Näistä tehdään kalvoja: ensin esitetään mahdolliset kysymykset ja keskustellaan niistä, sitten katsotaan, mitä Wittgensteinilla on aiheesta sanottavaa.
Opettamalla:
(esimerkkinä ympäristö)
1) Maailmaa on kaikki, mikä on niin kuin se on.
1.11) Maailman määrittävät tosiseikat ja se, että ne ovat ainoat tosiseikat.
Opettamalla:
(esimerkkinä vaihtelu)
2) Mikä on niin kuin se on — tosiseikka — on yksityisten asiaintilojen vallitsemista.
2.01) Yksityinen asiaintila on olioiden (asioiden, esineiden) yhteys.
2.027) Oliot ovat sitä, mikä maailmassa on kiinteää ja pysyvää.
2.0271) Oliot ovat kiinteitä ja pysyviä, niiden konfiguraatiot muuttuvia ja vaihtelevia.
2.0272) Olioiden konfiguraatiot muodostavat yksityiset asiaintilat.
2.061) Yksityiset asiaintilat ovat toisistaan riippumattomia.
Opettamalla:
(esimerkkinä kuva esim. huhmarella päähän lyövästä opettajasta)
2.1) Luomme itsellemme tosiseikkojen kuvia.
2.11) Kuva esittää asiaintilaa logiikan avaruudessa. Kuva esittää yksityisten asiaintilojen vallitsemista ja vallitsematta olemista.
2.131) Kuvan elementit edustavat kuvassa olioita.
2.15) Se, että kuvan elementit suhtautuvat toisiinsa eräällä erityisellä tavalla, esittää olioiden suhtautuvan siten toisiinsa. …
Kysymällä:
Taulu on tyhjä.
Onko taulu tyhjä?
X on Y:n vieressä.
Kenen vieressä X on?
Minä haluan vastauksen.
Haluatko teetä?
3) Tosiseikkojen loogiset kuvat ovat ajatuksia.
3.01) Tosien ajatusten kokonaisuus on maailman [täydellinen] kuva.
3.1) Lauseessa ajatus ilmenee aistimin havaittavana.
3.25) Lauseella on yksi ja vain yksi täydellinen analyysi.
4) Ajatuksia ovat mielekkäät lauseet.
4.001) Lauseiden kokonaisuus on kieli.
Kysymällä:
Mitä ei voi ajatella?
Mitä ei voi sanoa?
Tämä seinä on kokonaan punainen ja kokonaan sininen.
3.03) Emme voi ajatella mitään epäloogista, koska silloin meidän täytyisi ajatella epäloogisesti.
3.032) On yhtä mahdotonta esittää kielessä mitään logiikan vastaista
kuin geometriassa on mahdotonta […] ilmoittaa jonkin olemattoman
pisteen koordinaatit.
3.05) Jonkin ajatuksen totuus voitaisiin tietää a priori [vetoamatta kokemukseen] vain, jos sen totuus olisi todettavissa itse ajatuksesta (ilman vertailukohdetta).
5.133) Kaikki johtopäätökset ovat apriorisia.
Kysymällä:
Onko Sokrates identtinen?
Voisiko tämä pöytä olla päin vastoin?
Voidaan kuvitella täydellinen olio.
3.323) Puhekielessä sattuu tavattoman usein, että sama sana esiintyy merkkinä eri tavoin — ja siten liittyy eri symboleihin — tai että kahta eri tavoin merkitsevää sanaa käytetään lauseissa ulkonaisesti samalla tavalla. …
3.324) Tällä tavoin syntyy helposti mitä perustavimpia sekaannuksia (joita koko filosofia on täynnä).
3.325) Välttääksemme nämä erehdykset meidän on käytettävä merkkikieltä, joka sulkee ne pois siten, että samaa merkkiä ei käytetä eri symboleissa eikä eri tavoin merkitseviä merkkejä käytetä ulkonaisesti samalla tavalla.
Kysymällä:
Mikä on elämän tarkoitus?
Onko olemassa asioita, joilla ei ole vaikutusta mihinkään?
Ovatko yleiskäsitteet todellisia?
4.002) Ihmisellä on kyky rakentaa kieliä, joilla voidaan ilmaista jokainen merkityssisältö ilman, että hänellä on aavistustakaan, miten ja mitä kukin sana merkitsee.
4.003) Useimmat lauseet ja kysymykset, jotka on kirjoitettu filosofian ongelmista, eivät ole epätosia, vaan mielettömiä. …
4.0031) Kaikki filosofia on kielen kritiikkiä
. …
4.06) Vain lauseet, jotka ovat todellisuuden kuvia, voivat olla tosia tai epätosia.
Opettamalla:
(esimerkkinä vaikkapa liikemäärän säilymisen laki.)
4.11) Tosien lauseiden kokonaisuus on koko luonnontiede (tai luonnontieteiden kokonaisuus).
4.111) Filosofia ei ole mikään luonnontieteistä. …
4.112) Filosofian päämääränä on ajatusten looginen selventäminen.
Filosofia ei ole mikään oppi, vaan tietynlaista toimintaa. […]
Filosofian tuloksena eivät ole filosofiset lauseet
, vaan lauseiden
selventyminen. …
(ehkä turha jakso)
4.114) [Filosofian] tulee rajata ajateltavissa oleva ja samalla se, mitä ei voida ajatella. Sen tulee rajata ajattelumahdottomuudet sisältä päin rajaamalla ajattelumahdollisuuksien piiri.
4.116) Kaikki, mikä ylipäänsä voidaan ajatella, voidaan ajatella selvästi. Kaikki ilmaistavissa oleva voidaan ilmaista selvästi.
Kysymällä:
Mikä on lauseen 'tämä kirja on keltainen' merkitys?
Milloin 'aurinko paistaa' on totta?
Millaisia lauseita voi olla olemassa?
2.172) Mutta kuvaamismuotoaan kuva ei voi kuvata — sen kuva näyttää. [korostus lisätty]
2.173) Kuva esittää kohteensa ulkoapäin. […] Siksi kuva esittää kohteensa oikein tai väärin.
2.174) Esittämismuotonsa ulkopuolelle kuva ei kuitenkaan voi asettua.
4.12) Lauseet voivat esittää koko todellisuutta, mutta eivät sitä, mikä niillä täytyy olla yhteisenä todellisuuden kanssa voidakseen sitä esittää — loogista muotoaan.
4.121) […] Lauseet osoittavat todellisuuden loogisen muodon. Lauseet näyttävät sen.
4.1212) Minkä voi osoittaa, sitä ei voi sanoa.
[[Sivuhuomautus tämän reflektiivisestä vaikutuksesta.]]
Kysymällä:
Onko mitään olemassa?
Ovatko oliot todellisia?
Onko tosiseikkoja rajallinen määrä?
4.1272) […] Missä tahansa sanaa olio
(esine
, asia
jne.)
käytetään oikein, se ilmaistaan käsitekirjoituksessa muuttujanimellä.
[…] Missä tahansa sitä käytetään toisin, siis varsinaisena
käsitesanana, siellä syntyy mielettömiä näennäislauseita. Siksi emme
voi esimerkiksi sanoa on olemassa olioita
, kuten saatamme sanoa on
olemassa kirjoja
. Emme voi myöskään sanoa on olemassa 100 oliota
tai
on olemassa ääretön oliota
. […] Sama koskee sanoja kompleksi
,
tosiseikka
, funktio
, luku
jne. […] 1 on luku
, on olemassa
vain yksi nolla
ja kaikki vastaavat ilmaisut ovat mielettömiä. …
Kysymällä:
(laivaesimerkki)
2.02331) […] Joko oliolla on ominaisuuksia, joita millään muulla oliolla ei ole, jolloin voimme ilman muuta erottaa sen muista ja viitata siihen kuvaamalla nämä ominaisuudet, tai sitten on useita olioita, joilla kaikki ominaisuudet ovat yhteisiä, jolloin emme lainkaan voi osoittaa yhtä niistä.
4.241) […] a = b
tarkoittaa siis, että merkki a
voidaan korvata
merkillä b
. …
4.242) Muotoa a = b
olevat ilmaisut ovat siten vain esittämisen
apukeinoja. Ne eivät väitä mitään merkkien a
ja b
merkityksestä.
Kysymällä:
Paras lyömäase on päyrä.
Päyrä on paras lyömäase.
Kari rakastaa Mattia.
Kari rakastaa Mattia, jos ja vain jos Kari
rakastaa Mattia.
4.46) Mahdollisten totuusehtojen ryhmien joukossa on kaksi ääritapausta. Toisessa tapauksessa lause on tosi kaikilla elementaarilauseiden totuusmahdollisuuksilla. Sanomme, että totuusehdot ovat tautologiset. Toisessa tapauksessa lause on epätosi kaikilla totuusmahdollisuuksilla: totuusehdot ovat kontradiktoriset. Edellisessä tapauksessa kutsumme lausetta tautologiaksi, jälkimmäisessä kontradiktioksi.
4.461) […] Tautologia ja kontradiktio ovat vailla mieltä. […] (Esimerkiksi säästä en tiedä mitään, kun tiedän, että sataa tai on satamatta.)
4.462) Tautologia ja kontradiktio eivät ole todellisuuden kuvia. …
6.1) Logiikan lauseet ovat tautologioita.
6.11) Logiikan lauseet eivät siis sano mitään. (Ne ovat analyyttisia lauseita.)
Kysymällä:
Onko olemassa ketään / mitään minun lisäkseni?
Olenko olemassa?
5.6) Kieleni rajat merkitsevät maailmani rajoja.
5.632) Subjekti [minä] ei kuulu maailmaan, vaan on maailman raja.
5.641) […] Minuus kuuluu filosofiaan, koska maailma on minun
maailmani
.
Kysymällä:
Miten todistaisit, että aurinko paistaa aina, kun aurinko paistaa?
Mitkä maailman asiaintilat ovat tosia?
5.13) Kun lauseen totuus seuraa toisten lauseiden totuudesta, näemme tämän [näiden] lauseiden rakenteesta.
6.111) Teoriat, jotka saavat logiikan lauseet näyttämään sisällöllisiltä
lauseilta, ovat aina vääriä. Joku voisi esimerkiksi uskoa, että sanat
tosi
ja epätosi
merkitsevät kahta ominaisuutta muiden ominaisuuksien
joukossa. …
6.12) Logiikan lauseiden tautologisuus osoittaa kielen ja maailman formaaliset — loogiset — ominaisuudet.
Kysymällä:
Pitääkö 1+1=2 paikkansa?
Voidaanko todistaa, että nälkään kuoleminen seuraa ruoan puutteesta?
Onko oikein tappaa?
Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?
6.2) Matematiikka on looginen menetelmä. Matematiikan lauseet ovat yhtälöitä ja siksi näennäislauseita.
6.36) Jos syysuhteen laki olisi olemassa, se voisi kuulua: On olemassa
luonnonlakeja.
Mutta tätä ei tietenkään voi sanoa; se ilmenee.
6.41) Maailman merkityksen [korostus lisätty] täytyy olla maailman ulkopuolella. Maailmassa kaikki on niin kuin on ja kaikki tapahtuu niin kuin tapahtuu: maailmassa ei ole mitään arvoa — ja jos olisi, sillä ei olisi mitään arvoa. …
6.42) Siksi myöskään etiikkaa ei voi ilmaista lausein.
6.431) Kuolemassakaan maailma ei muutu, vaan lakkaa olemasta.
Opettamalla:
(viitaten esineisiin, soittamalla huuliharppua, jne.)
6.371) Koko modernin maailmankatsomuksen pohjana on harha, että niin sanotut luonnonlait olisivat luonnonilmiöiden selityksiä.
6.44) Mystistä ei ole se, millainen maailma on, vaan se, että maailma on.
6.522) On todella jotakin, mitä ei voi ilmaista. Se ilmenee, se on mystistä.
6.54) Lauseitteni luoma valo näkyy siitä, että se, joka minut ymmärtää, huomaa lopulta lauseitteni olevan mielettömiä, noustuaan niitä pitkin — niiden [avulla] — niiden yläpuolelle. …
7) Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava.
Opetetaan demonstroimalla Wittgensteinin kielipeliä. Demonstraatiomenetelmä on dokumentoitu tarkemmin proseminaariesitelmässä Wittgensteinilaiset kielipelit, Tuukka Tanninen, 2001 (ei julk.).
Kalvoista käytettiin noin puolet. Alkupuolen itsestäänselvyydet
aiheuttivat päänpaukuttamista ja turhautuneita tuhahduksia. Keskustelut
olivat varsin hyviä, ja opiskelijat saivat osoitetuksi monia erilaisia
syitä, joilla lauseet olivat mielettömiä.
Painotus oli varhaisemmassa Wittgensteinissa, koska se on käsittääkseni kaukaisempi nykyihmisten ajattelusta kuin myöh. Wittgenstein. Kielipelidemonstraatiolle varasin puoli tuntia oppitunnin lopusta. Siihen meni kuitenkin vain 15 minuuttia; loppuaika käytettiin vapaamuotoisiin kysymyksiin ja kertaamiseen niiden kautta, mikä olikin oikein hyödyllistä.
Hyvin mennyt tunti. Hirmuisen paljon asiaa. Varmasti jonkin verran
vaikeaselkoinen; luulen, että tunnilla oli eniten annettavaa ns.
välkyille oppilaille ja että joidenkuiden oli vaikeaa seurata. Joka
tapauksessa suuri osa tärkeistä
asioista käsiteltiin ja ne käsiteltiin
varsin vuorovaikutteisesti.
Lähinnä positiivista. Ukri olisi kaivannut enemmän myöhäisfilosofiaa. Annamari, jonka alaa Wittgenstein ei ole, piti tuntia opettavaisena omalta kannaltaan. Puhuttiin siitä, että kun käyttää kalvoja, pitäisi jotenkin sanoa, mitä niillä on tekemässä — lähinnä siis siitä, että tapani lukea kalvojen sisällöstä vain osa aiheuttaa hämmennystä ellei sano, että nyt lukee sen ja sen kohdan.