koetellen jaksamista, mutta lopulta saavuttiin Hiekkasärkän ympäryksille ohittaen viimeiset tutut metsiköt, vaarat ja kalkkikalliot.

Hiekkasärkässä hevoset saatettiin hoidettavaksi ja lepoon Goblin Squash talleille, kun Shalelun ja Kasadein ilta jatkui viestin viennillä. Sheriffi Hemlock oli sanalla sanottuna järkyttynyt, mutta vaati suurta neuvonpitoa ja jättien viestin tulkintaa ennen johtopäätöksiin tai epätoivoon syöksymistä. Shalelu opasti tottuneesti Kasadein tutustumaan kylän raitteihin, ja ennen pitkään Ruosteiseen Tikariin ystävättärensä Ameiko Kaijutsun tavernaan. Ameikon ja Betil ottivat tottuneesti samoojan hoteisiinsa, mutta vieraiden sävy oli sen verran raskas että Ameiko usutti heidät sivupöytään - jossa istui jo chamantti varisialaismies rapier vyöllään. "Sandru Vhiski, hyvä ystäväni eh, kohtalokkaan tärkeä ystävä seikkailijavuosiltani" kertoi AMeiko singotessaan pöytiin syötävää ja isoja kolpakoita juotavaa. Pian AMeiko liittyi seuraan ja pöytäkunnalle paljastui kivijättein murhaavat suunnitelmat. Neliko katsoi toisaan vakavina, ja totesi että kukin tarttuisi aseisiin jos hyökkäys muuttui tosiaksi! Kasadei solidaarisuudesta Magnimarin puolesta! Shahelu koska hän kaipasi kaataa vihdoinkin lohikäärmeen ja Mustasulkien jätinsurma nuolet tykittivät viinissään. Ameiko, koska kukaan ei ottaisi RUosteista Lohikäärmettä väkipakolla! Sandru kunnioituksesta ystävätärtään kohtaan, sekä turvallisten kauppakaravaani reittien puolesta!

Neuvonpitoon kokoonnuttiin kaupungin talolle, pitkään neuvotteluhuoneeseen. Pöytään nelikon lisäksi saapui sheriffi Belor Hemlock, pormestari Kendra Deverin, pääpappi Abstalar Zantus, aatelinen ja kauppas titus Scarnetti sekä viimeisenä ja poikkitietäjä Brodert Quink. Uhka haluttiin varmistaa, ja lopulta Brodertin kielikäärö avasi mammutin nahkaan kirjoitetun jätinkielisen kutsun Barlille, hyökätä Hiekkasärkkään yhdessä Tetanknetuksen jättein sekä hirmuisen lohikäärmeen. Hemlock ilmoitti järjestävänsä tähystäjät lähestymisteiden varsille, nopeiden ratusjen kera - jos jotakin marssisi Hiekkasärkkää kohti. Vartiostosta päätettiin kerätä yksi osasto, joka vastaisi temppelistä ja yläkaupungista, ohjaten siviilit temppelin suojaan ja puolustaen jykevää rakennusta vaikka viimeiseen mieheen. Nohevista kaupunkilaisista lisäksi järjestettiin osaston johtamaan alakaupungin vaikeasti puolustettavan sokkelsoien kylän alueen evakuointia lasinvalamon tunneleihin ja vartioston tyrmiin. Uhka oli musertaa neuvoston, mutta Ameikon nerokas palopuhe valoi toivon takaisin. Kukaties, jäteillä saattaisi mennä vielä viikkoja ja ehkä Magnimar ehtisi tällä kertaa apuun. Tai ehkä kyseessä oli vain väärinyummärrys - mitä jätit ja lohikääärmeet voisivat haluta mitättömästä, mutta suloisesta rantakylästä?

Uuden toivon nelikko suoritui neuvoston päätyttyä halpojen kapakoiden ohi takaisin Ruosteiseen Lohikäärmeeseen, jossa Ameiko esitti kylän väelle aikamoisen spektaakkelin muistuttaen Viattomien maineteoista tarpeen hetkellä, mutta myös faktasta että kukaan ei voi ikävyyksiä ennustaa. Ruuat ja holilliset juomat väsyttivät lopulta ja tavernasta luovutetut pedit toimivat yösijana. Aamun vasta sarastaessa, uni katkesi jo tylysti - kylän kellot raukasivat ja pikku hiiljaa alkoi paljastua uhan olevan lähellä. Hemlockin yön aikana organisoimat siviilipartiot rakentuivat ja ohjasivat siviilejä turvaan. Osasivatpa sanoa että jättejä ei ollut noussut Devil's platterin tutkimattomasta avo-onkalosta, vaan marssien mertaympäröiviä vuoriseutuja pitkin lopulta vavisuttaen Nettlewoodin mahtavia mäntyjä tieltään, kunnes rykelmä kivinahkaisia jättejä ilmestyi metsästä lähellä Pauperin hautoja! Samassa pohjoiselta wanhalta muurilta alkoi kuulua iskeytymiä - kun järkkäleitä olisi tämähtänyt rapakuntoiseen muuritukseen.

Toivot juoksivat läpi paniikinomaisesti heräävän ja evakoituvan kylän, saapuen muurille. Muurin takana mekasti kivijättinelikko, kaivaen jättimäiistä sä'keistään kunnioitettavan kokousia kivenjärkäleitä ja heittäen niitä pitkin poikin muuriin, vapisevaan metallivahvistettuun laskuporttiin sekä muurin takaa kurkkivia vartioston pelokkaita jäseniä. Shalelu ryntäsi muuritukselle valmiina käyttämään joustaan, mutta mielettömän tarkat haltiasilmnät huomasivat samalla kaukana pohjoisessa, meren yllä jopa nuolten tavoittamattomissa liitävän valtavaa vauhtia lohikäärmeen! Alhaalla kuitenkin kivijätit sinkosivat kivillään portin linkkuun, ja Ameiko laittoi vartioston miehet ruotuun - asema paikkaa ei hylättäisi, tapahtui vaikka mitä. Kiirus loitsu ja inspiraatiotoimivat lisäapuna, kun Shalelu antoi jousena laullaa nuolien iskiessä läpi jättien nahan. Portin pettäessä ryöhkeään ylläkköön kimposi Kasadei, Sandru perässään. Jätit huomasivatkin olevansa itse pulassa, liian myöhään vaikka erityisesti Kasadei ei itsekään välttynyt nuijituksi tulemiselta. Pian kolme neljästä kivijätistä oli kaadettu, nyt innostuvien vartiostolaisten silmien edessä. Samalla kuitenkin huomattiin lohikäärmeen alkavan syöksyä kohti Hiekkasräkän keskusta, kun ilmeisesti uusi aalto jättejä ja mylviviä petoja puski jo sokkeloisessa alakylässä, jota suojeli vain matala rehevä joki.. Vartioisto jäi rakentamaan tilapäistä barrikadia tuhotulle portille, kun toivot valmistatuivat ryntäämään kohti uusia ongelmia..

NPC:t

  • Abstalar Zantus(1.) - Hiekkasärkän uuden mahtavan temppelin pääpappi, harras mutta avarakatseinen desniitti
  • Barl Luunmurskaaja - Kivijätti, joka ajoi Kreeg ogret Rannickiin! Necromaseri, joka pakeni muinaisten herrojen katon aukon kautta.. mainitsi isännäkseen Mokmurianin
  • Belor Hemlock (10.) - Hiekkasärkän jäyhä shoantinverinen sheriffi
  • Brodert Quink (8.) - Wanhan valon ja muinaisen Thassilonian pseudo(?)tutkija
  • Grazuul - laiska ja typerä vesipeikko Kallopadon koneiston sydämessä, lahjottavissa komeilla kalloilla
  • Jakardros Sovark - mustasieluinen ammattisoturi, Shalelun Crying Leafin perhetragediassa hylännyt. Viimeisiä Mustasulkia, aiemmin itse asiassa heidän varakomentajansa ja partiokomentajansa
  • Kasadei - "yställisin" Magnimarin vartioston kapteeni Arvensoarissa, jolta saattaa löytyä neuvoja kaupunkilaiselämään
  • Kendra Deverin (11. & 50.) - Hiekkasärkän arvostettu pormestari
  • Lyrie Akenja - Thassiloania expertti, kenties kerran Nualian palkollinen, mutta nyt erityisesti Rufuksen uskottu nainen
  • Maelin Shreed - Konnunselänlautan jo iäkäs mutta aina tunnollinen pormestari ja Erastilin pyhitetty
  • Musta Magga - Ikiaikainen lonkerohirviö, Lamashthun siunattu joka uinui Storval syvänteessä. Nyt jossain Savijärven huomattavasti pienemmissä altaissa.. loukkaantuneena ja katkerana Konnunselänlautan nöyryytyksestä
  • Sandru Vhiski - nuori varisialainen kauppamies, oman karavaaninsa kanssa. Ameikon ystävä Ruosteista Lohikäärmettä edeltävästä elämästä
  • Shalelu Andosana - Hiekkasärkän korpien haltia puolustaja. Lähti mukaan Fort Rannickin takaisinvaltaukseen, isäpuoli Jakardros taka-ajatuksenaan
  • Teraktinus - Jättien partion johtaja, joka lähestyy Hiekkasärkkää raidaus ja mystinen objekti mielessään
  • Tillia Henkenson - nuorenpolven tarmokas opettajatar Konnunselänlautalla, selvisi nappaajakonnan ahdisteluista oppilaineen kiitos Shalelun sulkien.. ja erityisestii Valen urheuden
  • Titus Scarnetti - Hiekkasärkän ylimyksiä, liikemies mukana sahakaupassa ja itse asiassa monella liiketoiminnan alalla Hiekkasärkän ekosysteemissä
  • Vale Temros - Rufuksen kummisetä, ammattisotilas, viimeisiä Mustasulkia. Insinöörin mieli, joka ei pelkää tarttua kirveisiin

Fundraising

https://docs.google.com/spreadsheets/d/1ds35UJxAXMaV_ObMdbcV3O65mETraRoMIGpKp64o6J4/edit#gid=1777022411

Holdings

  • Kaijitsu manor and three servants for a year (500gp paid)
  • Shadowmist and three standard horses at Arvensoar

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped