Harjoitustunti 4.11.2004

Tuntisuunnitelma

1. Edellisen tunnin kertaus

   Käydään oikoen viime tunnin totuusteoriaharjoituksen loppuosa.

2. Mitä on logiikka?

   Puhutaan oppilaitten käsityksestä logiikasta, logiikan asemasta filosofiassa ja tieteessä, sekä logiikan suhteesta kieleen ja maailmaan.

3. Logiikan historia.

   Esitellään lyhyesti logiikan projekti, pyrkimys yhä kattavampiin ja monipuolisempia päättelyitä mahdollistaviin kuvauksiin maailmasta. Vaiheita ovat ainakin:

   1. syllogismit.
   2. propositionaalinen logiikka.
   3. predikaattilogiikka.
   4. nykyinen moninaisuus mitä erilaisimpia logiikoita.
4. Muutamia päteviä ja epäpäteviä päättelyitä.
   • Taiteilijan aitous.
     1. On olemassa taiteilijoita.
     2. Mikä tahansa taiteilija voi olla (pelkkä) wannabe.
     3. → Voi olla, että kaikki taiteilijat ovat (pelkkiä) wannabeita.
   • Sateen todennäköisyys.
     1. Jos sataa, ihmiset kulkevat kadulla sateenvarjo kädessä.
     2. → Jos ihmiset kulkevat kadulla sateenvarjo kädessä, todennäköisesti sataa.
   • Muodollinen päättely.
     1. Jos kello kiertää, maailma välkkyy.
     2. Maailma ei välky.
     3. → Kello ei kierrä.
   • Kaikkivoipaisuuden paradoksi.
     1. Oletetaan, että kaikkivoipainen olento kykenee mihin tahansa.
     2. (1) → kaikkivoipainen olento kykenee voittamaan kenet vain.
     3. (2) → kaikkivoipainen olento kykenee voittamaan itsensä.
     4. Jos X kykenee voittamaan Y:n, Y ei kykene voittamaan X:a.
     5. (3), (4) → kaikkivoipainen olento ei kykene voittamaan itseään.
     6. (1), (3), (5) → kaikkivoipainen olento ei kykene mihin tahansa.
   • Skeptikon paradoksi.
     1. Mitään varmaa tietoa ei voi olla.
     2. Jos väite (1) ei ole varma, varmaa tietoa voi olla.
     3. Jos väite (1) on varma, varmaa tietoa on.
     4. (2), (3) → Varmaa tietoa on.
   • Hedonistin paradoksi.
     1. Hyvä on (pohjimmiltaan) nautintoa.
     2. Nautintoa on tarpeen tyydyttyminen.
     3. Jotta tarpeen voi tyydyttää, tarve on oltava ensin olemassa.
     4. (2), (3) → Jotta voi saada nautintoa, on ensin oltava tarve.
     5. Tarve ennen tyydyttämistään taas on kärsimystä.
     6. (4), (5) → Jotta voi saada nautintoa, on ensin oltava kärsimystä.
     7. (1), (6) → Jotta voi saavuttaa hyvää, on ensin oltava kärsimystä.
     8. Hyvää on myös kaikki, mikä tarvitaan hyvän saavuttamiseksi.
     9. (7), (8) → Kärsimys on hyvää.
5. Mitä hyötyä on logiikasta?

   Logiikka ajattelun selkeyttäjänä, turvallisten päättelyiden pohjana, merkityksen ensisijaisena esittelijänä, matematiikan perustana.

Toteutuminen

Ehdimme käydä kohdat 1–3 muttei mitään varsinaisia harjoituksia. Tunti oli muuten 10 minuuttia tavallista lyhyempi sitä edeltäneiden väittelykilpailujen takia.

Arviointi

Minulla oli jotenkin kummallinen olo, sillä en ollut oikein varma, mitä haluaisin logiikasta sanoa. Aihe on laaja ja minulla on paljon logiikkaa vastaan vaikka loogikko olenkin. Pyrkimykseni oli, että tunnin seurauksena oppilaat eivät pelkää eivätkä rakasta logiikkaa. En ole oikein varma, miten tämä pyrkimys toteutui.

Annamarin mielestä logiikkaa pitäisi nimenomaan harjoitella. En ole samaa mieltä. Minusta logiikka sellaisenaan on niin epäkäytännöllistä, ettei sen pyörittely opeta oppilaille mitään muuta kuin (hauskaa?) ajanvietettä. Eeron mielestä on pelottavaa, että jonkin tunnin pyrkimyksenä on, etteivät oppilaat rakasta logiikkaa. Joka tapauksessa konkretiaa ja esimerkkejä olisi voinut olla enemmän.

Usein jätän harjoitukset tunnin loppupuolelle, jonka taas katson voitavan hypätä yli tuosta noin vain. Se on ongelma. Tuntien pitäisi pikemminkin alkaa harjoituksilla. Lisäksi tuntien suunnittelu siten, että niissä on paljon varaohjelmaa johtaa helposti siihen, että käyn asioita omassa tahdissani, joka on useimmille liian nopea. Pitäisi oppia hidastamaan tarkoituksellisesti.