neljä vie meidät vertailua pohtiin.
Sitä varten tutustumme vastakohtiin:
kaksi, joille samaa on, mistä puhutaan,
vaan vastakkaista se, mitä siitä sanotaan.
Esimerkeiksi käyvät kylmä ja kuuma,
suru ja ilo, järki ja huuma.
Nelipiiri syntyy, kun kahdet vastakohdat
toisilleen muodostaa yhtymäkohdat.
Päivä valoa edustaa, yö pimeää.
Kaksi puoliväliä yön ja päivän yhdistää.
Nämä, ilta ja aamu, myös vastakkain hohtaa,
ja yössä ja päivässä toisensa kohtaa.
Mikä samaa on niissä, vaan yöstä, päivästä puuttuu?
Kas aamussa, illassa valoisuus muuttuu.
Yhteistä on muutos, vastakkaista sen suunta:
toinen valoisaksi, toinen pimeäksi muuntaa.
Nelipiirit koristaa maailmaa:
tuli, ilma, vesi ja maa,
itä, etelä, länsi ja pohja,
kvarkkien spinit, vuodenkierron ohjat.
Kaksi piirrettä riippumatonta
luo yhdistelmiä yhtä monta:
se on nelikenttä, joka korostaa,
miten kaksi piirrettä toisiinsa vaikuttaa.
Kahdesta ja kahdesta siis tulos on neljä,
oli kyseessä liitto tahi yhdistelmä.
Tämä tieto on hyvä jättää taskuun,
kunnes siirrymme yhteen- sekä kertolaskuun.
Kuinka monta milloinkaan yhteen kompuroi,
aina siihen vielä yhden lisätäkin voi.
Taas uusi maailma meitä odottaa,
kun viitonen eteemme taivaalta tupsahtaa.
