Teorian teoria — lyhyt johdatus

Tehtävänanto

Tämä dokumentti toteuttaa filosofian ainedidaktiikan 31.8. tehtävänannon. Tehtävässä oli seuraavat kohdat:

  1. suunnittele 5–10 minuutin esitys jostain pienestä, tutusta aiheesta
  2. tee esityksestä suunnitelma, muistiinpanot toteutuksesta, ja arvio onnistumisesta opetusportfolioon
  3. mieti, miten esitystä pitäisi muuttaa, jotta se sopisi lukioon
  4. suunnittele 45 tai 75 minuutin tunti siten, että edellisen kohdan opetussisältö soveltuisi siihen luonnollisena osana

Valittu aihe (teorian teoria) lienee erityisen ongelmallinen näiden lukioonsoveltamiskohtien kannalta, koska se ei todellakaan sisälly lukion filosofian oppisisältöihin. Tämä tekee tehtävästä tietenkin erityisen haastavan ja mielenkiintoisen…

No niin, asiaan.

Varsinainen opetusmuistilappu

Teorian teoria:

Opetustapa

Puhe ja havainnollistavat kuvat taululle. Käydään läpi muistilapun aiheita järjestyksessä: ensin perustellaan, mitä hyötyä tällaisesta on, sitten esitetään teorian teoreettinen määrittely, sitten johdetaan tästä määrittelystä seurauksia. Jätetään väliin kohdat, joihin ei ole aikaa tai jotka vain sotkisivat käsittelyä.

Havainnollistavat kuvat termijoukosta (esimerkkejä termeistä) ja teoreemajoukosta sen alajoukkona. Ristiriitaisuuden määrittely: termijoukko = teoreemajoukko. Soveltaminen logiikan ristiriidan lakiin.

Miten meni?

Mitä-osiosta jäivät kaikki esimerkit käymättä, entä sitten-osiosta käytiin vain ristiriitaisuus. (Ja sekin oli oikeastaan liikaa.)

Palautteessa puhuttiin pääasiassa kahdesta piirteestä: konkreettisesta esiintymisestä — paljon liikettä ja hyppimistä — ja (retoristen) välikysymysten luonnollisuudesta tai epäluonnollisuudesta. Esitys kärsi jonkin verran omasta hermostuneisuudesta ja siitä, että käsiteltävää asiaa oli liikaa varatulle ajalle. Aikaa ei kuitenkaan kulunut yli määritetyn.

Tavallaan esitys oli didaktisilta arvoiltaan vaatimaton mutta tulokseltaan loistava: seuraajat (eli muut filosofian ainedidaktiikan ryhmän jäsenet) vaikuttivat kiinnostuneilta, esitys selvästi herätti pohdintaa ja sisällöstä virisi keskusteluakin. Eli siis, vaikutus oli juuri toivottu: ajattelun herättely…

Lukioon sovittaminen

Vaikka periaatteessa aihe on laaja ja mielenkiintoinen, tämä on mielestäni sellainen aihe, jonka funktio opetuksessa on pikemminkin se, että se antaa välähdyksen jostain suuresta ja kirkkaasta. Niinpä mielestäni on tärkeää pikemminkin antaa oppijoille fiilis siitä, että tällaistakin voi tehdä, kuin varsinaisesti käydä perin pohjin läpi teorioiden teoriaa. Oppisisältö olisi siis ehdottomasti törmäytys-, ei kontekstualisointilinjalla.

Oppisisällön pystyisi yhdistämään puheeseen siitä, kuinka teoriat ovat oikeastaan riippumattomia todellisuudesta: vaikka teoria voi kuvata jotain todellisuuden osaa, näin ei välttämättä ole. Esimerkkinä matematiikka: matematiikan teoriat ovat olemassa riippumatta siitä, mitä ne tarkoittavat, ja ne sovitetaan erilaisiin tilanteisiin.

Itse asiassa voisi pitää yhden oppitunnin aiheesta miksi teoreettiset asiat ovat vaikeita. Tästä nimittäin vallitsee hämmentävän laaja (muttei täydellinen) yksimielisyys oppijoiden keskuudessa. Peruskysymystäkin voi tietenkin lähteä kyseenalaistamaan: ovatko teoreettiset asiat vaikeita? Joka tapauksessa tästä voisi edetä siihen suuntaan, kuinka abstraktit asiat eivät liity mihinkään tiettyyn asiaan vaan johonkin luokkaan asioita…

Yksi mahdollisuus olisi esitellä filosofian eri osa-alueita esimerkein, millaisista aiheista kyseisellä osa-alueella puhutaan. Tämän voisi ottaa esimerkkinä logiikasta.

Sijoittaminen oppituntiin

Tietoteorian kurssissa (1994 ja 2003 OPS:n syventävä FI3) käsitellään analyyttista filosofiaa joissain kohdin. Tällä voisi aloittaa tai lopettaa formaalista logiikkaa käsittelevän tunnin.